Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/

Meillä ruukkupuutarha tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, ja nyt aloin kaivata kukkapylväitä, joilla osan ruukkusommitelmien ruukuista voisi nostaa korkeammalle kuin toiset. Tällainen kukkapylväs on todella helppo ja nopea tehdä, ja teinkin näitä nyt ensin kaksi ja ainakin toinen pari on vielä tulossa. Nämä kukkapylväät ovat kivannäköisiä ihan yksittäinkin, mutta jos ruukkupuutarhassa on useita ruukkuja, jää pilariharkkojen saumakohta edessä olevien ruukkujen taakse piiloon. Halutessaan sauman ja harkot voisi myös pinnoittaa ohuelti betonilla ennen kuullotteen käyttöä, mutta meille nämä kelpaavat tällaisenaan. Tarvikkeet 2 kpl betonilaattoja 2 kpl leca-pilariharkkoja kivikuullotetta pensseli Käsittele betonilaatat ja leca-pilariharkot haluamasi värisellä kivikuullotteella. Itse käytin näihin tummanharmaata kuullotetta ja käsittelin laatat ja harkot kahteen kertaan. Anna kuivua ja sen jälkeen kokoa pylväs laittamalla alimmaiseksi laatta, sen päälle kaksi leca-pilariharkkoa ja päällimmäiseksi laatta. Onko sinulla kukkapylväitä puutarhassasi? Jos on, minkälaisia? Mukavaa päivää!

Toisten puutarhoissa vierailu on aina yhtä ihanaa ja antoisaa puuhaa. On kiva nähdä toisten kädenjälkeä ja ideoita, joista usein löytää inspiraatiota omaankin pihaan. Pääsin viime kesänä käymään eräässä IV-vyöhykkeellä sijaitsevassa yksityispuutarhassa, jonka nyt puutarhan omistajan luvalla esittelen. Kyseinen puutarha on yhden naisen vuosien saatossa luoma upea kokonaisuus, josta löytyy niin koriste- kuin hyötykasvejakin. Lisäksi erikoisuutena on kaunis, metsään perustettu rhodopuisto. Puutarhassa on paljon puutarhurin tekemiä näyttäviä koriste-esineitä, jotka tuovat oman persoonallisen säväyksensä. Tervetuloa mukaan elokuiselle kuvakierrokselle Leenan puutarhaan! Piharakennuksen katolle kiipeilee villiviini. Puutarhapolun viertä koristavat hauskat piikkilankapallot ja ruukuissa kasvavat samettikukat ja yrtit. Riippumatto kutsuu levähtämään omenapuiden katveeseen. Oksistossa roikkuu lyhtyjä luomassa tunnelmaa. Isorikko peittää kauniisti maata ja korostaa kiviaskelmia. Istutusalueet on siististi rajattu. Syysleimut räiskyvät eri sävyissä. Etualalla maanpeitekasvina mm. seppelvarpua. Puutarhapöytä tuoleineen löytyy rehevän istutusalueen keskelle tehdyltä patiolta. Taustalla viljapelto hehkuu kultaisena. Heinäseipäitä pitkin kiipeilevä alppikärhö ja korkea, oranssi lilja ovat näyttävä pari. Ikkuna metsään Puoliympyrän muotoinen penkki männyn alla tarjoaa paikan suloisille lintupatsaille. Männyn kaarnaan on piilotettu sydän. Maanpeittäjänä mm. sammalleimua. Betonityö on asetettu esille kannon nokkaan. Keltamaksaruohoa "betonitarjottimella" Suuret kivilohkareet reunustavat ja rajaavat istutusaluetta. Lamoherukka rönsyää jo osin punaisen kirjavana. Villiviini peittää maata lohkareiden välissä. Taustalla muotoon leikattu kuusi. Hyötytarhassa istutuslaatikot ja marjapensaat ovat rinta rinnan. Kävyt on kerätty hauskaksi kasaksi ja asetelmaa täydentävät huuhkaja ja suloinen, roikkuva koristelinnunpesä. Puutarhataidetta. Mm. vanha pannu on saanut uuden käyttötarkoituksen mehitähtien ruukkuna. Huomenna minulla on luvassa ihana päivä Kuopiossa bloggaajatapaamisen merkeissä. Onko sinulla viikonloppusuunnitelmia? Iloista viikonloppua!

Tämänvuotiset silkkiunikkoni ovat viimevuotisten kukkien kerätyistä siemenistä kasvaneita, ja todella pieniä mutta hyvin suloisia. Pienet silkkiset unikonkukkaset suloiset. Nuppuilevat, aukeavat, kukkivat päivän ja sitten katoavat. Pienen hetken meitä viihdyttävät. -Una Reinman-

Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/

Tässä puutarhablogissa seurataan kasvuvyöhykkeellä IV sijaitsevan puutarhan elämää ja pyritään tekemään ihanista puutarhaunelmista totta!

Omenatäytekakku hurmaa paitsi maullaan, myös kätevyydellään: se kannattaa leipoa edellisenä päivänä jääkaappiin tekeytymään ja juhlapäivälle jää vain koristelu. Maku on ihanan omenainen, sillä omenaa on paitsi täytteessä, myös pohjassa. Leivo ja ihastu!

Unelmien puutarha CALin ensimmäinen pala, daalia. Ohje: Anne Vierimaa. Langat: erilaisia puuvillalankoja. (© Chez MaRiia) (...

