Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Substantiivi kulkee tässä sormellansa näyttämässä: talo, kivi, tie ja puu, niitty, järvi, pilvi, kuu, seinä, tuoli, lautanen, silmä, käsi ihmisen. Joskus sentään tähytään aivan näkymättömään, ajatuks
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Substantiivi kulkee tässä sormellansa näyttämässä: talo, kivi, tie ja puu, niitty, järvi, pilvi, kuu, seinä, tuoli, lautanen, silmä, käsi ihmisen. Joskus sentään tähytään aivan näkymättömään, ajatuks
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Substantiivi kulkee tässä sormellansa näyttämässä: talo, kivi, tie ja puu, niitty, järvi, pilvi, kuu, seinä, tuoli, lautanen, silmä, käsi ihmisen. Joskus sentään tähytään aivan näkymättömään, ajatuks
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Substantiivi kulkee tässä sormellansa näyttämässä: talo, kivi, tie ja puu, niitty, järvi, pilvi, kuu, seinä, tuoli, lautanen, silmä, käsi ihmisen. Joskus sentään tähytään aivan näkymättömään, ajatuks
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Päätin koota suunnistusjakson päätteeksi yhteen suunnistusjaksolla toteuttamiani ideoita, ettei samoja asioita tarvitse joka vuosi keksiä uudelleen. 1. Karttamerkkeihin tutustuminen Karttamerkkikortit on levitetty ympäri liikuntasalia, oppilaat kiertävät yltinvihon kanssa liikuntasalissa ja piirtävät vihkoonsa sovitun määrän karttamerkkejä korteista. Nopeimmat voivat kirjoittaa seinätaulun avulla selitykset piirtämiinsä merkkeihin. Lopuksi käydään joka tapauksessa yhdessä karttamerkkien selityksen läpi ja samalla oppilaat kirjoittavat selitykset itselleen ylös. Seinätaulu karttamerkeistä 2. Kartan hahmottaminen Karttamerkkikortteja ja joukkueliivejä, hyppynaruja, hulavanteita ym. liikuntasalista löytyvää tavaraa hyödyntäen rakennetaan liikuntasaliin oma maasto. Oppilaat rakentavat esim. joen sinisistä liiveistä tai hyppynaruista ja laittavat viereen karttamerkkikortin selitykseksi. Kun maasto on rakennettu oppilaat piirtävät karttamerkeillä liikuntasaliin rakennetun maaston paperille. Kartan hahmottamista voi auttaa taittamalla paperin puoliksi pituus ja leveyssuunnassa, taitoksien avulla oppilaiden on helpompi hahmottaa mihin neljännekseen sijoittavat minkäkin joen, pellon jne. Nopeimmille voi antaa rasteja, joita he sijoittavat rakennettuun maastoon ja tekevät suunnistusradan parilleen liikuntasaliin. Saman tehtävän olen joskus toteuttanut myös karttaretken yhteydessä metsässä. Piirsin 3-4lk:n tytöille maahan n. 1m x 1m ruudun, jonka sisään he rakensivat kepeistä rakennuksia, aitoja, järviä jne. Kun rakennelmat olivat valmiita, oppilaat näyttivät miten ja mihin piirrän paperille heidän maastonsa kartaksi. 3. karttamerkkiviesti Sisällä toteutettava karttamerkkien kertaustehtävänä toimii myös karttamerkkiviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen ja karttamerkkikortit sijoitetaan liikuntasalin toiseen päätyyn riviin. Karttamerkkien selitteet on kahtena pakkana erivärisinä. Joukkueiden ensimmäiset lähtevät juoksemaan salin toiseen päähän karttamerkkiselitteensä kanssa, sijoittavat selitteen mielestään oikean karttamerkin päälle ja juoksevat takaisin joukkueensa luokse ja seuraava saa uuden selitteen. Kun kaikki karttamerkkiselitteet on viety merkkien päälle, lasketaan pisteet. Nopeudesta saa 2-3pistettä ja sen jälkeen jokaisesta oikeasta merkistä saa pisteen. 4. kätkösuunnistus Kätkösuunnistusta toteutin tänä vuonna 2.-3. luokkalaisten kanssa ja se toimi loistavasti. Olin piilottanut kätköihin helmiä. Jokainen oppilas sai kartan lisäksi mukaansa piipunrassin, johon jokaiselta rastilta löytynyt helmi pujotettiin merkiksi löytyneestä rastista. Siitä olin ylpeä, että oppilaani eivät huijanneet. Kukaan ei ottanut ylimääräisiä helmiä purkeista tai pudottanut helmiä maastoon, vaan kaikille riitti helmi purkista. Helmien kerääminen motivoi oppilaita suunnitukseen todella hyvin. Omat 2. luokkalaiseni keräsivät helmiä kahden viikon ajan ja suunnistuskauden päätteeksi helmistä askarreltiin heijastin (katso erillinen blogiteksti heijastimista). Kätkösuunnistusta pääsin myös itse harrastamaan Luostolla, jossa lähimaastoon oli sijoitettu 16 kätköä. Kätköt oli piilotettu kivien ja kantojen alle. Ne saattoi etsiä joko perinteisesti kartan avulla suunnistamalla tai sitten kepsillä geokätköjen tapaan. Kätkön löydyttyä pieneen lokikirjaan kuitattiin päiväys ja oma nimi. 5. Angry Birdsin munat Liikunnan täydennyskoulutuksesta sain vinkin Angry Birdsin munien piilotuksesta ja se upposi kolmosluokkalaisiin täysin. Toisin sanoen sijoitin rajatulle alueelle koulun pihaan 15 tennispalloa (= Angry Birdsin munaa) ja oppilaat saivat käteensä tyhjät kartat, joihin he merkitsivät löytämänsä Angry Birdsin munat. Koska toimimme hyvin pienellä alueella, oli minun helppo seurata ketkä oppilaista olivat kartalla ja kuinka he hahmottivat karttaa. Saman harjoituksen voi toteuttaa myös puoliksi sahatuilla harjanvarsilla, joiden päät on teroitettu ja oppilaat sijoittavat harjan varret pitkin pihaa ja merkitsevät karttaan.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Viime lukuvuonna kalenteriseinä luokassani oli mielestäni toimiva kokonaisuus. Montessori-ideoita-kansiosta kopioitu ja väritetty vuodenaika-kuukausi kiekko näytti koko vuoden kierron, lisäksi päivämäärä merkittiin numeroin, tutkittiin viikonpäivä sekä asetettiin Varga-Nemenyi-menetelmästä tuttuun kalenteriin aina oikeat numerokortit ilmaisemaan kuluvaa päivää. Kalenteri oli muuten toimiva, mutta jatkuva sinitarran kanssa sählääminen ärsytti välillä, sekä ajoittain sinitarra repi kalenteripohjaa, sillä isoa kartonkia ei saanut fiksusti kontaktimuovitettua tai laminoitua, siispä tulevalle lukuvuodelle siihen parannusta. Kaapista löytyi useampi vuosi sitten joululahjaksi saamani, käyttämätön Finlaysonin esiliina, joka oli mukavan paksua ja vahvaa kangasta. Keväällä ostamani päiväpeitto oli pakattu läpinäkyvään muovipakkaukseen, jonka olin myös säästänyt askartelua varten, joten tuumasta toimeen.. Ompelin kalenteriin taskut sekä viikonpäiville että viikonnumeroille (5x8 ruutua) sekä taskun kuukausi kortille. Lopuksi pujotin kapean riman kalenterin ylälaitaan ompelemaani kujaan. Kuvausta varten laitoin kalenteriin kaikki kortit paikalleen, mutta elokuussa oppilaiden kanssa aloittaessamme on kalenterissa vain päivät 1-10 ja siitä täytämme kalenteria päivä kerrallaan yhdessä oppilaiden kanssa.
