Секционную пряжу давно не покупаю, крашу в микроволновке легко и просто | Вязание и Рукоделие | Яндекс Дзен
Keltaiset: kanervaa + koivunlehtiä. Vaaleanvihreät lupiinia valkoiselle. Tumma ihanuuden vihreä sananjalkoja harmaalle. Yellows: heather and birch leaves. Light greens: lupin. Faboulous green: bracken on grey yarn. Ystävät! Kesä on taas luonamme ja se tarkoittaa värjäyskautta. Aloitin tutuilla kauden kasveilla, eli lupiinilla ja kanervalla. Niistä on aiemmin kirjoiteltu Pyhän Lyytin sivulla, mutta haluan tuoda esiin sananjalkojen erinomaisuuden värikasvina. Friends! Summer means dye season. I have started with good old lupin and heather, but I have now a new favorite: bracken. * * * Helppo kerätä, helppo värjätä. It´s easy to pick from the forest and easy to dye with. FAB green with bracken / Ihanaa vihreää tarvikkeet / you need: muovikassillisen sananjalkoja / a shopping bag full or bracken 12 g alunaa / 12 g alum 5 g viinikiveä / 5 g cream of tartar 100 g villalankaa / 100 g wool yarn 10 l vettä / 1 l water 1. Poimi sananjalat ja laita kattilaan. Keitä pari tuntia. Jäähdytä ja siivilöi. / pick brackens, put in pot and boil couple of hours. Let it cool and sieve. 2. Esipureta lanka tai jos laiskottaa, jäähdytä liemi 45-50 asteeseen, lisää puretusaineet ja kasteltu lanka / pre mordant yarn or if you feel lazy, let the bracken vat cool to 45-50 degrees celcius, add mordants and wet yarn. 3. Anna hautua 80-90 asteessa tunti. Sammuta liesi ja anna langan jäähtyä liemessä / let simmer in 80-90 degrees about one hour, let yarn cool in vat. 4. Huuhtele ja ihastu / rinse and say wow ps. Älä syö. Myrkyllinen / don´t eat it. Poisonous.
Today, tomorrow and Wednesday are the *last* days of the discounts code RAEKAL at checkout to get 15% off your ombré yarn purchase – so take advantage, even if you don’t plan on partici…
L uonnonvärjärin kesä on jälleen täydessä vauhdissa. Samaan aikaan, kun virittelen saaressa väripatoja ja tutkailen lähiluonnon kasvutilanne...
Today, tomorrow and Wednesday are the *last* days of the discounts code RAEKAL at checkout to get 15% off your ombré yarn purchase – so take advantage, even if you don’t plan on partici…
Hey! I hope you find this tutorial helpful in dyeing your very own Unicorn Farts! I will be editing this here and there as needed and adding helpful hints as I remember them. Please feel free to ask questions here, or over on my facebook page! I most likely will not be dyeing this colorway very often to sell anymore, so please feel free to dye up skeins to sell if you feel like you can produce sellable skeins! If you use my exact color recipes & colorway name to sell, I would appreciate if somewhere in your listing you give credit to Tomboyknits (i.e. "dyed using Tomboyknits' Unicorn Farts tutorial" or something) BUT: please don't use my shop name in the title of your listing. (I just don't want there to be confusion as to who has dyed the yarn & who is selling it. :D ) Thanks so much, and please enjoy! ♥ Supplies! WOOL yarn (will not work with cotton or acrylic) plastic wrap, the clingier the better wide flat tupperware with top rubber gloves wee wee pads (or something to protect your kitchen counter) measuring spoons (1/8 tsp & 1 tsp) vinegar OR citric acid (I buy my citric acid from here: http://www.dharmatrading.com/html/eng/3382162-AA.shtml?lnav=chemicals.html) dyes (food dyes, cake/icing dye, kool aid, or acid dyes) mason jars or plastic cups (at least 4) 6 squirt bottles are really handy and I strongly suggest them - (I buy my 8oz squirt bottles from here: http://www.dharmatrading.com/html/eng/3393-AA.shtml?lnav=tools.html) (OR you can try Michaels or Joanns in the cake decorating section) but you can also use a pouring measuring cup (although it's not as precise) a funnel is also handy if you're using squirt bottles paper towels microwave (if you don't have a microwave, you can use the oven instead. You can set the temp at around 200, lay out your yarn on a cookie sheet, and use aluminum foil instead plastic wrap. When you're done dyeing just wrap it all up and place in the oven for a few hours. I have had issues with the yarn getting burnt in a spot or two, but you may want to mess around with the temp/timing.) guar gum is optional but very helpful in getting those clean color breaks and keeping the red and purple sections from wicking into the white (I found mine at Whole Foods in the gluten-free section) blender, if you're using guar gum This tutorial uses food dyes and kool aid to achieve the end result. The colors used are: Red - 40 drops red from the McCormick assorted box Orange - 1 packet of orange Kool Aid Yellow - 2 packets of lemonade Kool Aid AND 3 drops yellow from the McCormick assorted box Green - 1 packet of lemon-lime Kool Aid Blue - 5 drops blue from the McCormick NEON box Purple - 4 drops purple from the McCormick NEON box Of course, you can also use regular acid dyes - just mix up your colors and go. Make sure you're using wool yarn, this won't work with cotton or acrylic. Open up your skein and get ready to tie it with some undyed yarn. A 60" circumference skein works nicely (which is what many skeins are), but if it's bigger or smaller it's probably fine, too. I like to add 3 ties to keep the sections I'm leaving undyed together. Two of them divide the skein in half and the other divides that half in half. The half with no ties is where the dyeing is going to happen. You don't need to do figure-eights, you can just tie around (not too tight, not too loose.) (Say hello to Soup the cat.) This is a figure eight, in case you're wondering. If you plan to dye the non-rainbow part of the skein a different color, then I would go ahead and tie figure eights like this. But if you're leaving it undyed, this is not necessary - just tie around. When dyeing wool yarn, you need acid for the dye to bond. I like to soak the yarn in the acid for about an hour before dyeing the colorway. You can use white vinegar (which or course smells like vinegar) OR citric acid (which is pleasantly unscented). Either one is fine - I use citric acid because I have it on hand. Kool Aid is acidic enough by itself, but I like to add to the soak as well. (Plus the colors that are only food dye need acid.) Fill up your sink with cool water. Add 1/4 cup vinegar for up to a pound of yarn OR 1 TBSP citric acid per pound of yarn and soak your yarn for at least an hour. You can even soak overnight if you like. Be sure to squeeze your yarn in the water to get all the air out. (Go ahead and lay out your wee wee pads before anything else!) Guar Gum is