Kivikkopuutarha perustetaan kalliolle tai kivien keskelle kuivaan paikkaan. Kivikkopuutarha on luonnollisella tavalla viehättävä.

Vuosia sitten tänne muuttaessamme yhdessä lähipihassa oli autio ja pahasti rikkinäinen talo pihapiireineen. Se on ollut ainoa jonkun koti tässä kylässä, kaikkina näinä vuosina, jonka pihamaalla olen kävellyt ja ihaillut. Ja kuunnellut menneiden vuosien kaikuja. Talo purettiin ja pihamaan kaikki muutkin rakennukset, mutta puutarhasta on yhä rippeet jäljellä. Kun märkätilaremonttimme oli sotkuisimmassa vaiheessa ja omat voimat ihan lopussa, sain voimia käyskentelemällä aution pihan omenapuiden alla kasvavien puistokaunokkien ja unikkojen seassa kulkeville poluilla. Tämän pihan rakennuksia joskus 2011... Samaa pihaa vuodelta 2012... PS: Tänään on Älä astu ampiaisen päälle -päivä...

Kivikkopuutarha perustetaan kalliolle tai kivien keskelle kuivaan paikkaan. Kivikkopuutarha on luonnollisella tavalla viehättävä.

Turun Messukeskus etsi bloggaajia toteuttamaan Piha & Puutarha -messuille Unelmien viljelylaatikkoaan. Innostuin oitis ja onnekkaasti tulin myös valituksi yhdessä blogien House No 465, Mama's garden ja Puutarhassa kanssa. Pohjan eli viljelylaatikot ja mullan tarjoaa Kekkilä. Istutukset tehdään Kekkilän tummapintaiseen viljelylaatikkoon, joka on aivan älyttömän tyylikäs sormiliitoskulmineen. Kasvit tai minun tapauksessa lähinnä kukat tarjoaa FLÖR kukka & puutarha. Unelmien viljelylaatikko - ensimmäisenä ajatuksena tuli, että unelmieni viljelylaatikon tulee olla jotain hyvin "minua". Tovin mietittyäni minulla oli kolme ajatusta, joista kaksi pääsi jatkoon. Se kolmas, hylätty versio, oli vanhanaikaiset perinneperennat. Siirtolapuutarhuroinhan vanhassa puutarhassa, jossa on vanhastaan vanhoja, perinteisiä - myös hyvin kestäviä - kasveja. Ensimmäinen ajatus oli pelargoneja! Paljon - erilaisia - pelargoneja! Iso laatikollinen pelakuita, voiko olla mitään ihanempaa? Rakkauteni tätä mummokukkaa kohtaan ei taida olla enää mikään salaisuus, joten toitotetaan sitä rakkautta myös messuvieraille. :) FLÖRin yhteyshenkilön, Anninan, kanssa juteltuani päätin lisätä istutukseen myös muita ihanuuksia, hortensiaa tuomaan korkeutta, laventelia ja jouluruusuja. Eri sävyissä pinkkiä, vaaleanpunaista, liilaa ja valkoista, niistä on toinen laatikkoni tehty. Toiseen laatikkoon tulee toisen suuren rakkauteni tunnelmaa ja myös aivan toisenlaista maailmaa. Ei ole tainnut myöskään rakkauteni Japania ja japanilaispuutarhoja kohtaan jäädä salaisuudeksi. Olen jo monta vuotta rakentanut pientä japanilaistyyppistä nurkkausta palstalleni, joten tiesin heti mikä olisi ehdoton laatikon komistus - tietenkin upea japaninverivaahtera. Suunnitelmassani vaahteran kavereina on erilaisia heiniä ja ruohoja, messukeskuksen toteutuksessa jotain muuta. :) Tule messuille katsomaan mitä. Muistathan, että edellisessä postauksessani on messulippuarvonta. *Yhteistyössä Turun Messukeskus, Kekkilä ja Flör. Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Turun Messukeskus etsi bloggaajia toteuttamaan Piha & Puutarha -messuille Unelmien viljelylaatikkoaan. Innostuin oitis ja onnekkaasti tulin myös valituksi yhdessä blogien House No 465, Mama's garden ja Puutarhassa kanssa. Pohjan eli viljelylaatikot ja mullan tarjoaa Kekkilä. Istutukset tehdään Kekkilän tummapintaiseen viljelylaatikkoon, joka on aivan älyttömän tyylikäs sormiliitoskulmineen. Kasvit tai minun tapauksessa lähinnä kukat tarjoaa FLÖR kukka & puutarha. Unelmien viljelylaatikko - ensimmäisenä ajatuksena tuli, että unelmieni viljelylaatikon tulee olla jotain hyvin "minua". Tovin mietittyäni minulla oli kolme ajatusta, joista kaksi pääsi jatkoon. Se kolmas, hylätty versio, oli vanhanaikaiset perinneperennat. Siirtolapuutarhuroinhan vanhassa puutarhassa, jossa on vanhastaan vanhoja, perinteisiä - myös hyvin kestäviä - kasveja. Ensimmäinen ajatus oli pelargoneja! Paljon - erilaisia - pelargoneja! Iso laatikollinen pelakuita, voiko olla mitään ihanempaa? Rakkauteni tätä mummokukkaa kohtaan ei taida olla enää mikään salaisuus, joten toitotetaan sitä rakkautta myös messuvieraille. :) FLÖRin yhteyshenkilön, Anninan, kanssa juteltuani päätin lisätä istutukseen myös muita ihanuuksia, hortensiaa tuomaan korkeutta, laventelia ja jouluruusuja. Eri sävyissä pinkkiä, vaaleanpunaista, liilaa ja valkoista, niistä on toinen laatikkoni tehty. Toiseen laatikkoon tulee toisen suuren rakkauteni tunnelmaa ja myös aivan toisenlaista maailmaa. Ei ole tainnut myöskään rakkauteni Japania ja japanilaispuutarhoja kohtaan jäädä salaisuudeksi. Olen jo monta vuotta rakentanut pientä japanilaistyyppistä nurkkausta palstalleni, joten tiesin heti mikä olisi ehdoton laatikon komistus - tietenkin upea japaninverivaahtera. Suunnitelmassani vaahteran kavereina on erilaisia heiniä ja ruohoja, messukeskuksen toteutuksessa jotain muuta. :) Tule messuille katsomaan mitä. Muistathan, että edellisessä postauksessani on messulippuarvonta. *Yhteistyössä Turun Messukeskus, Kekkilä ja Flör. Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Syksyn voi haistaa varsinkin aamuvarhain, kun astuu ovesta ulos ja uloshengitys jo hieman ilmassa huuruaa. Ne ihanat laululinnut ovat kadonneet, niin etten kuule enää peippoa, punarintaa, mustarastasta, kirjosieppoa, en edes pääskysten lirkutusta. Pihan varpuset pärpättävät samoin kuin aina ennenkin mutta tiaiset laulavat jälleen selkeästi yksinkertaisempia talvilurituksiaan. Kosiomenojen, reviirinpuolustusten ja poikasten opetuksen aika on linnuilla jo niin ohi. Ukkolaukkojen, Allium hollandicum, alunperin toukokuun violetti väri on muuttunut keskikesän vihreästä elokuun kellertävään. Saapa nähdä kuinka paljon siemenistään ja juuriversoistaan leviävien syysasterien, Aster novi-belgi nupuista ehtii aueta ennen kuin pakkasyöt lannistavat ne... Ojien reunamilla kukkivat ohdakkeet. Olen koettanut siirtää ohdakkeita pihaamme kasvamaan, mutta eiväthän ne tahdo kasvaa ihmisen niille määräämillä paikoilla vaan vapaana missä vaan. Minusta ohdakkeet ovat ihania. Varsinkin ne paksut, suuret, partasutimaiset. =)