Substantiivi kulkee tässä sormellansa näyttämässä: talo, kivi, tie ja puu, niitty, järvi, pilvi, kuu, seinä, tuoli, lautanen, silmä, käsi ihmisen. Joskus sentään tähytään aivan näkymättömään, ajatuks
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
A-kirjainta opetellessa laulamme päivittäin laulua Aarne Alligaattorista http://www.youtube.com/watch?v=urUNOVZamAU Loppuviikosta askartelemme leikkaamalla ja liimaamalla omat Aarne Alligaattorit. Oppilaiden versioissa alligaattorin silmä on pienen a:n muotoinen, tosin ilman "reikää". Oppilaat keksivät nopeasti että silmästä puuttuu "silmäpilkku", jotta se näyttäisi oikealta. Siispä, leikkasimme mustasta paperista valkoiseen silmään musta pisteen. Muutamaa oppilasta lukuuottamatta lapset näkivät alligaattorin silmässä a-kirjaimen. Ison a:n kaikki kyllä Aarne Alligaatorin suussa näkivät.
Olemme elokuusta lähtien laskeneet koulupäiviä suunnitelmanamme juhlia sadatta koulupäivää. Päiviä on laskettu satakalojen avulla (ks. Minna Salminen Matikasta moneksi). Viimein tuli aika viettää satapäivää. Teemanamme viikolla on ollut V-kirjain, joten satapäivän teemakin on sata päivää viisaampi. Kolmituntinen työpäivämme alkoi aamupiirillä ja kalenterin tutkimisella. Kun päivämäärä, viikonpäivä, sää ja lämpötila oli asianmukaisesti merkitty. Oli aika laskea kalalammikon kalat ja lisätä yksi kala. Koska altaassa uiskenteli yhdeksän 10-kalaa ja 10 pikkukalaa, vaihdoimme ensin pikkukalat kympiksi. Ja sitten kyselin oppilailta mitä kymppikaloille tapahtuu kun kalalampi on täynnä. Ja tiesiväthän oppilaat, että seuraavaksi tulee satakala, joka syö kymmenen kymppikalaa… Huomasin taas kuinka rutiinit ovat lapsille tärkeitä ja he odottavat tiettyjä päivittäin toistuvia asioita. Kalat laitettuamme eräs poika totesi: "Nyt tulee sitten sata satu." Hmm… niin piti tulla satu liittyen 100-päivään, mutta Amazonista tilaamani "100th day worries" on vasta ensi viikolla Suomessa enkä ehtinyt/jaksanut/saanut aikaiseksi keksiä omaa satua aiheesta. Siispä, jouduin tuottamaan lapsille pettymyksen, satasatua ei tänään tullut vaan siirryimme seuraaviin aktiviteetteihin... 100-näyttely Sadanteen koulupäivään alettiin valmistautua jo hyvissä ajoin. Jokaista oppilasta pyydettiin tuomaan satapäivän näyttelyyn jotakin sata. Satahan voi lukumäärän lisäksi olla pituutta, pinta-alaa, painoa, tilavuutta, arvoa jne. Nämä näyttelyyn tuodut sata nappia olivat lukunurkkauksen lattialla jo ennen aamupiiriä, kun odottelimme viimeisiä pihalta tulijoita. Oppilaat rupesivat omatoimisesti yhdessä tarkistamaan, voiko nappeja tosiaan olla sata. Ja opettaja myhäili tyytyväisenä :) 100- näyttelyyn tuli mm. 100 nappia, 100 legoa, 100cm mitta, helmitaulu ja kivi, joka painoi 100 g. Lisäksi muutamalle oppilaalle, jotka olivat unohtaneet tuoda jotakin annoin pussillisen makaronia ja pussin suklaamuroja. Suklaamuroista näppärä oppilaani pujotteli samanlaisen helminauhan kuin opellakin oli koko päivän kaulassa. Ja lähtihän se 100-näyttely tietenkin opella (taas) lapasesta. Edellisenä iltana sain idean, koulumme lukemaan innostamis-kampanjan tiimoilta, viedä näyttelyyn sata lukemaani kirjaa. Siispä kotona kirjahylly tyhjeni ja tuli pölyt pyyhittyä huolellisesti. Kyllähän sata kirjaa painoi, mutta kyllä se myöskin kannatti. Oppilaita pyöri vähän väliä kirjakasani ympärillä lukemassa kirjojen nimiä ja löytyi sieltä tuttujakin kirjoja. Ja muutama olisi halunnut lukea kasassa olevia kirjoja, mutta tällä kertaa valitettavasti kielsin, jottei kasani heti romahda :) Jokainen oppilas esitteli oman näyttelyesineensä sekä tietenkin kertoi miksi se on sata. Samalla vertailimme satasien tilavuuksia ja painoja. Ensi viikolla saamme eskarit vieraaksi 100-näyttelyymme ja ekaluokkalaiset toimivat näyttelyisäntinä ja -emäntinä. Jättisatataulu Luokan seinälle rakensin voimapaperista ison 10x10 ruudukon. Ruudukkoon asettelin jo valmiiksi muutamia numeroita. Oppilasryhmiä varten jaoin salaisuuspusseihin loput numerokorti. Kukin ryhmä pyrki sijoittamaan omat numerokorttinsa paikoilleen satatauluun. Taas sai opettaja myhäillä tyytyväisenä taustalla, kun oppilaat hoksasivat satataulun idean ja opastivat toisiaan siitä miten ykköset ovat pystyriveittäin samoja ja kympit vaakariveittäin. Ekaluokkalaisilla ei tietenkään tässä vaiheessa vielä ole hallussa käsitteitä ykköset ja kympit, mutta samaa asiaa kovasti toisilleen selvittivät. Lukujonot Aluksi laskimme kaikkien oppilaiden sormet yhteen ja sen jälkeen päätimme maalata sormemme paperille. Oppilaat maalasivat omat kätensä ja painoivat voimapaperille. Sitä mukaan kun käsipareja paperille ilmestyi laskimme sormia yhteen. Satabingo Oppilaat saivat omat satataulunsa (A4) ja värikynän. Salaisuuspussista löytyi lappuja, joihin oli kirjoitettu lukuja kirjaimin. Vuorotellen oppilaat nostivat salaisuuspussista lapun, lukivat ääneen hurjan pitkän sanan (eli väritettävän luvun). Samalla tuli matikkapäivään äidinkieltä lukemisen muodossa. Varmuuden vuoksi, hetken oppilaiden tuumailtua, kyselin miten luku kirjoitetaan numeromerkein ja kirjasin huudetut luvut taululle, jotta epävarmimmatkin oppilaat pysyivät mukana bingossa. Vinkkinä voisi todeta, että ensi kerralla väritytän hieman pienemmät numerot, koska kuvan tehtävässä oli liikaa bingonumeroita ja osalla alkoi keskittyminen herpaantua. Viimeiset luvut teimmekin niin, että kyselin oppilailta kuka osaisi ennustaa pussissani vielä olevat luvut. Päättely sujui hienosti! Sata sanaa viisaampi Koska päivän teema oli sata päivää viisaampi, emmekä olleet kuluneella viikolla kirjoittaneet erikseen v-kirjaimella alkavia sanoja (ainoastaan vampyyritarinoita) päätimme kirjoittaa satapäivän kunniaksi sata v-kirjaimella alkavaa sanaa. Ja onnistuihan se, jopa helposti! Sijoitin oppilaiden kirjoittamat sata sanaa luokkamme oveen ja taas sain aktivoitua muiden luokkien oppilaita. Käytävän vastakkaiselta puolelta rinnakkaisen ekaluokan oppilaat kävivät sekä lukemassa sanojamme että laskemassa olimmeko todella kirjoittaneet sata sanaa. Sata popcornia Juhlissa pitää tietenkin olla tarjoilua, siispä popcornia kehiin. A3-kokoisten satamattojen avulla oppilaat laskivat itselleen sata popcornia. 