a thickener used in cooking - totally optional, but really helpful! I found it in the Gluten-Free section of Whole Foods, but it can also be found on Amazon. I have done plenty of batches of UF successfully without it, but find it really helps make the color breaks clean. You can skip this step and just use plain water to mix your dyes if you don't want to bother. Put 32 oz of warm water in the blender and add 1 teaspoon of guar gum. Blend on low for a minute or two, until the guar gum looks to be mostly dissolved. Pour 8 oz of your blended mixture ( or plain water if you skipped that step) into each of your mason jars. I use this mixture for the 4 middle colors (orange through blue), and a slightly thicker version for red and purple later. For ORANGE, add 5 dashes (a dash is 1/8 tsp) or approximately 1 packet of Orange Kool Aid to one of your jars, and stir well. If you have clumps, just let it sit for a bit and try stirring it again later. For YELLOW, add 15 dashes, which is approximately 2 packets of Lemonade Kool Aid, to one of the mixture jars. Then add 3 drops of McCormick yellow, and stir well. For GREEN, add 5 dashes or approximately 1 packet of Lemon Lime Kool Aid to one of your jars, and stir well. For BLUE, add 5 drops of McCormick's NEON blue to the last jar, and stir well. I also add a little bit of acid (either a dash of citric acid OR a small splash of vinegar), and stir again. Now transfer your dye mixtures to your squirt bottles and rinse out your jars. Now this is for the red and purple dye stock - we want these to be slightly thicker to help keep the edge colors from wicking. Put 16 oz of warm water in the blender and add 1 teaspoon of guar gum. I also add a little bit of acid (either a dash of citric acid OR a small splash of vinegar). Blend on low for a while, until the guar gum looks to be mostly dissolved. This will be a little frothier than the previous batch. For red, add 40 drops of McCormick red, and stir well. For purple, add 4 drops of McCormick NEON purple, and stir well. Just a little side note - I find purple to be one of the hardest colors to work with. Purple can "break" when heated, meaning the colors in it separate and "strike" at different times, and you end up with a bit of blue within it. This neon purple holds it together pretty well, which is why I use it. Another side note - Kool Aid grape is not a pretty purple, which is why I don't use that. Add the last two colors to their squirt bottles. Now you're ready! *** I strongly suggest testing the squirt action of your bottles on a piece of paper towel before you start. Sometimes bottles have a wonky squirt, or a leaky cap, or something that may cause the dye to go somewhere you don't want it to. At least you can be proceed with caution if you know of an issue. Lay out a long strip of plastic wrap, along with two smaller pieces to cover the curves. See all those paper towel sheets? I find it really handy to have a stack of paper towel pieces ready to grab - in case of some runaway dye, or if I need to wipe my hands in between colors. Remove your yarn from the acid soak and squeeze out all the excess water. Do not wring! Just squeeze until no water comes out. Lay out your yarn like so - the half with the ties goes into the plastic wrap. Go ahead and wrap this up now. In case some of the dye gets away from you, the undyed section will be protected. Also, lay out a long piece of plastic wrap under the section you're about to dye. You should have at least 20 inches of straight, flat yarn to paint. Lay out your yarn, and make sure that the strands are laid out straight. Spread the yarn out - not too thin, or the dye may run away on the plastic underneath, but not too thick, or the dye won't saturate through to the bottom. Find the center of the section you're going to dye, and then slightly LEFT of that, do a little karate chop on the yarn, pressing down hard. This karate chop makes a slight indentation on the yarn, which will give the first squirt of the dye some direction and keep it from running places you don't want it to go. Aim your dye into this. I always start with yellow - it is the lightest color and tends to get eaten up by the orange and green. So I make sure to make the yellow a wide strip of color in the beginning. Don't squirt too much at first, just one squirt along the karate chop dent you made. Then go ahead and press the dye gently into the yarn with your fingers. Don't do it too hard - you don't want it to splatter into the wrong area. You just want to squish it around enough to get the yarn saturated with some color. As you add more dye, press gently with the length of your hand, and then use your finger to gently press and roll the dye into the yarn to make that straight line. Make sure you're reaching the outer strands of yarn, too. You want to be adding enough dye to saturate all the yarn without oversaturating it. I press and roll with my left hand while squirting dye here and there with my right. Use the same "press and roll" technique on the other edge, to make a straight line. I usually aim for each strip of color to be around 2" - 2.5" - though I don't actually measure, I just try to make sure they all look to be the same. So let's do orange next. FIRST make sure to rinse your gloves off in between each color!! Then make your karate chop about a half inch or so to the left of the yellow edge. And then squirt some into the dent. If you happen to miss and get some onto the plastic wrap like I did here, BE SURE TO CLEAN THIS UP RIGHT AWAY. This can run into some of the white where you don't want it, and that's a bummer. Use the press and roll technique to gently push the orange dye to meet the edge of the yellow. Try not to push it too far into the yellow, but definitely cover all the white portions. If you do have a bit of dye get away from you, it's not the end of the world. The orange on this is just a strand or two on the skein, and also will be over-dyed with red. Now for green. Rinse your gloves!! Make your karate chop about a half inch or so to the right of the yellow edge. Like with the others, squirt your dye into the dent. Add a little more dye, press and roll from the center out to meet the other colors, etc. If you need to widen the edge of your strip of color like with this green, be sure to make your dent where you want the edge to go so that the dye doesn't get away from you. Go ahead and do your blue next using the same karate chop, squirt, press and roll technique. Now that your four middle colors are done, let's do the two edge colors last. It's