Kivikkopuutarha perustetaan kalliolle tai kivien keskelle kuivaan paikkaan. Kivikkopuutarha on luonnollisella tavalla viehättävä.

Omien leikkojen kasvatus on trendikästä, ja tuoksuherne on yksi suosituista lajeista. Tuoksuherneen kasvatus onnistuu ruotsalaisen ekspertin ohjeilla.

Turun Messukeskus etsi bloggaajia toteuttamaan Piha & Puutarha -messuille Unelmien viljelylaatikkoaan. Innostuin oitis ja onnekkaasti tulin myös valituksi yhdessä blogien House No 465, Mama's garden ja Puutarhassa kanssa. Pohjan eli viljelylaatikot ja mullan tarjoaa Kekkilä. Istutukset tehdään Kekkilän tummapintaiseen viljelylaatikkoon, joka on aivan älyttömän tyylikäs sormiliitoskulmineen. Kasvit tai minun tapauksessa lähinnä kukat tarjoaa FLÖR kukka & puutarha. Unelmien viljelylaatikko - ensimmäisenä ajatuksena tuli, että unelmieni viljelylaatikon tulee olla jotain hyvin "minua". Tovin mietittyäni minulla oli kolme ajatusta, joista kaksi pääsi jatkoon. Se kolmas, hylätty versio, oli vanhanaikaiset perinneperennat. Siirtolapuutarhuroinhan vanhassa puutarhassa, jossa on vanhastaan vanhoja, perinteisiä - myös hyvin kestäviä - kasveja. Ensimmäinen ajatus oli pelargoneja! Paljon - erilaisia - pelargoneja! Iso laatikollinen pelakuita, voiko olla mitään ihanempaa? Rakkauteni tätä mummokukkaa kohtaan ei taida olla enää mikään salaisuus, joten toitotetaan sitä rakkautta myös messuvieraille. :) FLÖRin yhteyshenkilön, Anninan, kanssa juteltuani päätin lisätä istutukseen myös muita ihanuuksia, hortensiaa tuomaan korkeutta, laventelia ja jouluruusuja. Eri sävyissä pinkkiä, vaaleanpunaista, liilaa ja valkoista, niistä on toinen laatikkoni tehty. Toiseen laatikkoon tulee toisen suuren rakkauteni tunnelmaa ja myös aivan toisenlaista maailmaa. Ei ole tainnut myöskään rakkauteni Japania ja japanilaispuutarhoja kohtaan jäädä salaisuudeksi. Olen jo monta vuotta rakentanut pientä japanilaistyyppistä nurkkausta palstalleni, joten tiesin heti mikä olisi ehdoton laatikon komistus - tietenkin upea japaninverivaahtera. Suunnitelmassani vaahteran kavereina on erilaisia heiniä ja ruohoja, messukeskuksen toteutuksessa jotain muuta. :) Tule messuille katsomaan mitä. Muistathan, että edellisessä postauksessani on messulippuarvonta. *Yhteistyössä Turun Messukeskus, Kekkilä ja Flör. Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Gazpachon resepti on yksinkertaisuudessaan klassikko! Täydellisen samettinen kylmä tomaattikeitto valmistuu yhdessä hurauksessa yllätysvieraille tai mukaan kesäiselle retkelle.