100-päivän päätteeksi oppilaat pötköttelivät luokan lattialla mattojen päällä, mutustivat popcornia ja kuuntelivat viimeisen Vampyyrivaarin tarinat ennen viikonlopun viettoon lähtöä. Aluksi kertasimme miten monta kymppiä sataseen mahtuu ja sen jälkeen opastin oppilaita laskemaan satamaton avulla omat popcorninsa. Eskareiden vierailu 100-päivämme oli perjantai, joten 100-näyttelymme jäi luokkaan odottamaan seuraavaa viikkoa. Seuraavan viikon alussa eskarit vierailivat 100-näyttelyssämme. Ekaluokkalaiset ottivat jokainen hoiviinsa 1-2 eskaria ja kierrättivät heitä satanäyttelyssä selittäen ja kertoen miksi mikäkin esine on sata. Oveemme kirjoitetut sata sanaa luettiin tarkasti näyttelykierroksen päätteeksi. Yhteenveto 100-päivämme oli mahtava, tästä tulee ehdottomasti perinne! Päivään mahtui monenlaista touhua matikan lisäksi myös äidinkieltä. Sataan laskimme eri tehtävien yhteydessä ainakin 10 kertaa, joten toistoa tuli. Oppilailla oli mukava päivä ja luultavasti olivat kotiin lähtiessään sitä mieltä, että emme ole päivän aikana opiskelleet mitään vaan ainoastaan pitäneet hauskaa. Todellisuudessahan teimme todella paljon ja nimeomaan opetussuunnitelman sisältöjä. Saman asian kun voi opettaa niin monella eri tavalla. Mitä tekisin ensi kerralla toisin? Murokaulaketju oli hauska ja oppilaita kiinnostavat esine. Ensi kerralla taidan popcornien sijaan antaa oppilaille muroja laskettavaksi ja sen jälkeen pujotettavaksi nauhaan kaulanauhaksi. Kuvassa oma kaulanauhani, jossa joka 10. muro on FrootLoops ja eri värinen, joka helpotti helmien laskemista. ………………………………………………... Tehtäviä, jotka olisin teettänyt, jos aikaa olisi ollut enemmän... Rakentelu Oppilas ryhmä rakentaa sadasta legosta/mukista tms. palikasta rakennelman. Kuinka monta kertaa sadassa sekuntissa? Opettaja kellottaa 100 sekuntia. Oppilaat kokeilevat montako kertaa 100 sekunnissa ehtivät: - kirjoittaa oman nimensä - tehdä kyykkyhyppyjä - käydä lattialla istumassa ja nousta taas seisomaan - kiertää pulpetin ympäri (pulpetin alitus/ylitys)
Toteutamme yltin jaksoa eläinten talvesta esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä. Luokissa työskennellään yhdessä jakson aikana 4 "kaksoistuntia" (75min), joista yksi kaksoistunti on retki. 27 lasta on jaettu kolmeen ryhmään, joita ohjaavat lastentarhanopettaja (nukketeatteri), luokanopettaja (tieto) ja koulunkäynninohjaaja (piirtäminen/askartelu). Jakson tavoitteet Kognitiiviset tavoitteet: - Lapsi oppii millä tavoin eläimet valmistautuvat talveen (vararavinto, ruokakätköt, karvanvaihto, suojaväri, muutto). - Lapsi oppii miten eläimet viettävät talvensa (karhu, siili, jänis, orava, kettu). - Lapsi ymmärtää talviunen ja talvihorroksen eron. - Lapsi tutustuu perinteisiin eläinsatuihin. Toiminnalliset tavoitteet: - Lapsi harjoittelee keskittyvää kuuntelemista. - Lapsi osaa eläytyä rooliinsa (nukketeatteri). - Lapsi osaa avustetusti tehdä PowerPoint-esityksen (tietopaja). - Lapsi osaa seurata kirjallisia/suullisia ohjeita (askartelupaja). Sosiaaliset tavoitteet: - Lapsi harjoittelee pari- ja ryhmätyön tekemistä. - Lapsi osaa ottaa huomioon ryhmän jäsenet, myös nuoremmat eskarit. - Lapsi kunnioittaa toisten tekemää työtä. Kuuletko kuorsausta pesästä tuolta? Karhut ne nukkuu, ei karhuilla huolta. Kuuletko tuhinaa pesästä tuolta. Siilit ne nukkuu, ei siileillä huolta. Näetkö jälkiä lumella tiellä? Jänikset valkoiset hyppelevät siellä. Haistatko talvisen pakkasen tuoksun? Voit nähdä vilahduksen kettujen juoksun. Yhdessä tutkimme luontoa tässä, tietoa, taitoa näin etsimässä. (Markku Kaikkonen: Aurinko, lintuja ja ystäviä sanat teemaamme sopivaksi muokkasi Sanna Särkelä) Jokainen "kaksoistunti" (75min) alkaa yhteisesti ekaluokkalaisten kotiläksynä opetteleman runon esittämisellä sekä yhteisellä kaikulaululla. Yhteisen aloituksen jälkeen ryhmät siirtyvät työskentelemään omaan pajaansa ja kaksoistunnin päätteeksi kokoonnutaan yhteen esittelemään toisille mitä on opittu. Ryhmät pysyvät koko jakson ajan samana, mutta joka eläimestä ryhmä osallistuu eri pajaan. Pajat ovat tietopaja, nukketeatteripaja ja askartelupaja. Karhu Ensimmäisenä eläimistä tutustuimme karhuun. Karhun mörrikät, jörrikän pörrikät, kestiä pitävät kaiken kesää. Syksyllä vasta, kömpivät pesään. Siellä ne nukkuvat makoisasti, uuden hunajan tuoksuun asti. Nukketeatteripajassa valmistettiin esitys kolme karhua ja Kultakutri. Esityksessä jokaiselle löytyi sopiva rooli: ekaluokkalaiset toimivat pääasiassa kertojina ja ääninä, eskarit hoitivat nukkien liikuttelun, esiripun sekä alku- ja loppusoiton. Tietopajassa ekaluokkalaiset lukivat valintansa mukaan eskariparilleen joko aapisesta tai Jäljillä1-kirjasta tekstin karhusta. Lukemisen jälkeen kokoonnuttiin saman pöydän ääreen ja keskusteltiin mitä oli saatu selville. Tiedot koottiin PowerPoint-esitykseen. Ope oli esivalmistellut PowerPointin lisäämällä kuvat ja kirjoittamalla otsikko-kysymykset valmiiksi. Ryhmä itse kirjoitti selville saamansa asiat esitykseen. PowerPoint-esitys tietenkin esiteltiin muille ja opetettiin selville saadut tiedot. Askartelupajaan osallistuva ryhmä kerääntyi aluksi kuuntelemaan kertomusta eläinen talveen valmistautumisesta talvisen maiseman ääreen. Kuuntelemisen jälkeen pohdittiin miten kyseisellä viikolla käsittelyssä oleva eläin valmistautuu ja viettää talvensa. Kuullun perusteella lähdettiin sitten luokkaan jatkamaan aiheen työstämistä kuvaksi. Eläimet valmistautuvat talveen Kylmä viima pyyhkii yli metsän, aurinko on enää kelmeä kajo taivaalla. Luonto valmistautuu pitkään ja kylmään talveen. Västäräkit ovat haistaneet talven tulon. Ne istuvat puiden oksilla katsellen taivaalle. Viimein metsän takaa kaartaa parvi västäräkkejä, on tullut aika liittyä parveen ja suunnata yhdessä etelään. Kylmä tuulenviima pyyhkäisee yli puiden latvojen kelmeän auringon laskiessa länteen. Orava herää kohmeiseen aamuun. Se haistelee ilmaa ja