important to do these two last because it gives them less time to wick. Make your karate chop dent, squirt your red dye into the dent, and use your very SLOW press and roll technique to first meet the edge of the orange, and then to make a clean, straight edge along the undyed area. Press and roll - be sure not to splash or splatter! Try to keep the edge here evenly saturated with dye so that it doesn't fade out too much into the undyed area. Do the same with your purple. Be careful with the edge where the purple meets the blue - all the other colors blend pretty well from one color to the next, but the blue and the purple don't mix very nicely. Try to get them to meet without mixing, and without leaving a gap in color. Now that your colors are done, take another piece of plastic wrap and lay it over the whole length of the rainbow. Now it's time to flip it over! Taking the two pieces of plastic wrap that are sandwiching your dye job (two hands, one on each end) flip it over completely. The dyed section should be stuck to the bottom piece of plastic wrap, and hopefully you don't have any dye running anywhere. (Imagine that my other hand is lifting by the purple edge instead of awkwardly trying to snap a photo.) Peel off the layer of plastic wrap that's now on the top and throw it away. Here's the underside of the yarn we just painted. See the light spots? We need to paint those. NO KARATE CHOPS HERE. Your yarn is pretty wet and saturated now and karate chops will just push dye into areas you don't want. Instead just go ahead and squirt a little bit of dye directly onto the light areas and gently press with your fingers to blend in the dye with the surrounding areas. Do this with each of the colors that need it, but make sure to rinse your gloves off in between each color. Now your paint job is done! Lift up one side of the plastic wrap underneath, and slowly fold the painted part of the skein over in half. Make sure the colors line up!! Now fold it in half again, and wrap the plastic wrap firmly around the rainbow area. DON'T SQUEEZE while you're doing this. Also make sure your gloves are clean (or off) while you're handling the now mostly-wrapped skein of yarn. Gently lift the rainbow part of the skein and lay it down in the tupperware. You can curve the yarn into the tupperware but try not to squeeze it or bend it too much. Try to get the dyed section to lay down flat so that gravity isn't causing any dye to run. Now cover the top of the tupperware with plastic wrap. Place the lid on top of this. Don't press it down, just set it there. Pile the rest of your skein on top of the lid. Cover the yarn on top loosely with plastic wrap. Place the whole thing into the microwave. Heat it on your regular setting for 2 minutes, then let it sit for 2 minutes, then heat it again for 2 minutes, then sit for 5 minutes, then heat it for 2 more minutes. Then let it sit for a while until it cools down a bit. It will be one hot steamy package, so use oven mitts when you take it out. Don't move the yarn itself until it has cooled down. The steam inside will be really hot when you open it to peek at it, so be careful. Once it's cooled down, open it up and remove all the plastic wrap. Once the yarn is completely cool, no longer hot anywhere on the skein, you can rinse it in cool water. It will be a bit slimy if you used guar gum, so be sure to rinse all that off. Then add some baby shampoo or mild dish soap, fill up the sink, and let it soak for a while. If you used vinegar as your acid, this will help get the smell out. Now rinse again until all the suds are gone. Squeeze out all the excess water, and hang it up to dry for a couple days. So, you may notice that you have lots of dye left over. If you want to save it for future use, just pop the dye bottles in the fridge until next time. Or, if you want to use it up or if you need a fun trim to go with with your Unicorn Farts, you can go ahead dye up some Unicorn Barf. I usually wind up 1.75 or 2oz of yarn at a circumference of about 40" or so. A few loose figure eight ties are helpful here so that you don't end up with white spots on your skein. Soak it in your vinegar along with your main skein. When you're ready to dye, use the same method to squirt and press into the yarn, press and roll to make your edges, and just make sure to saturate all the way through. Try your best to make your six color sections the same length. Then wrap and heat. Here you can see where I've used the Unicorn Barf on the straps, skirt edge, and heart pocket. This all works with acid dyes, too. Here's a pair of longies I made a few years ago. Here's another set I did using acid dyes and the above method. Except I accidently splashed some dye on the white part of the skein and ruined the dye job. :( So I decided to overdye the undyed part black, and call it "Vampire Farts" instead! It was helpful to thicken a bit of the black dye with guar gum and then hand-paint the two edges where the black meets the red and purple edges of the rainbow. I then dipped the larger part of the undyed skein in a bath of black dye to finish the job and I didn't have to worry about the black wicking into those two edge colors. Here's one more set I've made, using the above method. I took a skein of grey yarn (this was "Pearl" by Malabrigo) and used acid dyes to overdye it. This was "Polar Morn" by Malabrigo. I'm calling it "Zombie Farts". Zombie Farts knit up into doll sweaters. Princess Farts Pegasus Farts Tardis Farts, of course :)
Purkkivärjäyksessä sipulinkuorten antamat väriaineet yllättävät, sillä niiden värit sekoittuvat purkissa muodostaen uusia vivahteita.
Пряжа секционного крашения позволяет рукодельницам получать огромное разнообразие узоров без использования множества разноцветных клубков. Получить уникальную секционную пряжу можно путём её окрашивания в домашних условиях. Здесь мы подробно рассмотрим, как же можно окрашивать пряжу секционно, на что стоит обратить особое внимание.
6 Yarn Dyeing Techniques. Learn how to dye yarn with these 6 different color patterns including Solid, Speckled, Variegated and more.
Syksyn viimeisissä värjäilyissä padassa porisi ihanat marjat. Istutin kotipihalle neljä marja-aronia pensasta, jospa ensi kesänä ...
ПАМЯТКА. Таблицы смешивания цветов
Natural Dyeing with Madder Root Earthy gorgeous reds epitomize the Natural Dye revolution. And Madder Root, with its ancient history -- its color, always in concert with other natural hues, and its process, brewing a cauldron of long-lasting color, one pot at a time -- is no newcomer...
Как окрасить пряжу?