Kivikkopuutarha perustetaan kalliolle tai kivien keskelle kuivaan paikkaan. Kivikkopuutarha on luonnollisella tavalla viehättävä.

Turun Messukeskus etsi bloggaajia toteuttamaan Piha & Puutarha -messuille Unelmien viljelylaatikkoaan. Innostuin oitis ja onnekkaasti tulin myös valituksi yhdessä blogien House No 465, Mama's garden ja Puutarhassa kanssa. Pohjan eli viljelylaatikot ja mullan tarjoaa Kekkilä. Istutukset tehdään Kekkilän tummapintaiseen viljelylaatikkoon, joka on aivan älyttömän tyylikäs sormiliitoskulmineen. Kasvit tai minun tapauksessa lähinnä kukat tarjoaa FLÖR kukka & puutarha. Unelmien viljelylaatikko - ensimmäisenä ajatuksena tuli, että unelmieni viljelylaatikon tulee olla jotain hyvin "minua". Tovin mietittyäni minulla oli kolme ajatusta, joista kaksi pääsi jatkoon. Se kolmas, hylätty versio, oli vanhanaikaiset perinneperennat. Siirtolapuutarhuroinhan vanhassa puutarhassa, jossa on vanhastaan vanhoja, perinteisiä - myös hyvin kestäviä - kasveja. Ensimmäinen ajatus oli pelargoneja! Paljon - erilaisia - pelargoneja! Iso laatikollinen pelakuita, voiko olla mitään ihanempaa? Rakkauteni tätä mummokukkaa kohtaan ei taida olla enää mikään salaisuus, joten toitotetaan sitä rakkautta myös messuvieraille. :) FLÖRin yhteyshenkilön, Anninan, kanssa juteltuani päätin lisätä istutukseen myös muita ihanuuksia, hortensiaa tuomaan korkeutta, laventelia ja jouluruusuja. Eri sävyissä pinkkiä, vaaleanpunaista, liilaa ja valkoista, niistä on toinen laatikkoni tehty. Toiseen laatikkoon tulee toisen suuren rakkauteni tunnelmaa ja myös aivan toisenlaista maailmaa. Ei ole tainnut myöskään rakkauteni Japania ja japanilaispuutarhoja kohtaan jäädä salaisuudeksi. Olen jo monta vuotta rakentanut pientä japanilaistyyppistä nurkkausta palstalleni, joten tiesin heti mikä olisi ehdoton laatikon komistus - tietenkin upea japaninverivaahtera. Suunnitelmassani vaahteran kavereina on erilaisia heiniä ja ruohoja, messukeskuksen toteutuksessa jotain muuta. :) Tule messuille katsomaan mitä. Muistathan, että edellisessä postauksessani on messulippuarvonta. *Yhteistyössä Turun Messukeskus, Kekkilä ja Flör. Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/

Kurjenpolvet ovat minusta erinomaisia puutarhan peruskasveja, sillä ne kukkivat kauniisti ja runsaasti ja monet niistä toimivat hyvin myös maanpeitekasveina. Lisäksi joukosta löytyy lajikkeita, joiden kukinta kestää pitkään, usean kuukauden ajan, ja toisaalta myös lehtiväreissä on mukavaa vaihtelua erilaisista vihreän sävyistä violettilehtisiin lajikkeisiin. Ihan kaikki puutarhamme kurjenpolvet eivät vielä kuki, ja esimerkiksi nyppykurjenpolvi tai violettilehtinen kyläkurjenpolvi 'Midnight Reiter' eivät tänä kesänä ole vielä tainneet kukkia. Tässäpä kuvia puutarhamme kauniista kurjenpolvista! Verikurjenpolvi 'Elke' kukkii pitkään, usean kuukauden ajan. Verikurjenpolvi 'Elke' kasvaa Pisarassa, jossa sen seurana kukassa on myskimalva 'Alba'. Patiokaaren kukkijoihin kuuluu herkän kaunis neidonkurjenpolvi, joka luo hempeän yhdistelmän tähkälaventelin kanssa. Kaaripenkissä kasvaa useita kurjenpolvia, mm. kuvan jalokurjenpolvi 'Orion' ja sen takana oikealla pilkottava peittokurjenpolvi 'Cambridge'. Jalokurjenpolvi 'Orion' Myös verikurjenpolvi kuuluu Kaaripenkin kasvivalikoimaan. Peittokurjenpolvi 'Cambridge' Tuoksukurjenpolvikin kasvaa Kaaripenkissä. Metsäpuutarhassa puiden katveessa Tähdenlennon polun rinteillä viihtyy vaaleanviolettikukkainen hämykurjenpolvi. Suosikkikurjenpolveni, espanjankurjenpolvi 'Wargrave Pink', sulostuttaa Kolmiopenkissä. Iloa päivääsi!

Tässä puutarhablogissa seurataan kasvuvyöhykkeellä IV sijaitsevan puutarhan elämää ja pyritään tekemään ihanista puutarhaunelmista totta!