putsaa nenänpäätä pienillä käpälillään. Miettimättä sen enempää se rientää kiireisiin touhuihinsa, jotka ovat vielä pahasti kesken. Puunjuuren onkalot täyttyvät kävyistä ja puiden oksien hankoihin orava ripustaa pieniä tatteja. Tyytyväisenä se työntää viimeiset kävyt puunjuuren alle. Nyt on talven ruokavarasto valmis. Se pehmustaa vielä pesäänsä talven kylmyyttä vastaan ja varaa naavatupon, jolla voi tukkia kulkuaukon. Illan hämärtyessä se pörhistää jo talviväriin sonnustautuneen häntänsä ja käpertyy tiivistettyyn pesäänsä. Pitkä talvi on alkanut, mutta onneksi ruokavarastot ovat täynnä. Harmi vain, että talven edetessä se yleensä unohtaa, minne kätki kävyt. Ensi lumi leijailee kevyinä untuvapalloina. Metsä on äänetön ja kohmeinen. Polun poikki on kulkenut jänis, jonka jäljet näkyvät kauniina painautumina vastasataneessa lumessa. Moni tuskin huomaa arkaa jänistä, joka valkoisen suojavärinsä turvin viilettää kuusen alle suojaan. Se pörhistää paksuuntunutta talviturkkiaan ja miettii, mistä vielä löytäisi hentoja oksia jyrsittäväksi. Haavat, koivut ja pajut ovat sen suurta herkkua, mutta usein korkeat hanget ja pakkaset tuottavat sille vaikeuksia löytää riittävästi ruokaa. Lumisade lakkaa ja jänis loikkii arastellen kohti tuttua lehtimetsikköä. Lumessa näkyy myös toisenlaiset tassun jäljet. Kuin helminauha etenevät jäljet lumessa ja kuusen takana vilahtaa valkoinen hännänpää, kenen häntä siellä vilahti? Kettuhan se oli! Ketun talven tullessa paksuuntunut turkki hohtaa yhtä oranssina kuin kesälläkin. Nälkäinen kettu jähmettyy kuusen alla paikalleen ja valmistautuu hyppyyn. Naps, saaliiksi joutuu hangen päälle eksynyt päästäinen. Pian kettu vilahtaa sisään kaivamaansa tunneliin, jossa se viihtyy kylmimmillä keleillä. Tunnelissa voi vastaan tulla syötäväksi kelpaava myyrä. Korkeat hanget peittävät jo metsän. Pakkanen kimaltelee hangilla. Kaatuneen puun juurissa on kasaantunutta lunta. Lumen alla, puun juurien kolossa nukkuu karhu talviunta. Pesä on lämmin ja karhu nukkuu makeasti syksyllä syömänsä runsaan ravinnon turvin. Talviunensa aikana karhu synnyttää pienen pienet poikaset, jotka viihtyvät emonsa parissa vielä seuraavankin talven. Karhun pesän vieressä on kanto, jonka juurelle siili on syksyllä kerännyt kuivia heiniä ja risuja. Tuohon kasaan on siili tehnyt syksyllä talvipesänsä. Siili ei nuku talviunta kuten karhu, vaan siili on talvihorroksessa. Se tarkoittaa, että siilin ruumiin lämpö laskee hyvin alas, +4 asteeseen. Talven tullen metsä vaikuttaa hiljaiselta ja kuolleelta, mutta jos olet tarkkana, huomaat lumessa jälkiä hiljaisista talven asukkaista, jotka jokainen omalla tavallaan viettävät pitkää ja kylmää talvea. Siili on talvihorroksessa kevääseen ja lumien sulamiseen asti. Talven tullen metsä vaikuttaa hiljaiselta ja kuolleelta, mutta jos olet tarkkana, huomaat lumessa jälkiä hiljaisista talven asukkaista, jotka jokainen omalla tavallaan viettävät pitkää ja kylmää talvea. Kysymykset 1. Miten eläin on valmistautunut talveen? 2. Mitä eläin tekee talvella? Tarina eläinten talvesta on napattu Jäljillä1-opettajanoppaasta ja muokattu hieman meidän käyttöömme sopivaksi. Askartelupajassa harjoiteltiin harpin käyttöä ja nukkuvan karhun piirtämistä. Lisäksi karhu sai puolikaaren muotoisen talvipesän, jonka päälle liimattiin vanua lumeksi. Askartelun tuotokset kiinnitettiin koulun seinällä olevaan talvimaisemaan. Päivän päätteeksi ekaluokkalaiset työskentelivät itsekseen Pikkumetsän aapisen Karhu-tekstin ja Ansa-vihon karhu-tehtävien parissa. Karhusta tehtiin myös seuraavana päivänä vihkoon muistiinpanot. Teksti tehtiin saneluharjoituksena ja sen jälkeen piirtäen ja kirjoittaen jokainen teki valitsemansa asiat vihkoon. Vihdoin puolen vuoden työ alkaa tuottaa hedelmää ja lasten vihkotyö on sen näköistä kuin opettajana sen toivon olevan. Värien käytöstä ja kauniista vihkotyöstä on puhuttu todella paljon ja nämä syntyivät oppilaiden itsenäisen työn seurauksena :)
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Vaikka olympialaiset Riossa ovatkin jo loppuneet, on teema jatkunut luokassamme. Tosin ensi viikolla Riossa kisataan taas, kun paralympialaiset alkavat. Suvaitsevaisuuden tiimoilta täytynee kurkistaa oppilaiden kanssa myös paralympialaisten maailmaan. Suomen kielen tunneilla olemme harjoitelleet Daily5-menetelmän mukaisia työskentelytapoja. Itsenäistä lukemista, oma toimista kirjoittamista kirjoituskalenterin aiheiden avulla sekä opettajan johdolla erilaisissa pienryhmissä milloin minkäkin asian opiskelua. Koska puolet luokan oppilaista ovat uusia ja heille tällainen työskentelytapa ei ole tuttu, olen antanut rauhassa aikaa työskentelytapoihin tutustumiseen, ilman turhaa painetta "tuottamisesta". Kirjoituskalenteriin on listattu 15 aihetta, joista oppilas voi valita mielensä mukaan sopivan aiheen. Kuten vihkosta huomaa, kesän jälkeen oppilaat mielellään aloittivat tehtävillä, joissa kirjoitettiin sanalistoja ennen siirtymistä kokonaisia lauseita vaativiin teksteihin. Aloitimme oppilaiden kanssa myös oman tietotekstin kirjoittamisen valmistelun. Kiekumme (eli kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja), joka on suomen kielen tunneilla parinani, työskenteli pienryhmän kanssa työstäen oppilaiden kanssa käsitekartan olympialaisista pienen tietotekstin perusteella sekä kirjaten oppilaiden kanssa vihkoihin lyhyet ja selkeät ohjeet siitä, miten käsitekartta tulee laatia. Tietotekstin tuottamisen valmistelu jatkui minun kanssani pienryhmätyöskentelynä, kun luimme lyhyen tekstin triathlonista. Ensimmäisellä lukukierroksella oppilaat alleviivasivat tekstistä sellaiset sanat, joiden merkitystä eivät tiedät. Tarkoituksella lisäsin tekstiin esimerkiksi uintivarusteisiin liittyviä sanoja kuten pullarit ja lättärit, jotta jokaisella tuli jotain alleviivatuksi. Keskustelimme yhdessä sanojen merkityksestä ja vaikka kukaan ryhmästä ei tiennyt mikä on pullari, haimme tekstistä vinkkejä siitä, mihin sana liittyy. Seuraavaksi pienryhmän jäsenet kertoivat toisiaan täydentäen mitä tietävät