Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Tiiviisti rakennetut kaupunkiympäristöt ovat otollisia kasvu- ja elinpaikkoja vierasperäisille kasveille. Pahimpia vieraslajeja ovat jättiputket ja jättipalsamit, jotka monissa kunnissa ovat
Monet vieraslajit, kuten jättiputki, lupiini ja jättipalsami, ovat levinneet tehokkaasti luonnossa. Jos lajeja ei torjuta, ne syrjäyttävät kasvupaikan luonnollisen kasvuston.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Ilmastonmuutos ei näy Euroopassa ainoastaan pitkinä hellejaksoina ja maastopaloina. Se vauhdittaa myös haitallisten vieras- ja tuloskaslajien levittäytymistä uusille alueille.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Haitalliset vieraslajit eivät saisi levitä maa-aineksen mukana, mutta valvonta on vaikeaa.
Monet vieraslajit, kuten jättiputki, lupiini ja jättipalsami, ovat levinneet luonnossa. Jos lajeja ei torjuta, ne syrjäyttävät kasvupaikan muun kasvuston.
Hyytelösammaleläin on levinnyt kesän aikana erityisesti Kanta-Hämeen vesistöissä nopeasti, ja uusista havainnoista ilmoitetaan päivittäin.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Pölyttäjäkato on kriisi sekä luonnolle että ihmisille.
Haitalliset vieraslajit uhkaavat kotimaisen luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2019 voimaan tuleva asetus saattaa kieltää muun muassa kurtturuusun ja komealupiinin kasvattamisen kotipihalla. Vieraslajien kanssa toilailusta puutarhurille voi äärimmäisessä tapauksessa rapsahtaa jopa sakkorangaistus.
Kurtturuusu, lupiini ja muut haitalliset vieraslajit puhuttavat. Valvooko viranomainen nyt pihojamme ja mitä jos torjunnasta kieltäytyy?
Kyttyrälohen nuottaamiseen pääsee osallistumaan ilman kalastuslupia Norjassa. Kalaa saa viedä kotiin mielin määrin.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Pirkanmaalta on tavattu aiempina kesinä haitallisia vieraslajeja. Ely-keskus toivoo, että niistä ilmoitetaisiin viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.
Itämereen saapuu jatkuvasti uusia vieraslajeja, joista on monenlaista haittaa alkuperäislajeille. Kaikkiaan Itämereen on asettunut jo yli 200 vieraslajia, Suomeen niistä reilut 30.
Monet vieraslajit, kuten jättiputki, lupiini ja jättipalsami, ovat levinneet luonnossa. Jos lajeja ei torjuta, ne syrjäyttävät kasvupaikan muun kasvuston.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Hyytelösammaleläimistä on tehty runsaasti havaintoja viime päivinä Hämeenlinnan seudulla. Pohjois-Amerikasta peräisin oleva eläin ei tiettävästi ole ihmiselle vaarallinen, mutta siitä tiedetään vielä varsin vähän.
Ruukkikylässä on jo vuosia tehty määrätietoisesti työtä espanjansiruetanoiden, lupiinin, jättipalsamin ja muiden vieraslajien poistamiseksi.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
Suomen luonnossa elää kymmeniä vieraslajeja, sekä kasveja että eläimiä. Ne ovat tulleet tänne ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.