Esittelin aiemmin puutarhamme erilaisia kirjavalehtisiä kasveja, joilla istutusalueille saa kiinnostavia yksityiskohtia ja hauskaa vaihtelua vihreänsävyisten lehtien joukkoon. Myös punalehtiset kasvit tarjoavat samanlaista vaihtelua ja hienoja kontrasteja puutarhaan. Keräsinkin oman, lyhyen postaussarjansa myös niistä. Tässä ensimmäisessä postauksessa luvassa on kuvia etupihan, takapihan terassin lähistön sekä kesäkeittiön tasanteen luona olevista punalehtisistä kasveista. Etupihan Vehreällä Keitaalla komeilee purppuraheisiangervo 'Tiny Wine'. Samalta alueelta löytyy myös komeakotakuusama 'Nana Purpurea'. Etupihan Viherseinäpenkissä kasvaa punalehtinen komeamaksaruoho 'Matrona'. Takapihan terassin luona Pensasryhmään väriä tuovat kääpiöpurppuraheisiangervo 'Little Angel'... ... sekä upean värinen purppurahappomarja 'Admiration'. Terassin istutusalueella hauskaa vaihtelua vihreän sekaan tuo punalehtinen pihakäenkaali. Hurmevaahtera on tosi kauniinvärinen puu. Meillä se kasvaa Rinnekaaressa. Patiokaareen istutin viime kesänä alennusmyynnistä hankkimani komeamaksaruohon 'Purple Emperor', joka oli vähän surkean näköinen, mutta toivottavasti lähtee keväällä hyvään kasvuun. Koristeomenapuu 'Musta Rudolf' on puutarhassamme keskeisellä paikalla. Koristeomenapuu 'Musta Rudolf' ilahduttaa alkukesällä myös suloisella kukinnallaan. Hauskaa viikonloppua!

Tämän postauksen ajattelin omistaa luonnonkiville. Olemme niiden suhteen olleet hyvinkin omavaraisia, sillä jokaista istutuskuoppaa kaivaessa lapio kolahtaa kiviin. Niinpä niille on täytynyt keksiä järkevää käyttöä, ja monessa paikkassa niitä on puutarhassamme hyödynnettykin. Lisäksi esimerkiksi kivipuro siintää vielä haaveissa, ja eiköhän senkin aika joskus tule, sillä paikkaakin olen sille jo alustavasti suunnitellut. Kivikkokasvialue ja taustalla portaiden alla kivipylväät Kivipylväät olen tehnyt verkosta ja täyttänyt ne kivillä. Ylhäällä on syvennys, jonka pohjalla on ympyränmuotoinen laatta. Valoisaan aikaan pylväiden päällä on pyöreähköt kivet koristeena, mutta talven lähestyessä kivet siirretään syrjään ja poltetaan pylväiden päällä ulkoroihuja. Lisäksi olemme kietoneet valosarjat pylväiden ympärille. Samaan tapaan kuin kivipylväät olen tehnyt kaksi istutusallasta. Näissä kivirenkaan keskellä on pohjaton saavi täynnä multaa. Toisessa altaassa kasvavat päivänliljat "Stella d´Oro" ja "Sammy Russell", toisessa kiinankeltakärhö. Myös nuotiopaikalla on hyödynnetty luonnonkiviä. Taustalla kivipylväs-mallinen kiinankeltakärhön istutusallas. Rinnepenkkiä koristavat erikokoiset luonnonkivet, samoin kivikkokasvialueella luonnonkivet ovat suuressa roolissa. Kaaripenkin takareuna rajoittuu kivimuuriin, joka jatkuu matalana ”raja-aitana” Sydänpolun alueelle tontin reunaa myötäillen. Myös Kohopenkki ja Porraspenkki saavat ilmettä kivistä. Sydänpolulla on erikokoisia kiviä aseteltu koristeeksi ja toisaalta Mansikkakivi istuskelua varten. Etupihan istutusalue on katettu pienillä kivillä ja isommat kivet reunustavat sitä. Lisäksi etupihalta löytyy autotallin edustan ja kulkuväylän erottava kivikasa, johon aion ensi kesänä istuttaa koloihin pieniä suloisia kivikkokasveja. Rinnepenkkiä Kohopenkkiä reunustavat luonnonkivet. Kukkimisvuorossa hopeatäpläpeipit. Pionit, syysleimut ja jaloangervot vasta kehittelevät nuppujaan. Etupihan istutusaluetta, jota aion ensi kesänä muokata mm. poistamalla sinilaakakatajat. Riippahernepensaat ja pilarikatajat saavat jäädä. Etupihan kivikasa, joka saa ensi kesänä pehmeämpää ilmettä kivikkokasvien myötä. Kiviä on käytetty puutarhassamme monessa paikassa rajaamaan ja reunustamaan alueita. Sydänpolku ja Kaaripolku ovat pienten luonnonkivien reunustamia. Rinnepenkit ja Kaaripenkki on rajattu luonnonkivien ja maakostean betonin avulla selkeästi erilleen nurmesta, ja Pensasryhmän ja terassin väliin jää kivikaistale. Kivikaari toimii myös osaltaan tilanjakajana metsäpuutarhassa. Kivikaari rajaa metsäpuutarhan aluetta nuotiopaikasta. Kaari on toistaiseksi väliaikainen, sillä isoja kiviä on vain tuotu tähän sitä mukaa, kun niitä on löytynyt. Alueelle on tarkoitus jatkossa tehdä siistit rajat erottamaan se nurmikosta ja samalla asetella kivet lopulliseen muotoon. Istuskelukiviä puutarhastamme löytyy useita. Yksi näistä on jo aiemmin mainittu Mansikkakivi, toinen isompi kivi on Ruusuryhmän takana. Lisäksi istuskeluunkin sopiva astinkivi täyttää kulkuaukon O-penkin keskelle. Sydänpolulla Mansikkakivi tarjoaa lapsille paikan istuskella ja napostella polun varrella kasvavia metsämansikoita, mesimarjoja, mustikoita ja puolukoita. Onko sinun puutarhassasi kiviä? Millä tavoin olet niitä käyttänyt? Aurinkoista viikonvaihdetta!