triathlonista tekstin luettuaan. Apukysymyksillä saimme hyvin tiivistettyä tekstin sisällön. Viimeisenä tehtävänä oppilailla oli lukea kukin tekstin kappale huolellisesti ja keksiä kappaleelle sopiva yhden sanan mittainen väliotsikko, joka tiivistää sen mistä kappaleessa kerrotaan. Kun kaikki ryhmät olivat työstäneet triathlon tekstin, teimme vielä koko luokan voimin tekstistä taululle käsitekartan. Kun olimme ohjatusti pyörittäneet käsitekarttaa kahteen kertaan, oli oppilaiden helppo lähteä tekemään omaa käsitekarttaansa valitsemastaan urheilulajista. Välttääkseni copy-pasten käyttämisen oppilaat kirjasivat käsitekarttoihin ensin kaiken jo lajista tietämänsä, sen jälkeen iPadeilla he etsivät netistä lisätietoa aiheesta. Varsinainen teksti kirjoitetaan läppäreillä käsitekartan pohjalta, joten lauseet teksteissä toivottavasti ovat oppilaiden itsensä tuottamia. Ennen kirjoittamaan ryhtymistä oppilaat vielä kertoivat parilleen käsitekartan avulla valitsemastaan urheilulajista. Lisäksi kävimme yhdessä läpi kieku-opettajan valmistamia esimerkkilauseita ja pohdimme voisiko kyseinen lause olla tietotekstissä. Kirjoittamiseen olemme varanneet aikaa 3-4 tuntia. Ensimmäisen kaksoistunnin aikana teimme hyvää työtä ja tekstit saatiin erittäin hyvälle mallille. Huomenna on vertaispalautteen aika ja ohjaamme oppilaat kommentoimaan toistensa tekstejä. Matikassakin on olympia-aihe ollut läsnä. Aloitimme tutkimalla netistä löytyneitä kuvia olympialaisten avajaisista. Vanhoista kuvista oli helppo laskea kuinka monta henkilöä joukkueisiin kuului, koska urheilijat marssivat tasaisissa riveissä. Uudemmista kuvista laskeminen osoittautuikin oppilaiden kanssa vaikeaksi. Kuvista virisi hyvää keskustelua ja samalla tuli kerrattua monikertoja. Mittaamista kertasimme heti vuoden aluksi. Oppilaat aloittivat mittaamalla itseään ja samalla kerraten englannin sanastoa. Metric Me - moniste löytyi netistä. Ennen mittaamista kertasimme oppilaiden kanssa mittayksiköt mittayksikkö jumpalla ja pohdimme mitä mittayksikköä esimerkiksi hiusten pituuden mittaamisessa tulisi käyttää. Koska sekä sentit että millit tuntuivat sopivilta, harjoittelimme yksikkömuunnoksia eli oppilaat merkitsivät mittaustulokset sekä senttimetreinä että millimetreinä. Mittaaminen oli hauskaa parityötä, josta kukaan ei selvinnyt ilman kaverin apua, sillä onhan oman silmän mittaaminen silmäkulmasta silmäkulmaan kovin vaikeaa yksin. Mittaamista jatkoimme ulkona pidemmillä matkoilla. Tutkimme pituushypyn maailman ennätyksiä sekä Suomen ennätyksiä. Kun olimme saaneet selville kuinka monta senttiä on kymmenen metriä, mittasivat ja piirsivät oppilaat pareittain asvaltille liiduilla 10 m janan. Toiseen päähän merkittiin 0 ja toiseen päähän 1000. Mittanauhat laitettiin seuraavaksi sivuun ja oppilaat arvioivat ME- ja SE tulokset omalle janalleen. Arvioinnin jälkeen oppilaat mittasivat tulosten tarkat paikat. Ilo oli huomata, että vanetettujen oppilaiden arviot olivat yllättävän tarkkoja. Tämä lienee seurausta aktiiviselle lukujonotaitojen harjoittelulle sekä mittaamiselle. Luokassa oppilaat piirsivät vihkoihinsa 0-1000 lukusuorat ja arvioivat samat luvut vielä tuolle pienelle luokkaan merkitylle lukusuoralle. Ympyrät ja pallot liittyvät myös olennaisesti olympia-teemaan, joten työskentelimme myös niiden parissa tämän jakson aikana. Aloitimme siten, että teimme kaksi harjoitusta salaisuuspussien kanssa. Ensin oppilaat pitivät silmiään kiinni ja minä tiputin laatikkoon jonkin salaisuuspussin esineistä. Oppilaiden tehtävänä oli kertoa, oliko esine pallo vai ei. Ja tietenkin myös perustella vastauksensa. Toisessa tehtävässä oppilaat laittoivat kätensä salaisuuspussiin ja etsivät käteensä jotakin pallon muotoista ja kertoivat mistä he tietävät, että esine on pallo. Etsimme myös esineitä, jotka eivät ole palloja. Kuvaileminen oli vielä 4.-5. luokkalaisillekin vaikeaa. Palloja samoin kuin teippirullia kuvattiin molempia sanoilla pyöreä ja silti toinen oli pallo ja toinen ei. Lopulta oppilaat saivat määriteltyä, että pallon pitää olla "pyöreä joka suuntaan". Palloja ja ympyröitä tutkittuamme oppilaat piirsivät pareittain keppiä, narua ja liitua apuna käyttäen koulun pihalle ympyröitä. Mittanauhojen avulla mittasimme myös ympyröiden säteitä ja halkaisijoita. Säteisiin, halkaisijoihin ja jänteisiin tutustumista jatkettiin myöhemmin 5. luokkalaisten kanssa matematiikan kirjan avulla. Harjoiteltuaan muutaman ympyrän avulla piirtämistä, oppilaat piirsivät koulun pihalle olympiarenkaat. Luokassa oppilaat lukivat tekstin olympiarenkaista ja niiden symboliikasta. Luettuaan tekstin oppilaat tutkivat eri maiden lippuja ja kartastoa hyödyntäen he sijoittelivat oikeat liput oikeaan maanosaan. Harpin käyttöä harjoiteltiin vielä luokassa ja vihkoihin syntyi olympiarenkaita. Samalla saimme vielä tilaisuuden tutkia yhdenmuotoisuutta kopioimalla tekemäni harjoitusvihkosen olympiarenkaat erilaisiin ruudukkoihin. Harppiharjoitukset jatkuivat vielä kuvistunnillakin. Tarkka harpin käyttö sai hikipisarat monen otsalle, mutta myöskin onnistumisen elämyksiä monelle, kun jaksoivat sitkeästi yrittää vielä uudelleen. Kuviksessa työstimme myös urheilu-aihetta. Tutkimme ensin Riossa käytettyjä eri urheilulajeja esittäviä piktogrammeja. Netistä löytyneen haaraniiteillä koottavan ihmisfiguurin avulla oppilaat laittoivat oman "ukkelinsa" harrastamaan valisemaansa urheilulajia. Sinitarralla mustalle paperille kiinnitetty hahmo maalattiin spray-maalilla ja töihin piirrettiin itse valittujen maiden lippuja. Spray-maalin käyttö oli oppilaille uutta ja jännää. Työ tuntui kaikin puolin mieluisalta. Ihmisfiguurit säästettiin myöhempää käyttöä varten, josko tutkisimme kuvistunneilla ihmisvartaloa ja harjoittelisimme sen piirtämistä myöhemmin. Saimmepa vielä kouluun vieraankin suoraan Riosta, sillä telinevoimistelija Oskar Kirmes vieraili koulullamme kertomassa Rion kuulumisia ja kannustamassa oppilaita liikkumaan. Open piti tietenkin päästä fanikuvaan :D Että tällaista meillä on touhuttu nyt reilun viikon ajan..