Tiikerinkaunosilmä (Coreopsis tinctoria) Tiikerinkaunosilmä on erinomaisen hyvä värikasvi ja myös kukkapenkin kaunistus. Kukista ja lehdistä voi valmistaa myös lämpimän juoman teen tavoin. Monissa intiaanikulttuureissa tiikerinkaunosilmää on käytetty sekä värikasvina että lääkekasvina. Onpa intiaanineito voinut valmistaa siitä lämmintä juomaa myös tyttölapsen toivossa. Tiikerinkaunosilmä on yksivuotinen kasvi, mille sopii niin syys- kuin kevätkylvö. Itse aloitan taimikasvatuksen huhtikuussa kukinnan aikaistamiseksi, myös suoraan avomaalle kylvö onnistuu myöhemmin maiden lämmettyä, kylvös kannattaa peittää harsolla. Taimet eivät siedä kovin hyvin koulimista, joten kylvös kannattaa tehdä melko harvaan tai suoraan istutusastiaan. Siemenet itää parissa viikossa riippuen hieman lämpötilasta. Itse vien taimet jo melko varhaisessa vaiheessa ansariin (kasvihuoneeseen) karaistumaan päivisin, yöksi pikkuiset pääsevät vielä sisälle aina toukokuun loppupuolelle asti eli kunnes yölämpötila pysyy varmasti plussalla. Toukokuun lopulla kasvihuoneessa alkaa olla jo melko ahdasta! Vasemmalla ruukuissa tiikerinkaunosilmän taimia ja keskellä hajakylvönä tehtynä. Tästä näkee hyvin miten paljon paremmin suoraan kasvupurkkiin kylvetyt taimet kehittyvät. Istutan taimet noin 20 cm välein neljään riviin, niin että rivien väli on noin 15 cm. Näin kasvustojen väliin jää riittävästi tilaa kukkien keräämiseen, niin ettei kasvit turhaan tallaantuisi. Tiikerinkaunosilmä viihtyy sekä aurinkoisessa että puolivarjoisessa kasvupaikassa. Suositusten mukaan runsaan kukinnan turvaamiseksi se vaatii tuoreen, runsasmultaisen puutarhamaan. Kuten huomaat tiikerinkaunosilmä menestyy myös melko vaatimattomassa kuivassa kasvimaassa, nämä kukat kasvavat jätevesien imeytyskentän päälle tekemässäni värikasvimaassa. Kukintaa riitti heinäkuun lopulta aina lokakuulle asti. Kukat tulisi kerätä keskipäivällä aurinkoisina päivinä, milloin niiden vesipitoisuus on pienimmillään. Parhaimman kukinnan aikana kerään kukat noin kolmen päivän välein, kukan tuleee olla täysin auennut. Kuivaan kerätyt kukat verkkojen päällä auringolta suojassa. Etualalla juuri kerättyjä ja takana kolme päivää kuivumassa olleita kukkia. Kerääminen kannattaa tehdä niin huolellisesti, ettei mukaan pääse lainkaan kukkavartta, vain pelkät kukat, haluttu keltainen väriaine on kukissa. Toinen isompi kukkamaa minulla on lapsuudenkotini mailla. Nämä olen kylvänyt suoraan avomaalle, joten niiden kukinta alkaa vasta elokuun puolen välin jälkeen. Edellisen päivän rankkasade iski kauniin kasvuston lakoon. Loppu syksystä kukat voivat olla joskus niin märkiä, että kuivaan ne matalassa lämmössä leivinuunissa. Huolellisesti kuivatut kukat säilyvät hyvin paperipussissa. Kuivien kukkien haju on hyvin voimakas, joten pusseja ei kannata säilyttää oleskelutiloissa. Värjärin padassa tiikerinkaunosilmä antaa lankoihin keltaisia, oransseja, rusehtavia tai kellanvihreitä sävyjä riippuen langan pohjaväristä, käytetystä puretustavasta, kukkien määrästä ja värjäyskerroista. Valmistin väriliemen kuivatuista tiikerinkaunosilmistä (80 g), kukat suoraan kuumaan veteen ja keitto noin 20 min, liemen jäähdytys kylmällä vedellä ad 40°C. Alunalla esipuretettu luonnonvalkoinen lanka (200 g), värjäys 65-70° C tunnin ajan. Langat olivat kirkkaan oransseja heti värjäyksen jälkeen, jätin ne kuitenkin jäähtymään seuraavaan päivään. Väri oli selvästi tummentunut. Seuraavalla kerralla aioin siirtää langat heti värjäyksen jälkeen jäähtymään puhtaaseen yhtä lämpimään veteen. Jospa silloin langoissa säilyisi kirkas oranssi sävy. Tiikerinkaunosilmän (80 g) 2.jälkiväri seuraavana päivänä väriliemen keitosta. Värjäsin kaksi aiemmin kessunlehdillä värjäämääni vyyhteä (200g, puretus aluna 10 g, viinikivi 4 g) normaalina keittovärjäyksenä. (1. jälkivärissä värjäsin 150 g lankaa). Alunalla esipuretetut langat (300 g) värjätty kuivista tiikerinkaunosilmistä (300 g) keitetyn liemen 2. jälkivärissä. Tumman oliivinvihreät langat harmaata ja vaalea kerä valkoista suomenlampaan villaa. Ensimmäisessä värjäyksessä värjäsin 400 g ja 1. jälkivärissä 400 g lankaa. Tiikerinkaunosilmän kukat ovat hyvin värikylläisiä, 300 g kuivia kukkia värjäsi 1100 g villalankaa voimakkaan värisiksi. Valmistin väriliemen kuivatuista tiikerinkaunosilmistä (200 g), kukat suoraan kuumaan veteen, keitto 20 min. Liemen jäähdytin kylmällä vedellä ennen alunalla ja viinikivellä esipuretettujen lankojen (300 g) lisäämistä. Värjäys noin tunnin, minkä jälkeen langat saivat jäähtyä väriliemessä iltaan asti. Värjärikilta valitsi tiikerinkaunosilmän vuoden 2013 värikasviksi ja ihan syystä:)) Etusivulle Keltasauramo (Anthemis tinctoria) Keltasauramoa eli värisauramoa näkee harvakseltaan myös luonnonvaraisena. Lapsena opin tuntemaan sen keltaisena päivänkakkarana, vasta hankkiessani kukan siemeniä oman puutarhan kukkapenkkiin istutettavaksi, opin tietämään sen oikean nimen. Luonto Portin sivuilta on luettavissa keltasauramon olleen erittäin yleinen heinänviljelyn yleistyessä 1800-luvun lopulla, mutta puhtaanpien kylvösiemenien saatavuuden parantuessa keltasauramon kannat vähenivät huomattavasti. Aivan samoinhan on käynnyt monelle muullekkin kukalle esim. valkokukkaiselle peltosauramolle, kamomillasauniolle