Kurjenpolvet ovat minusta erinomaisia puutarhan peruskasveja, sillä ne kukkivat kauniisti ja runsaasti ja monet niistä toimivat hyvin myös maanpeitekasveina. Lisäksi joukosta löytyy lajikkeita, joiden kukinta kestää pitkään, usean kuukauden ajan, ja toisaalta myös lehtiväreissä on mukavaa vaihtelua erilaisista vihreän sävyistä violettilehtisiin lajikkeisiin. Ihan kaikki puutarhamme kurjenpolvet eivät vielä kuki, ja esimerkiksi nyppykurjenpolvi tai violettilehtinen kyläkurjenpolvi 'Midnight Reiter' eivät tänä kesänä ole vielä tainneet kukkia. Tässäpä kuvia puutarhamme kauniista kurjenpolvista! Verikurjenpolvi 'Elke' kukkii pitkään, usean kuukauden ajan. Verikurjenpolvi 'Elke' kasvaa Pisarassa, jossa sen seurana kukassa on myskimalva 'Alba'. Patiokaaren kukkijoihin kuuluu herkän kaunis neidonkurjenpolvi, joka luo hempeän yhdistelmän tähkälaventelin kanssa. Kaaripenkissä kasvaa useita kurjenpolvia, mm. kuvan jalokurjenpolvi 'Orion' ja sen takana oikealla pilkottava peittokurjenpolvi 'Cambridge'. Jalokurjenpolvi 'Orion' Myös verikurjenpolvi kuuluu Kaaripenkin kasvivalikoimaan. Peittokurjenpolvi 'Cambridge' Tuoksukurjenpolvikin kasvaa Kaaripenkissä. Metsäpuutarhassa puiden katveessa Tähdenlennon polun rinteillä viihtyy vaaleanviolettikukkainen hämykurjenpolvi. Suosikkikurjenpolveni, espanjankurjenpolvi 'Wargrave Pink', sulostuttaa Kolmiopenkissä. Iloa päivääsi!

Tänään saa jatko-osan viimeviikkoinen postaukseni puutarhamme punalehtisistä kasveista. Silloin esittelyvuorossa olivat etupihan, takapihan terassin lähistön sekä kesäkeittiön tasanteen luona kasvavat punalehtiset kaunottaret. Tässä postauksessa paneudutaan metsäpuutarhamme väripilkkuihin. Kuutamopenkin punalehtisiin kuuluvat purppuraheisiangervo 'Lady In Red' ja sen edustalla tarhakeijunkukka 'Boysenberry' ja kirjavalehtinen haltiankukka 'Tappestry'. Taustalla heisiangervonkin 'Amber Jubilee' nuoret lehdet vivahtavat punaiseen. Haltiankukka 'Tappestry' Metsäpuutarhan Kivikaaren edustalla kasvaa punalehtinen hurmehappomarja 'Superba'. Kolmiopenkin kaunottariin kuuluu syyskimikki 'Brunette', joka lämpiminä syksyinä ehtii kukkia myös meidän puutarhassamme. Upeanvärinen mehitähti 'Sprite' on viime kesän löytöni. Porraspenkissä kasvaa ainoa tummalehtinen kurjenpolvemme, kyläkurjenpolvi 'Midnight Reiter'. Patiokaaressa on reunuskasvina komea tarhakeijunkukka 'Mulberry'. Vuorikärhö 'Rubens' on myös punertavalehtinen ja se tuo kivaa kontrastia kärhöpylvääseen perinteisen vihreälehtisen kärhön kaverina. Kivikkomehitähti 'Commander Hay' on kauniin kaksivärinen. Hurmesilkkiheinä 'Red Baron' on räiskyvän punainen. Se kasvaa itse asiassa etupihallamme, mutta unohdin laittaa sen kuvan edelliseen postaukseeni. Aivan tonttimme takareunassa Sydänpolun alueella alppiruusujen vihreyteen tuo kontrastia tummalehtinen hurmevaahtera. Hauskaa torstaita!

Tässä puutarhablogissa seurataan kasvuvyöhykkeellä IV sijaitsevan puutarhan elämää ja pyritään tekemään ihanista puutarhaunelmista totta!

Eräänä iltana Ellen Jokikunnas päätti toteuttaa unelmansa pihan muodonmuutoksesta. Tämän myötä entisestä joutomaasta tuli vehreä, syötävän ihana puutarha!