Vaikka olympialaiset Riossa ovatkin jo loppuneet, on teema jatkunut luokassamme. Tosin ensi viikolla Riossa kisataan taas, kun paralympialaiset alkavat. Suvaitsevaisuuden tiimoilta täytynee kurkistaa oppilaiden kanssa myös paralympialaisten maailmaan. Suomen kielen tunneilla olemme harjoitelleet Daily5-menetelmän mukaisia työskentelytapoja. Itsenäistä lukemista, oma toimista kirjoittamista kirjoituskalenterin aiheiden avulla sekä opettajan johdolla erilaisissa pienryhmissä milloin minkäkin asian opiskelua. Koska puolet luokan oppilaista ovat uusia ja heille tällainen työskentelytapa ei ole tuttu, olen antanut rauhassa aikaa työskentelytapoihin tutustumiseen, ilman turhaa painetta "tuottamisesta". Kirjoituskalenteriin on listattu 15 aihetta, joista oppilas voi valita mielensä mukaan sopivan aiheen. Kuten vihkosta huomaa, kesän jälkeen oppilaat mielellään aloittivat tehtävillä, joissa kirjoitettiin sanalistoja ennen siirtymistä kokonaisia lauseita vaativiin teksteihin. Aloitimme oppilaiden kanssa myös oman tietotekstin kirjoittamisen valmistelun. Kiekumme (eli kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja), joka on suomen kielen tunneilla parinani, työskenteli pienryhmän kanssa työstäen oppilaiden kanssa käsitekartan olympialaisista pienen tietotekstin perusteella sekä kirjaten oppilaiden kanssa vihkoihin lyhyet ja selkeät ohjeet siitä, miten käsitekartta tulee laatia. Tietotekstin tuottamisen valmistelu jatkui minun kanssani pienryhmätyöskentelynä, kun luimme lyhyen tekstin triathlonista. Ensimmäisellä lukukierroksella oppilaat alleviivasivat tekstistä sellaiset sanat, joiden merkitystä eivät tiedät. Tarkoituksella lisäsin tekstiin esimerkiksi uintivarusteisiin liittyviä sanoja kuten pullarit ja lättärit, jotta jokaisella tuli jotain alleviivatuksi. Keskustelimme yhdessä sanojen merkityksestä ja vaikka kukaan ryhmästä ei tiennyt mikä on pullari, haimme tekstistä vinkkejä siitä, mihin sana liittyy. Seuraavaksi pienryhmän jäsenet kertoivat toisiaan täydentäen mitä tietävät triathlonista tekstin luettuaan. Apukysymyksillä saimme hyvin tiivistettyä tekstin sisällön. Viimeisenä tehtävänä oppilailla oli lukea kukin tekstin kappale huolellisesti ja keksiä kappaleelle sopiva yhden sanan mittainen väliotsikko, joka tiivistää sen mistä kappaleessa kerrotaan. Kun kaikki ryhmät olivat työstäneet triathlon tekstin, teimme vielä koko luokan voimin tekstistä taululle käsitekartan. Kun olimme ohjatusti pyörittäneet käsitekarttaa kahteen kertaan, oli oppilaiden helppo lähteä tekemään omaa käsitekarttaansa valitsemastaan urheilulajista. Välttääkseni copy-pasten käyttämisen oppilaat kirjasivat käsitekarttoihin ensin kaiken jo lajista tietämänsä, sen jälkeen iPadeilla he etsivät netistä lisätietoa aiheesta. Varsinainen teksti kirjoitetaan läppäreillä käsitekartan pohjalta, joten lauseet teksteissä toivottavasti ovat oppilaiden itsensä tuottamia. Ennen kirjoittamaan ryhtymistä oppilaat vielä kertoivat parilleen käsitekartan avulla valitsemastaan urheilulajista. Lisäksi kävimme yhdessä läpi kieku-opettajan valmistamia esimerkkilauseita ja pohdimme voisiko kyseinen lause olla tietotekstissä. Kirjoittamiseen olemme varanneet aikaa 3-4 tuntia. Ensimmäisen kaksoistunnin aikana teimme hyvää työtä ja tekstit saatiin erittäin hyvälle mallille. Huomenna on vertaispalautteen aika ja ohjaamme oppilaat kommentoimaan toistensa tekstejä. Matikassakin on olympia-aihe ollut läsnä. Aloitimme tutkimalla netistä löytyneitä kuvia olympialaisten avajaisista. Vanhoista kuvista oli helppo laskea kuinka monta henkilöä joukkueisiin kuului, koska urheilijat marssivat tasaisissa riveissä. Uudemmista kuvista laskeminen osoittautuikin oppilaiden kanssa vaikeaksi. Kuvista virisi hyvää keskustelua ja samalla tuli kerrattua monikertoja. Mittaamista kertasimme heti vuoden aluksi. Oppilaat aloittivat mittaamalla itseään ja samalla kerraten englannin sanastoa. Metric Me - moniste löytyi netistä. Ennen mittaamista kertasimme oppilaiden kanssa mittayksiköt mittayksikkö jumpalla ja pohdimme mitä mittayksikköä esimerkiksi hiusten pituuden mittaamisessa tulisi käyttää. Koska sekä sentit että millit tuntuivat sopivilta, harjoittelimme yksikkömuunnoksia eli oppilaat merkitsivät mittaustulokset sekä senttimetreinä että millimetreinä. Mittaaminen oli hauskaa parityötä, josta kukaan ei selvinnyt ilman kaverin apua, sillä onhan oman silmän mittaaminen silmäkulmasta silmäkulmaan kovin vaikeaa yksin. Mittaamista jatkoimme ulkona pidemmillä matkoilla. Tutkimme pituushypyn maailman ennätyksiä sekä Suomen ennätyksiä. Kun olimme saaneet selville kuinka monta senttiä on kymmenen metriä, mittasivat ja piirsivät oppilaat pareittain asvaltille liiduilla 10 m janan. Toiseen päähän merkittiin 0 ja toiseen päähän 1000. Mittanauhat laitettiin seuraavaksi sivuun ja oppilaat arvioivat ME- ja SE tulokset omalle janalleen. Arvioinnin jälkeen oppilaat mittasivat tulosten tarkat paikat. Ilo oli huomata, että vanetettujen oppilaiden arviot olivat yllättävän tarkkoja. Tämä lienee seurausta aktiiviselle lukujonotaitojen harjoittelulle sekä mittaamiselle. Luokassa oppilaat piirsivät vihkoihinsa 0-1000 lukusuorat ja arvioivat samat luvut vielä tuolle pienelle luokkaan merkitylle lukusuoralle. Ympyrät ja pallot liittyvät myös olennaisesti olympia-teemaan, joten työskentelimme myös niiden parissa tämän jakson aikana. Aloitimme siten, että teimme kaksi harjoitusta salaisuuspussien kanssa. Ensin oppilaat pitivät silmiään kiinni ja minä tiputin laatikkoon jonkin salaisuuspussin esineistä. Oppilaiden tehtävänä oli kertoa, oliko esine pallo vai ei. Ja tietenkin myös perustella vastauksensa. Toisessa tehtävässä oppilaat laittoivat kätensä salaisuuspussiin ja etsivät käteensä jotakin pallon muotoista ja kertoivat mistä he tietävät, että esine on pallo. Etsimme myös esineitä, jotka eivät ole palloja. Kuvaileminen oli vielä 4.