ja ruiskaunokille. Keltasauramo viihtyy aurinkoisessa suojaisessa kasvupaikassa, maaperän tulisi olla läpäisevää, mieluiten kuiva hiekkamaa. Paras keltasauramopenkki minulla on juuri lapsuudenkotini aitanpäädyssä (kuva). Aiemmin siinä on kasvatettu porkkanaa, nyt se on erinomainen kasvupaikka keltasauramoille. Keltasauramo on kaksivuotinen, tosin se kukkii jo melko mukavasti kylvökesänäkin. Seuraavan vuoden hyvän kukinnan turvaamiseksi kasvusto kannattaa leikata lyhyeksi syksyllä. Keltasauramo leviää hyvin myös itsestään, mutta taantuu melko nopeasti, joten kasvusto on syytä uusia muutaman vuoden välein. Keltasauramoa pystyy lisäämään myös pistokkaista tai jakamalla keväällä tai syyskesällä. Keltasauramo kukkii käytännössä lähes koko kesän aina pakkasten tuloon asti. Siksipä värjärinkään ei kannata siirtää pallia kovin kauaksi keltasauramoista. Monissa värjäysoppaissa keltasauramonkukat, kuten monet muutkin, kehoitetaan käyttämään tuoreeltaan värjäykseen, jotta niistä saisi kirkkaampia sävyjä. Itse kuivaan keltasauramot ja värjään niillä vasta myöhemmin pitkin talvea tarpeen mukaan. Jos tavoitteenani on saada mahdollisimman kirkkaita sävyjä, käytän matalaa, alle 70°C, lämpötilaa keittovärjäyksessä. Myös kukkien liotus hieman emäksisessä liemessä kirkastaa värisävyjä. Jos liottaa kukkia kuumassa vedessä, niin silloin voi joukkoon laittaa vaikka muutaman kidesoodan rakeen tai teelusikallisen ruokasoodaa pH nostamiseksi. Jos liottaa kukkia kylmässä vedessä kannattaa kidesooda ensin liottaa pieneen tilkkaan lämmintä vettä. Värjärin padassa keltasauramo antaa kauniita puhtaan keltaisia värejä. Keltasauramo on erittäin hyvä keltaisen värin lähde, koska muihin keltaista antaviin väriaineisiin verrattuna sen väri on erittäin kestävä. Pienellä määrällä kuivattuja kukkia (30-40 g) saa värjättyä jo vyyhdin lankaa (100 g) kirkkaan keltaiseksi. Valmistin väriliemen kuivatuista kukista (100 g), keittoaika 30 min, minkä jälkeen jäähdytin liemen kylmällä vedellä ad 40°C. Halusin mahdollisimman täyteläisen kirkkaan keltaisen värin, joten laitoin vain yhden vyyhdin alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa (100 g) väriliemeen. Nostin lämmön ad 70°C, keittoaika 20 min, minkä jälkeen siirsin langan saman lämpöiseen puhtaaseen veteen jatkaen keittoa vielä puoli tuntia, jonka jälkeen lanka sai jäähtyä rauhassa ennen huuhtelua ja pesua. Langasta ei irronnut juuri lainkaan väriä huuteluveteen. Valmistamallani väriliemellä värjäsin vielä kaksi kertaa yhteensä 300 g lankaa. Väri oli kaikilla värjäyskerroilla heleän keltainen. Sen jälkeen yhdistin liemen kultapiiskuista valmistamaani väriliemeen. Keltasauramo nauttii lokakuun kuulaasta auringonpaisteesta, ja minä sen tuomasta auringosta keskelle pimeintä talvea isännälle kutomissani villasukissa:)) Etusivulle Piiskut (Solidago) Euroopassa kasvaa luonnonvaraisena vain yksi piiskulaji, kultapiisku, kaikki muut lajit ovat tuontitavaraa Pohjois-Amerikasta, missä kasvaa arviolta sata piiskulajia. Monessa puutarhassa tarhapiisku on syksyn viimeisiä kukkijoita, niin myös omassani. Päästessään karkuteille puutarhasta, siitä tulee haitallinen vieraslaji. Leviämisen estämiseksi tarhapiiskun kukinnot tulisi leikata syksyisin, ettei se pääsisi leviämään siemenistä ympäristöön. Puutarhassamme tämä toteutuu kirjaimellisesti, koska leikkaan tarhapiiskun kukinnot melko tarkaan väripataani:)) Täältä löydät enemmän tietoa siitä, miksi meidän tulisi pyrkiä estämään kanadanpiiskun, kuten muidenkin vieraslajien, leviäminen Suomen luontoon. Kanadanpiisku (Solidago canadensis) Tämän tarhapiiskupenkin olen lisännyt talon vanhasta perennapenkistä vuosien varrella, nyt siitä riittä syyskesällä kukintoja useamman lankakilon värjäämiseen. Ilman tätä joka vuotista kurittamista se oli vallannut jo koko etupihan perennapenkit. Kultapiisku on ollut aiemmin erittäin suosittu perenna helppohoitoisuutensa ja runsaan elokuulta aina pakkasten tuloon asti kestävän kukintansa ansiosta. Tämä vanhatuttu ei sen kummempia esittelyjä taida kaivat, tarvittaessa täältä löydät hiukan lisää tietoa piiskuista. Värjärin padassa piiskut ovat ihanteellisia värikasveja luonnonmukaisesta värjäämisestä kiinnostuneelle, koska siitä saa myös ilman puretusta (sisältää runsaasti parkkiaineita, oksaalihappoa) kestäviä keltaisia värejä, mitkä villan lisäksi tarttuvat hyvin myös silkkiin ja puuvillaan. Keltaisen eri sävyt, kirkkaasta tummempaan, riippuvat käytetyn väriliemen pH:sta, langan luonnollisesta väristä sekä keittolämpötilasta. Käytettäessä kuivattuja kukintoja saa tummenpia sävyjä. Värin kirkkautta voi lisätä nostamalla kukintojen liotusveden pH:ta hieman emäksiseksi esim. parilla kidesoodan rakeella tai ruokasoodalla. Kuparipuretus tuottaa vihreänkeltaisia tai enemmän ruskeankeltaisia sävyjä. Valmistin tuoreista kanadanpiiskuista (1200 g) väriliemen. Riivin kukinnot puolesta varresta, joten mukana oli myös hiukan lehtiä. Keitin värilientä noin tunnin, jätin liemen jäähtymään itsekseen. Seuraavana päivänä laitoin esipuretetut (aluna 10 g, viinikivi 5 g) luonnonvalkoiset langat (200 g) kylmään väriliemeen kukintojen sekaan. Nostin lämpötilan hitaasti ad 70°C, missä pidin lämmön noin 30 min. Lankojen väri voimakkaan