Turun Messukeskus etsi bloggaajia toteuttamaan Piha & Puutarha -messuille Unelmien viljelylaatikkoaan. Innostuin oitis ja onnekkaasti tulin myös valituksi yhdessä blogien House No 465, Mama's garden ja Puutarhassa kanssa. Pohjan eli viljelylaatikot ja mullan tarjoaa Kekkilä. Istutukset tehdään Kekkilän tummapintaiseen viljelylaatikkoon, joka on aivan älyttömän tyylikäs sormiliitoskulmineen. Kasvit tai minun tapauksessa lähinnä kukat tarjoaa FLÖR kukka & puutarha. Unelmien viljelylaatikko - ensimmäisenä ajatuksena tuli, että unelmieni viljelylaatikon tulee olla jotain hyvin "minua". Tovin mietittyäni minulla oli kolme ajatusta, joista kaksi pääsi jatkoon. Se kolmas, hylätty versio, oli vanhanaikaiset perinneperennat. Siirtolapuutarhuroinhan vanhassa puutarhassa, jossa on vanhastaan vanhoja, perinteisiä - myös hyvin kestäviä - kasveja. Ensimmäinen ajatus oli pelargoneja! Paljon - erilaisia - pelargoneja! Iso laatikollinen pelakuita, voiko olla mitään ihanempaa? Rakkauteni tätä mummokukkaa kohtaan ei taida olla enää mikään salaisuus, joten toitotetaan sitä rakkautta myös messuvieraille. :) FLÖRin yhteyshenkilön, Anninan, kanssa juteltuani päätin lisätä istutukseen myös muita ihanuuksia, hortensiaa tuomaan korkeutta, laventelia ja jouluruusuja. Eri sävyissä pinkkiä, vaaleanpunaista, liilaa ja valkoista, niistä on toinen laatikkoni tehty. Toiseen laatikkoon tulee toisen suuren rakkauteni tunnelmaa ja myös aivan toisenlaista maailmaa. Ei ole tainnut myöskään rakkauteni Japania ja japanilaispuutarhoja kohtaan jäädä salaisuudeksi. Olen jo monta vuotta rakentanut pientä japanilaistyyppistä nurkkausta palstalleni, joten tiesin heti mikä olisi ehdoton laatikon komistus - tietenkin upea japaninverivaahtera. Suunnitelmassani vaahteran kavereina on erilaisia heiniä ja ruohoja, messukeskuksen toteutuksessa jotain muuta. :) Tule messuille katsomaan mitä. Muistathan, että edellisessä postauksessani on messulippuarvonta. *Yhteistyössä Turun Messukeskus, Kekkilä ja Flör. Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

Viime viikolla postailin inspiraatiokuvia hyötytarhan kasvituista, joita on itsekin hauska tehdä. Myös köynnöstukien tekemisessä vain mielikuvitus on rajana, ja puutarhamatkojemme aikana olenkin päässyt näkemään vaikka minkälaisia upeita köynnöstukia. Keräsinkin tähän postaukseen kuvia niistä tuomaan ideoita ja inspiraatiota erilaisten puutarhan köynnöstukien suunnitteluun! Terassillamme on kesäkukkaköynnöksille tehty viherseinät, joissa köynnökset pääsevät kiipeämään muovipinnoitteisia vaijereita pitkin ylös. Kuvan keskellä näkyvä, punaisena kukkiva koruköynnös kipuaa katokseen kiinnitettyä juuttinarua pitkin. Terassin viherseiniä vielä toisesta suunnasta. Tässä vaijerien kulku erottuu edellistä kuvaa paremmin. Arboretum Frickissä kärhö kiipeilee puuristikkoa pitkin ja myös kivimuurin päällä. Yksi helpoimmista tavoista tehdä köynnöstuki esimerkiksi kärhöille on leikata harjateräsverkosta neljä palaa, jotka liittää reunoistaan yhteen nippusiteillä köynnöstorniksi. Tornit saa pystyyn, kun jättää alas riittävän pitkät piikit, jotka upottaa maahan. Kuolleet puut, pensaat ja karahkat voivat saada uuden elämän köynnöstukina, kuten tässä kuvassa Rostockin kasvitieteellisessä puutarhassa. Samassa puutarhassa myös puuaita toimii köynnöstukena ja toisaalta myöhemmin kasvaessaan köynnökset maisemoivat aidan kauniisti. Kenkäverossa aidanseipäistä tehty rakennelma toimii oivana köynnöstukena humalalle. Kööpenhaminan kasvitieteellisessä puutarhassa tolppien väliin on viritetty vaijeri, johon on kiinnitetty pystysuoria naruja ja kasvit kiipeävät yläilmoihin niitä pitkin. Erilaisista esimerkiksi harjateräksestä taivutettavista kaarista tai kolmesta yhteen sidottavasta seipäästä saa myös kiinnostavan muotoisia köynnöstukia. Kuva Pietarsaaren Koulupuutarhasta. Harjateräksestä voi myös hitsata monenlaisia köynnöstukia. Nämäkin tuet löytyvät Pietarsaaren Koulupuutarhasta. Rostockin kasvitieteellisessä puutarhassa yksinkertainen köynnösseinä on tehty tolppien väliin kiinnitetyistä harjateräksistä, joihin on kiinnitetty pystyyn samanlaisia. Myös maahan pystytetyt heinäseipäät, joiden ympärille on kieputettu köyttä köynnöksen kiipeämisen helpottamiseksi, ovat todella helppoja tehdä. Kuva on Tiitun torpasta Joroisista. Harjateräsverkosta voi tehdä myös tämänmuotoisia köynnöstukia, kuten Jokilaakson matkailupuutarhassa. Samat tuet toisesta suunnasta Heinäseipäistä rakennettu nelijalkainen köynnöstuki pohjoissavolaisessa Avoimet Puutarhat -kohteessa muutava vuosi sitten. Rostockin kasvitieteellisessä puutarhassa humala kiipeää salkoon kiinnitettyjä naruja pitkin. Trondheimissa Ringven kasvitieteellisessä puutarhassa tuoksuherneille on tehty tuet bambukepeistä. Minkälaisia köynnöstukia sinun puutarhastasi löytyy? Aurinkoista loppuviikkoa!