-5. luokkalaisillekin vaikeaa. Palloja samoin kuin teippirullia kuvattiin molempia sanoilla pyöreä ja silti toinen oli pallo ja toinen ei. Lopulta oppilaat saivat määriteltyä, että pallon pitää olla "pyöreä joka suuntaan". Palloja ja ympyröitä tutkittuamme oppilaat piirsivät pareittain keppiä, narua ja liitua apuna käyttäen koulun pihalle ympyröitä. Mittanauhojen avulla mittasimme myös ympyröiden säteitä ja halkaisijoita. Säteisiin, halkaisijoihin ja jänteisiin tutustumista jatkettiin myöhemmin 5. luokkalaisten kanssa matematiikan kirjan avulla. Harjoiteltuaan muutaman ympyrän avulla piirtämistä, oppilaat piirsivät koulun pihalle olympiarenkaat. Luokassa oppilaat lukivat tekstin olympiarenkaista ja niiden symboliikasta. Luettuaan tekstin oppilaat tutkivat eri maiden lippuja ja kartastoa hyödyntäen he sijoittelivat oikeat liput oikeaan maanosaan. Harpin käyttöä harjoiteltiin vielä luokassa ja vihkoihin syntyi olympiarenkaita. Samalla saimme vielä tilaisuuden tutkia yhdenmuotoisuutta kopioimalla tekemäni harjoitusvihkosen olympiarenkaat erilaisiin ruudukkoihin. Harppiharjoitukset jatkuivat vielä kuvistunnillakin. Tarkka harpin käyttö sai hikipisarat monen otsalle, mutta myöskin onnistumisen elämyksiä monelle, kun jaksoivat sitkeästi yrittää vielä uudelleen. Kuviksessa työstimme myös urheilu-aihetta. Tutkimme ensin Riossa käytettyjä eri urheilulajeja esittäviä piktogrammeja. Netistä löytyneen haaraniiteillä koottavan ihmisfiguurin avulla oppilaat laittoivat oman "ukkelinsa" harrastamaan valisemaansa urheilulajia. Sinitarralla mustalle paperille kiinnitetty hahmo maalattiin spray-maalilla ja töihin piirrettiin itse valittujen maiden lippuja. Spray-maalin käyttö oli oppilaille uutta ja jännää. Työ tuntui kaikin puolin mieluisalta. Ihmisfiguurit säästettiin myöhempää käyttöä varten, josko tutkisimme kuvistunneilla ihmisvartaloa ja harjoittelisimme sen piirtämistä myöhemmin. Saimmepa vielä kouluun vieraankin suoraan Riosta, sillä telinevoimistelija Oskar Kirmes vieraili koulullamme kertomassa Rion kuulumisia ja kannustamassa oppilaita liikkumaan. Open piti tietenkin päästä fanikuvaan :D Että tällaista meillä on touhuttu nyt reilun viikon ajan..
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Ekaluokan syksy menee äidinkielen osalta kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden opiskelussa. Etenemistahti luokassani on ollut yleensä kirjain per viikko. Lukemaan ja kirjoittaman oppiminen koostuu sekä itsenäisistä että parin kanssa tai ryhmässä tehtävistä tehtävistä. Maanantai Viikko alkaa uuteen kirjaimeen tutustumisella. Oppilaat kokoontuvat lukunurkkaukseen, jossa luokassani ekaluokan aikana valtaosa ns. opettajajohtoisesta opetuksesta tapahtuu. Oppilaat kuulevat ensimmäisen kerran kertomuksen uudesta kirjaimesta. Tarina voidaan toteuttaa perinteisenä kerrontana, kerronnan edetessä rakentuvana lattiakuvana tai nukketeatterina. Tarinan jälkeen keskustelemme yhdessä tarinasta. Sen jälkeen harjoittelemme kirjaimen ääntämistä, sekä tutustumme kirjaimen kirjoitusmuotoon. Kirjainta harjoitellaan kirjoittamaan isosti ilmaan ja kaverin selkään ja kämmeneen sormella. Samalla tehdään äidinkielen opettajanoppaassa olevia riimittely ym. tehtäviä yhdessä. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus uutta kirjainta kohtaan ja jättää asia hautumaan seuraavaan päivään asti. Opetellaan opeteltavaan kirjaimeen liittyvä laulu tai leikki. A:ta opiskellessa lauloimme koko viikon Aarne Alligaattorista. Katso lisää aakkosaskartelua käsittelevästä jutusta :) Tiistai Lukunurkkauksessa oppilaat kuulevat kirjaimeen liittyvän kertomuksen uudelleen. Samalla kerrataan kirjaimeen liittyvä äänne ja yhdistetään kirjain aiemmin opittuihin kirjaimiin, harjoitellaan tavujen lukemista yhdessä koko luokan kanssa. Pistetyöskentely opittavan kirjaimen parissa alkaa. Oppilaat saavat suorittaa kirjaimeen liittyvät pisteet valitsemassaan järjestyksessä, toki opettaja voi johdatella vapaana olevalle pisteelle :) Tavoitteena on opettaa oppilaita heti alusta asti ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, valitsemalla itse missä järjestyksessä tehtävät tekee. Toki pistetyöskentely-menetelmää opetellessa kannattaa keskustella oppilaiden kanssa siitä: kannattaako oppilaiden tehdä ensin kaikki helpot ja mukavat tehtävät, vai kannaattako tehdä helppo ja työläitä pisteitä vuorotellen. Suoritettuaan pisteeseen liittyvän tehtävän oppilaat hakevat opettajalta leiman kulunvalvontalomakkeeseensa. Samalla opettajan on helppo seurata oppilaiden edistymistä. Aluksi pistetyöskentelyn läpi vieminen vie 4-5 oppituntia, ennen joulua ei aikaa useinkaan mene kuin 2-3 tuntia. Välttämättä kaikki oppilaat eivät ehdi tehdä kaikkia pisteitä, sen takia oppilaat tietävät ns. pakolliset pisteet, jotka on suoritettava, "vapaaehtoisista" joku voi jäädä suorittamattakin. Pisteet: Tietokone-pisteellä oppilas pari keksii 5-10 sanaa, jotka alkavat opiskeltavalla kirjaimella. Oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa keksimänsä sanat. Alkusyksystä tämä piste vaatii opettajan läsnäoloa. Opettaja ääntää sanoja hyvin hitaasti, eskarin jäljiltä oppilaat tuntevat kirjaimia vastaavat äänteet niin hyvin, ettei kirjoittaminen tuota juuri ongelmia. Muutaman kirjaimen opiskeltuamme oppilaat kykenevät jo itsenäisesti kirjoittamaan sanojen alkutavun. Kirjoittaminen on monelle lapselle helpompaa