kirkkaan keltainen. Siirsin langat lämpimään, 55°C, puhtaaseen veteen. Nostin lämpötilan vielä ad 70°C ja jatkoin keittoa noin ½ tuntia, minkä jälkeen siirsin värjäysastian pois liedeltä. Edellisen kuvan vasemmassa reunassa langat värjäytymässä kultapiiskujen seassa. Lämmitän samalla teräsämpäreissä valmiiksi vettä lankojen siirtämiseksi pois väriliemestä tarvittaessa. Esim. Jenny Deanin ohjeiden mukaan (Colours from Nature A Dyer's Handbook, 2011) silloin, kun lanka on värjäytynyt halutun sävyiseksi ennen täyttä värjäysaikaa (tunti), värjäysliemestä tulisi poistaa osa ja lisätä tilalle puhdasta saman lämpöista vettä. Toimin siis hieman eritavoin, näin kuitenkin olen saanut heleän kirkkaita keltaisia lankoja:)) (Oikean puoleisessa teräskattilassa morsinkokyyppi tekeytymässä) Keskimmäiset heleän keltaiset vyyhdit edellä selostetusta värjäyksestä. Kaksi oikeanpuoleista vyyhteä (200 g) 1. jälkiväristä. Molemmat esipuretettu alunalla ja viinikivellä, oikeanpuoleisen pohjaväri luonnonharmaa ja toisen luonnonvalkoinen. Värjäys matalassa lämpötilassa, 60-65°C, tunnin ajan, minkä jälkeen langat saivat jäähtyä väriliemessä seuraavaan päivään. Valmistin väriliemen yön lionneista tuoreista kanadanpiiskun riivityistä kukinnoista (lähes 2500 g), Keitto 45 min, annoin liemen jäähtyä itsekseen ad 40°C. Värjäsin alunalla (10 g) esipuretetut luonnonvalkoiset langat (200 g), keitto noin tunti. Lankojen huuhtelu ja pesu väriliemen jäähdyttyä värjäyspäivän iltana. Valmistin väriliemen yhdistämällä piiskuliemen (2500g, värjätty aiemmin 400 g) ja vanhan keltasauramoliemen (100 g, aiemmin värjätty 300 g). Laitoin alunalla (10 g) esipuretetut luonnonvalkoiset langat (200 g) kylmään väriliemeen ja nostin lämmön hitaasti ad 60°C, värjäysaika tunti. Väriliemi edelleen voimakkaan keltainen ja langat värjäytyivät syvän keltaisiksi. Niin piiskujen kuin keltasauramonkin jälkiväreissä on vielä erittäin hyvä valonkesto. Valmistin tuoreista tarhapiiskuista (850 g) väriliemen. Ensimmäinen värjäys seuraavana aamuna (400 g) ja 1. jälkiväri (200 g) iltapäivällä. Väriliemi sai jäähtyä seuraavaan päivään, laitoin alunalla esipuretetut luonnonvalkoiset langat (200 g) kylmään väriliemeen, missä keitetyt piiskun kukinnot porkkanapussissa mukana. Hidas lämmönnosto ad 70°C. Tunnin keiton jälkeen langat saivat jäähtyä väriliemessä seuraavaan päivään. Kultapiisku (Solidago virgaurea ) Kultapiisku on ainoa Euroopassa luonnonvaraisena kasvava piiskulaji. Se eroaa selvästi pohjoisamerikkalaisista piiskuista kasvutapansa, peinenmmän kokonsa ja kukintansa puolesta. Kun tarhapiiskun kukinnot ovat nuokkuvia töyhtöjä, niin kultapiiskun kukinnot ovat jäykästi pystyssä ja huomattavasti isommat verrattuna tarhapiiskuun. Kultapiisku kasvaa yleisenä koko maassa. Runsaimmin se kukkii heinäkuusta alkaen aurinkoisilla kasvupaikoilla niityillä, pientareilla, hakkuuaukioilla, rannoilla. Metsässä kasvava kultapiisku on yleensä yksivartinen ja vähäkukkainen, päästessään perennapenkkiin siitä kasvaa monihaarainen, runsaasti kukkiva rehevä perenna. Kultapiisku on erittäin hyvä perhoskukka, minkä vuoksi sitä kannattaa suosia myös perennapenkissä:)) Kultapiisku on ollut vuosisatoja tärkeä rohdoskasvi erityisesti virtsavaivojen hoitoon, edelleenkin sitä käytetään runsaasti luontaistuotteena. On hyvä muistaa, että piiskut ovat suurina määrinä käytettynä myrkyllisiä, joten luontaistuotteita tulee käyttää harkiten ja vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Värjärin padassa kultapiiskusta saa tarhapiiskun tavoin ilman puretusta keltaisia sävyjä kukinnoista ja koko kasvista kellanvihreitä. Pilkoin hakettimella tien pientareelta keräämäni kultapiiskut pieniksi paloiksi. Kaadoin piiskuhakkeen päälle kuumaa vettä ja jätin liemen likoamaan yön yli. Seuraavana päivänä liemi oli vihreänkeltaista. Väriliemenkeitto alle kiehumispisteen lähes tunnin, annoin liemen jäähtyä itsekseen. Lisäsin purettamattoman luonnonvalkoisen langan (100 g) jäähtyneeseen väriliemeen. Nostin hitaasti lämpötilan ad 80°C, keittoaika 60 min. Lanka sai jäähtyä yön yli väriliemessä. Piiskut antavat hyvän kestävän keltaisen pohjavärin lankoihin morsingolla tai luonnonindigolla tapahtuvaa jatkovärjäystä varten. Näin pystyy värjäämään kestäviä vihreitä sävyjä. Jatkovärjäyksistä kirjoitan myöhemmin enempi. Aiemmin morsinko- ja luonnonindigolla värjäyksistä tekemieni juttujen yhteydessä täältä, täältä ja täältä löydät jo hieman asiasta juttua. Etusivulle Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pietaryrtti on monivuotinen noin metrinkorkuinen jäykkävartinen, mykerökukkainen kasvi, minkä mykeröt ovat tasalatvaisessa huiskilossa. Koska mykeröistä uupuu laitalehdet (vrt päivänkakkara), niin kasvia kutsutaan usein kansanomaisesti "nappikukaksi". Omille lapsillenikin olen sen nappikukaksi nimennyt joskus aikoinaan. Pietaryrtti viihtyy merenrannoilla, teiden varsilla, ojanpientareilla ja sitä tapaa vielä myös vanhoissa puutarhoissa. Aikaisemmin pietaryrttiä on viljelty yleisesti lääke-, mauste- ja värikasvina. Erityisesti maustekasvina suosittiin pietaryrtin miellyttävän aromista, kähärälehtistä muotoa Tanacetum f. crispum. Mausteena pietaryrttiä tulee käyttää kuitenkin varoen, koska se on lievästi myrkyllinen. Lue