Harmaakäenkukka on näyttävä perenna. Se on kaksivuotinen ja helppo kylvää itse siemenistä. Sillä on harmahtavat lehdet ja vahvan pinkit kukat.

Katja-ystäväni lähetti keväällä minulle kukkien siemeniä, tietäessään kukista minun aina ilahtuvan. Kiitos ihana Katja! Tässä Katjan ruiskaunokki hehkuu lempeässä sinisyydessään. Ruiskaunokit kasvavat kukkapenkissä violettien tähkälaventelien kavereina, niihin nojaten. Toisessa päässä samaa pyöreää penkkiä kasvaa ukonkelloiksi kutsumiani kellokukkia, jotka ovat levinneet aika lailla alkuperäisestä kasvupaikastaan. Piu pau papinkello... Netistä koetin etsiä sievälle sinikellokasville tarkempaa nimeä ja havaitsin samalla, että aikalailla monennäköisiä kellokukkia sanotaan ukonkelloiksi. Tarja A toteaa kommentissaan: Mahtaisko tuo kellokukka olla vuohenkello. Itsellä kukkii valkoinen ukonkello ja sen kukinta on tosi suuri ja kun mehiläinen piipahtaa kukan sisälle, niin sillä on siellä tilaa pyörähtää, ei ota kukan seinät vastaan. Myöskin Irmastiina Ruusukummusta kirjoittaa: Vuohenkelloksi minäkin tuota kellokukkaa veikkaan...vaikka en mikään kasvituntija olekkaan..:) Ruiskaunokit ovat kauniita...valitettavasti niitä ei oikein pelloilla ja luonnossa enää kasva. Hitunen puolestaan toteaa saman kuin minäkin olen havainnut: Oi, miten kaunista sinistä! Kellokukkien kohdalla nimitykset tosiaan vaihtelevat aika paljon. Vuohenkelloksi on sanottu myös sellaista, missä kukat ovat varren päässä ryppäänä. Tiedä sitten, mikä on oikea nimitys! Kello kuin kello, kauniita kaikki... Kiitos armaat lukijat!! Olkoon tämä sitten Vuohenkello. Onko olemassa jotain Mammankelloa? Mummonkelloa? Akankelloa? Kellokkaiden takana vihreäksi menneet ukonlaukat. Miksi nekin ovat ukkoja? =) Näkyypä siellä taustalla oransseja krassejakin, joista lisää kuvia myöhemmin.

Loppukesästä omenapuiden oksat notkuvat ompuista! Leivo siis niin mehevä, omenainen herkkukakku tällä helpolla reseptillämme.

Liljoja siellä ja täällä.. Nyt on niiden aika. Hitaasti mutta vakaasti tämän viimeisimmän remontin loppusilaus valmistuu. Meillä onkin leikkisänä tavoitteena että jos vaikka jouluksi olisi koti jälleen kunnossa. Kirjoitin koko remontin ajan päiväkirjaa Punaisen pikkutalon-blogiini mutta jostain syystä aina kun avaan sen blogin, sen saastuttaa spämmihyökkäys, josta syystä se on aina suljettava. Jännä juttu on myös se, että jotkut tuttavat ovat sulkeneet bloginsa, ja nyt siltä sivustolta aukeaa jokin ihan outo uusi blogi? Merkillistä tämä nettimaailma. Välillä on pakko heittää vapaalle. Silloin mies lähtee katsomaan ralleja kameransa kanssa. Minä vaan kipaisen oman kamerani kanssa tuohon pihalle, kukkia kuvaamaan. Onhan sitä pihaa pakko hoitaakin välillä. Nurmikonleikkuu meinasi jo mennä hankalaksi kun leikkurista katkesi lapa. Se vaan meni poikki ylen yhtäkkiä, ihan osumatta mihinkään aukealla nurmikolla. Tai niin aukealla kuin tällä pienellä pihalla on mahdollista. Ensin mies etsi uutta lapaa ruohonleikkuriin ja tilanne näytti hankalalta. Uusi lapa olisi pitänyt tilata ulkomailta ja sen tuleminen olisi kestänyt ja kestänyt... Ja ruoho olisi pitänyt leikata JO! Minulta meinaan jäi nurmikon leikkaaminen siihen vaiheeseen, kun mies oli luvannut leikata pihamme kolmannen "osion". Onneksi Keravan Hong Kongista löytyi sattumalta sellainen yleisterä, joka kävikin meidän ruohonleikkuriin ja eikun heti innoissani ajelemaan sitä kolmatta osaa ja muistin jossain vaiheessa vasta että hei, sehän oli miehen vuoro leikata! Mutta kiltisti mie leikkasin loputkin. =D Otsikon lause on yhdestä omasta runosestani.

Kivikkopuutarha perustetaan kalliolle tai kivien keskelle kuivaan paikkaan. Kivikkopuutarha on luonnollisella tavalla viehättävä.

Unelmien kasvihuone vintage-tyyliin, ihanteellinen ainakin erilaisille kasveille, sosiaaliseen seurusteluun ja kesäajan pidentämiseen. Kulunut tiililattia, isot saviruukut, korituolit, vanhat puiset pöydät passaavat niin kauniisti tähän tyyliin. Vintage spirited dream greenhouse, ideal for mixed planting, social life and extrending summer time. Worn brick floor, old wooden tables, baskets and big worn clay pots go together with vintage style. Source of pictures: Sköna Hem