kuin lukeminen (dekoodaus vs. koodaus). Kirjoittamalla lukemaan opettamisesta voi lukea lisää Arne Tragetonin kirjoittamasta kirjasta. Piirtäminen-pisteellä oppilaiden tehtävänä on piirtää kuvat tietokoneella kirjoittamilleen sanoille. Oppilaat voivat myös ensin keksiä sanoja ja piirtää ne ennen siirtymistään tietokoneelle. Myöhemmin sanat tulostetaan ja oppilaat liimaavat sanat kuvien viereen, näin oppilaille muodostuu lukuvuoden aikana oma sanakirja, joka sidotaan vuoden päätteeksi. Kirjoitus-pisteellä oppilaat harjoittelevat tekstausta ja opeteltavan kirjaimen kirjoittamista. Lukeminen-pisteellä oppilaat lukevat pareittain aapisen tavurivejä, sanalistoja tai tekstiä lukutaidostaan riippuen. Parisanelu-pisteellä oppilaat työskentelevät pareittain. Toinen parista sanelee tavuja tai sanoja aapisesta ja pari kirjoittaa sanelun mukaan, tarkistaminen hoituu aapisesta. Kirjoittaminen voidaan toteuttaa liitu-/tussitaululle, hiekkaan (tarjotin, jolle on levitetty ohut kerros hiekkaa) tai perinteisesti paperille. Muistipeli-pisteelle opettaja valitsee sopivat opeteltavalla kirjaimella alkavat kortit (myöhemmin voi myös olla muitakin sanoja). Korttiparista toisessa on kuva ja toisessa kuvaa vastaava sana. Ensin oppilaat tutkivat kortteja ja parittavat kortit niiden ollessa oikeinpäin. Kun opettaja on tarkistanut parituksen, käännetään kortit väärinpäin ja sekoitetaan... muistipeli voi alkaa! Leikkaaminen-pisteellä oppilaat leikkaavat opettajan valmistaman kaavat avulla askarteluhuovasta opeteltavan kirjaimen. Kirjaimet liimataan alkusyksystä aapisen päälle askarteluhuovasta valmistettaviin päällisiin. Käsityö-pisteellä tavoitteena on valmistaa kirjainkortti, jossa oppilaat tuntevat kirjaimen muodon. Oppilaat pistelevät pahville reiät ja ompelevat etupistoilla itselleen kirjainkortin. Samalla tulee harjoiteltua solmun tekoa ja langan pujottamista neulaan. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat kaavan avulla leikata hiekkapaperista kirjaimen ja liimata sen tausta kartongille. (Hox! Uusi hiekkapaperi on raskasta työstää ja sakset eivät tykkää... pyydä teknisen työn opettajalta vanhoja roskiin meneviä hiekkapaperipalasia, jotka eivät enää hio, mutta joissa on vielä "tuntumaa".) Väritys-pisteellä oppilaat värittävät opeteltavaan kirjaimeen liittyvän värityskuvan. Värityskuvia löytyy googlen kuvahaulla (esim. coloring a) tai täältä. Sivut ovat englannin kielisiä, kaikki kuvat eivät siis sovellu suomenkieliseen opetukseen, mutta esim. H niinkuin hevonen, T niin kuin tiikeri ja D niinkuin delfiini, sopivat hyvin suomenkieliseen opetukseen. Satuhetki-piste on yksi vapaaehtoisista pisteistä ja se on käytössä silloin kuin opettaja on muistanut käydä kirjastossa :) Pisteellä oppilas saa hetkeksi sulkea silmänsä ja kuunnella lyhyen sadun. Kirjaston satukasetit (vai puhutaanko nykyään satu cd:eistä?!) soveltuvat tälle pisteelle hyvin. Keskittyvän kuuntelemisen ohella oppilaat harjoittelevat rauhoittumista muiden touhutessa omia tehtäviään ympärillä. Olisi ihana, jos tälle pisteelle saisi nojatuoli tai vaikkapa säkkituolin... Keskiviikko Pistetyöskentely jatkuu. Torstai Kummivartti: Oppilaat tapaavat oppitunnin aluksi koulukumminsa. Ekaluokkalaiset lukevat sen viikon lukuläksynsä 5. luokkalaiselle koulukummilleen ja kummit lukevat ekaluokkalaiselle aapisen kertomuksien selkoversion. Pistetyöskentely jatkuu, jos se on vielä kesken. Tulostetut sanalistat liimataan niitä vastaavien kuvien kohdalle. Kuvaamataidon tunnilla piirrämme, maalamme tai askartelemme kirjaimeen liittyvän kuvan. Esim. A-kirjaimen kohdalla askarreltiin Aarne Alligaattori, josta oli koko viikko laulettu. Olen niin onnellisessa asemassa, että 13 oppilaan luokallani on viikottain yksi jakotunti. Jakotunnin käytän erilaisiin äänteen erotusharjoituksiin jne. Pienessä ryhmässä oppilaat saavat vähän väliä vastata eikä omaa vuoroa odotellessa ehdi tulla tylsää.. Perjantai Oppilaat kertovat aapisen opeteltavaan kirjaimeen liittyvän kertomuksen opettajalle. Oppilaat ovat kuulleet kertomuksen viikon aikana 3-4 kertaa, joten se on tuttu ja kertominen opettajan johdattelemien kysymysten avulla onnistuu yleensä hyvin. Joskus on mukava kirjoittaa oppilaiden kertoma tarina ylös, esim. tietokoneella niin että oppilaat seuraavat kirjoitusta videotykin kautta. Oppilaat lukevat itse kirjoittamansa sanat muille ja esittelevät niihin liittyvät kuvat toisilleen. Perjantaina tehdään myös usein sanelu tai moponkatsastus-testi, jolla opittua kerrataan ja testataan. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Pistetyöskentely on alkuopetuksessa toimiva työskentelymenetelmä. Osa pisteistä vaatii opettajan apua, mutta toisilla pisteillä oppilaat suoriutuvat tehtävästä hyvin myös itsenäisesti. Näin opettajalla on enemmän aikaa avustaa apua tarvitsevia, kun osa lapsista voi samanaikaisesti työskennellä itsenäisesti. Ja koettu autonomia toimii loistavasti, oppilaat saavat itse valita missä järjestyksessä tehtävät tekevät, vaikka loppujen lopuksi tekevät sen mitä opettaja on suunnitellutkin :) Koulussamme on ekaluokalla yhteensä 3 viikkotuntia käsitöitä ja kuvista. Äidinkielen pistetyöskentelyyn on sisällytetty yksi näistä tunneista. Ossi-vihkoa käytän lähinnä läksykirjana, en näe käytännölliseksi käyttää kovin montaa oppituntia viikossa siihen, että oppilaat istuvat hiljaa omilla paikoillaan tekemässä kirjaimia. Oppilaat tottakai harjoittelevat kirjainmuodon ja mistä kirjain aloitetaan koulussa, mutta käsialatreeni on sitten kotiläksyinä. Oppitunnit käytämme mieluummin toiminnallisiin tehtäviin.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