lisää pietaryrtistä LuontoPortin sivustolata pietaryrtti. Pietaryrttiä on helppo kerätä isojakin määriä joko tuoreeltaan väripataan laitettavaksi tai kuivata pieninä kimppuina myöhempää käyttöä varten. Itselläni paras kuivauspaikka löytyy vanhan tallin ylisiltä, missä kuivattavat kasvit ovat suojassa suoralta auringonvalolta ja tilassa on hyvä ilmanvaihto. Värjäämisen lisäksi minulla on muutakin käyttöä kuivaamilleni pietaryrteille. Pidän niitä myös "villavarastossa", koska ne pitävät tuholaiset loitolla. Eteisessä vastaavasti voimakas arominen pietaryrtti häivyttää hienhajua, mitä aiemmin oli riittämiin poikiemme asuessa vielä kotona. Värjärin padassa käytän paljon pietaryrttiä, siitä saa kauniita keltaisen sävyjä alunapuretuksella. Kuivatuista kukista saa kirkkaan keltaista ja vihreistä osista vihertävän keltaista. Kuparipuretuksella koko kasvista saa erisävyisiä vihreitä. Oikeanpuoleisessa kimppussa kultapiiskuja, vasemmalla pietaryrttejä. Jos haluaa värjätä pietaryrtillä keltaista, niin silloin kannattaa riipiä kukat irti ja valmistaa niistä väriliemi. Koko kasvista ja erityisesti pelkistä lehdistä varsineen valmistetusta väriliemestä saa eri sävyisiä kellanvihreitä ja vihreitä sävyjä riippuen värjättävän langan pohjaväristä ja puretteesta. Käytän värjäysliemien valmistuksessa usein "kerroskattila" systeemiä, näin samalla lämmöllä ja ajalla saan keitettyä useamman värjäysliemen yht'aikaa. Homma toimii myös niin, että isommassa padassa keittää värilientä ja pienemmässä voi samalla jo värjätä lankoja:)) Tällä kertaa keitän isossa rautapadassa värilientä haketetuista pietaryrtin lehdistä ja varsista. Pienemmässä emalikattilassa valmistuu väriliemi pietaryrtinkukista. Seuraan myös väriliemen keittolämpötilaa, etenkin jos haluan saada heleitä, kirkkaita värejä lankoihini, mikä edellyttää melko matalaa keittolämpötilaa, selvästi alle kiehumispisteen. Kuvassa keltainen vyyhti värjätty pietaryrtinkukilla ja vihreät vyyhdit pietaryrtin lehdillä ja varsilla. Väriliemen valmistukseen käytin tuoreita sekä jo pari päivää kuivuneita pietaryrttejä. Riivityt kukat liotin yön yli ennen väriliemenkeittoa. Lehdet ja varret pilkoin hakettimessa ennen likoon laittoa. Seuraavana päivänä valmistin väriliemen (kuva ylempänä). Rautapadassa kuparilla esipuretetut (kupari 2 g, etikka 4 g) luonnonharmaat langat (200 g) värjäytyivät tumman vihreiksi. Emalikattilassa alunalla (10 g) ja viinikivellä (6 g) esipuretettu luonnonvalkoinen lanka (100 g) värjäytyi kirkkaan keltaiseksi. Yhteiskuvassa kolmesta eri värjäyserästä pietaryrtin lehdillä ja varsilla värjättyjä lankoja. Etusivulle Komealupiini (Lupinus polyphyllus) Minulla on viha-rakkaussuhde komealupiiniin, tähän Destian tienpientareille kylvämään vieraslajiin. Toisaalta lupiini on ihan kaunis kukka, mutta se ei kuulu eurooppalaiseen luontoon. Melkoinen ennusmerkki mielestäni tuo entisen Tielaitoksen nimenvalinta, tuleehan nimi samasta kantasanasta kuin kohtalo (destiny). Destia on todella koitumassa monien luonnonvaraisten kukkalajien kohtaloksi sen laajasti tienpientareilla ja risteysalueilla kasvattamien komealupiinien vuoksi. Joskus ihmettelee, miten ylipäätään Destia on saanut luvan kylvää tienvarsiin lupiinia, kasvia, mikä leviää todella helposti siemenistä ympäristöönsä ja agressiivisellä kasvullaan syrjäyttää paikalliset kasvilajit hyvin nopeasti. Samalla vähenee myös useiden hyönteis- ja perhoslajien elinpiiri. Säännöllisesti vuosittain niitetyistä tienpientareista oli pikkuhiljaa muodostunut tärkeä elinympäristö korvaamaan entisaikojen niittyjä ja hakamaita, millä karja laidunsi ja piti olosuhteet sopivina monille niittykasveille. Ja mitä teki Destia, alkoi kylvää komealupiinia tienpientareille, mikä syrjäyttää monimuotoisen niittykukkalajiston! Lupiini on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka leviäminen yhä uusille kasvupaikoille tulisi tehokkaasti estää. Täältä löydät lisää tietoa keinoista, miten hävittää lupiinikasvustoja. Omalta osaltani osallistun lupiinin leviämisen estoon leikkaamalla väripataan joka kesä kaikki lupiinit oman tonttimme kohdalta eli reilun 100 metrin pätkältä. Pikku hiljaa leikkaaminen on alkanut tuottaa tulosta ja lupiinikasvusto on taantunut, koska ei pääse kukkimaan. Tilalle on alkanut ilmaantua mataroita, hanhikkeja, pietaryrttiä, ruusuruohoa, ailikkia ja jopa pikkutalvikkia kuusikon varjostamalle pientareelle. Täällä olen kirjoittanut aiemmin aiheesta. Kerään myös hieman kauempana tienhaarastamme kasvavan ison lupiinikasvuston kukkia lukuisia ämpärillisiä väripataan laitettavaksi. Samalla kun riivin kukkia, niin katkon myös jo kukkineita kukkavarsia siementuoton pienentämiseksi. Värjärin padassa lupiinin violetit kukat antavat sinisiä sävyjä villalankaan ja lehdet vihreitä sävyjä. Suomalaiseen kansanperinteeseen on kuulunut violettien ja sinisten kukkien käyttäminen villan painamiseen (värjäämiseen). Niistä on saatu liekopuretuksella (alunapuretuksella) sinisiä sävyjä villaan, joita Elias Lönnrot nimittää 1800-luvulla tekemässään kasviossa (Flora Fennica 1860) "jäänkarvaaksi". Siihen aikaan jäänkarvaan painamiseen käytettiin violettikukkaisia niittykasveja, kuten keto-orvokkia. Tuskin koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826 Pohjois-Amerikasta tuotua komealupiinia vielä tuolloin paljoakaan värjäyskasvina käytettiin. Vuosisadan loppupuolella uskon paikoin värjärien myös käyttäneen lupiininkukkia, koska Vieraslaji.fi sivuston mukaan ensimmäiset karkulaishavainnot lupiinista tehtiin jo 1800-luvun lopulla. Asiaa on varmaan joku tutkinut, olisi mielenkiintoista löytää tietoa näistä tutkimuksista, otan lähdevinkkejä ilolla vastaan! Lupiininkukilla värjääminen poikkeaa hieman normaalista keittovärjäyksestä, sillä kukkien sisältämät väriaineet (flavonoideihin luettavat antosyaniinit) irtoavat tutkimusten mukaan matalassa pH:ssa ja lämpötilassa (Laurikainen 2012, Gabetta&Zini 1991), korkeassa lämmössä ja myös kuivattaessa kukat, väriaineet hajoavat. Emäksisessä väriliemessä antosyaanit antavat sinisävyisiä värejä villaan. Olen tehnyt värjäyskokeiluja erivärisillä lupiininkukilla, vain voimakkaan violeteista kukista olen saanut näitä Lönnrotin mainitsemia jäänkarvaita sävyjä. Valmistin tummanvioleteista lupiininkukista (10 litran ämpäri täyteen rumppattuna) väriliemen matalassa lämpötilassa (noin 50-60°C). Jätin liemen seisomaan kahdeksi päiväksi. Väriliemi oli alkanut selvästi käymään (pH:ta en mitannut). Kolmantena päivänä laitoin kylmään väriliemeen kukkien sekaan langat (200 g, Novita Seitsemen veljestä villa 75%, polyamidi 25%) ja nostin lämpötilan hitaasti ad 40°C. Koska perinnetiedon mukaan violeteilla kukilla värjäämisessä on käytetty alunaa, joko luonnonmukaisesti purettamalla liekoilla tai käyttämällä puretteena alunaa, päätin kesken kaiken purettaa myös tehdasvalmisteisen langan. Langat olivat jo väriliemessä, joten päädyin tekemään samanaikaisen puretuksen värjäyksen kanssa. Siilasin noin 5 litraa värilientä erilleen, mihin lisäsin kuumassa vedessä liottamani puretusaineet (aluna 20 g, viinikivi 12 g) ja langat. Lopuksi laitoin siivilöidyn liemen lankoineen takaisin kukkaliemeen ja jatkoin värjäämistä ad 60 min matalassa lämpötilassa max 60°C. Joskus nää värjäyssessiot on aikamoista sähläämistä, kun ei aina malta etukäteen tehdä tarpeeksi tarkkoja suunnitelmia päivän värjäyksistä. Tällä kertaa lopputulos kuitenkin oli ihan tyydyttävä! Vasemmanpuoleinen kerä alunperin harmaata lankaa, värjäytyi voimakkaan siniseksi (lähinnä petrooli), valotestissä väri sävyttyi selvästi vihreämmäksi. Oikeanpuoleinen kerä alunperin luonnonvalkoinen, värjäytyi hennon siniharmaaksi. Jatkovärjäsin langan seuraavana päivänä paatsamanlehdillä, mistä kirkas oliivinvihreä väri. Valotestissä vihreä menetti kirkkautensa. Koska lupiininkukkien väriaineet (antosyaniinit) hajoavat korkeassa lämpötilassa, niin lanka on parasta värjätä kukkien seassa. Kukkia tarvitaan paljon, tässä 15 l kukkia ja 100 g purettamatonta luonnonvalkoista lankaa (Novita Seitsemen veljestä villa 75%, polyamidi 25%). Langat alkoivat värjäytymään heti sinisävyisiksi. Jatkoin keittoa matalassa lämpötilassa (max 50°C) ad 10 min, minkä jälkeen siirsin ne puhtaaseen saman lämpöiseen veteen jäähtymään. Matalassa lämpötilassa lyhyessä ajassa värjätyt langat saivat taivaansinisen sävyn. Valotestissä väri haaleni huomattavasti. Lähes kahden vuoden jälkeen värjäyksestä lanka edelleen sinisävyinen, mieleeni tulee jäänsininen eli olisiko väri Lönnrotin mainitsema jäänkarvas? Kuivaan langat paksuilla puuorsilla vanhassa myllyhuoneessa auringolta suojassa. Keskellä olevat siniset vyyhdit värjätty lupiininkukilla ja kaksi vasemmanpuoleista keväänvihreää lankaa (100 % villa) lupiininlehdillä. Heleimmän vihreän lupiininlehdillä saa, jos valmistaa väriliemen ennen kukintaa olevista tuoreista lehdistä. Näytelistoja lupiinilla värjäämistäni langoista. Lupiininlehdillä värjäämäni langat ovat säilyttäneet värisävynsä paremmin kuin kukilla värjätyt. Olen värjännyt lupiininlehdillä purettamattomia, aluna-viinikivellä sekä kuparivithrillillä puretettuja lankoja, valotesteissä en ole havainnut eroja värisävyn valonkestossa. Etusivulle
Today, tomorrow and Wednesday are the *last* days of the discounts code RAEKAL at checkout to get 15% off your ombré yarn purchase – so take advantage, even if you don’t plan on partici…
Värjäyksessä lupiinin sinisistä kukista on mahdollista saada sinisen ja turkoosin sävyjä. Luonnonvärjärille lupiini on helposti saatavilla oleva värin lähde.
This week we’re bringing you a new post in our ‘On Our Needles’ series! We’re always busy at Loop with our own personal knitting projects, and recently lots of us have made …
Recently, one of our readers wrote to us with questions relating to her indigo vat. Here’s her message verbatim – “Before I bought the video, I tried mixing the indigo vat using M…
Punasipuli on kiehtonut mieltäni erikoisuudellaan. Vaikka sen kuoret ovat violetinpunertavat, tulee sillä värjätyistä langoista vihreitä tai ruskeita. Ruskeita sävyjä pitäisi saada jos kuoria on to…
After the weekend I spent recently in the UK doing plant dyeing with friends there, I came home with a fistful of pH strip packages and a lot of curiosity about what my dye baths would do if I made…
An article by Ashley Walker © copyright 2017 Common Madder (Rubia tinctorum) is an excellent source of red dye. It is indigenous to Southern Europe, Middle East, Central Asia and North Africa but h…
