Varhaiskasvatuksen aloittaminen on yksi suurimpia muutoksia, joita pieni taapero elämässään kohtaa. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen tämä uutena avautuva maailma pienen lapsen kannalta on. Pienten lasten pedagogiikka on arvokas osa varhaiskasvatusta, vaikka sen merkitystä joutuu perustelemaan toistuvasti. Laadukas pedagogiikka perustuu ennen kaikkea lämpimään vuorovaikutukseen, jossa kukin lapsi kohdataan omana ainutlaatuisena ja arvokkaana yksilönä. Kaikkein pienimmätkin lapset hyötyvät pedagogiikasta, joka on mukana niin leikin pyörteissä, vaipanvaihtohetkissä kuin päiväunille siirryttäessä. Kirja tukee alle 3-vuotiaiden lasten kanssa työskenteleviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia tärkeässä tehtävässään. Se täydentää käytännönläheisten esimerkkien avulla varhaiskasvatuksen ammattilaisten jo olemassa olevaa tietoa sekä herättelee tarkastelemaan pedagogisia ratkaisuja uusista näkökulmista. Kirja etenee päiväkotipäivän rytmissä aamusta aina kotiin lähdön hetkeen saakka. Päivän toimintojen äärellä syvennytään pedagogiikan kannalta keskeisiin teemoihin kuten lämpimään vuorovaikutustapaan, ohjattuun toimintaan, oppimiseen, leikkiin, siirtymätilanteisiin ja ulkoiluun.KT Liisa Ahonen toimii oman Kasvusto-yrityksensä kautta kouluttajana ja kasvatuskonsulttina työkenttänään erityisesti varhaiskasvatus ja perusopetus. Hän on vuorovaikutuksen asiantuntija, joka uskoo, että lämmin vuorovaikutustapa on laadukkaan pedagogiikan perusta. Liisa rakastaa lapsia, ja siksi hän haluaa tehdä työtä heidän hyväkseen. Aivan erityisen lähellä hänen sydäntään ovat lapsista ne, jotka kaipaavat syystä tai toisesta enemmän tukea sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihinsa.KT Piia Roos työskentelee kouluttajana ja varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Hän on toiminut erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä yli 25 vuotta. Tämä monipuolinen työkokemus näkyy taitona yhdistää ajankohtainen tutkimustieto käytännön työn tekemiseen. Lapsen äänen kuuleminen on Piian osaamisen ydintä.ProduktfaktaISBN: 9789523701212Utgivningsdatum: 2021-01-29Språk: FinskaFörfattare: Liisa Ahonen, Piia RoosFörlag: Santalahti-kustannusLängd: 268 sidor
Kettu lentää -aineisto tuo kansansadut opetukseen ja ryhmätoimintaan selkeällä tavalla. Sivulla on satuja, tehtäviä ja pelejä.
Osallistuin viime vuonna Kaisa Vuorisen johtamaan Vahvuuksilla Voimaa luonteenvahvuusinterventioon, joka on osa Kaisan väitöskirjatutkimusta. Kaisa opasti yli 20 opettajaa antamaan luonteenvahvuusopetusta. Pidimme Kaisan suunnittelemia vahvuustunteja omille luokillemme ja oppilaiden edistymistä mitattiin. Intervention tulokset valmistuvat myöhemmin, mutta jo nyt voidaan todeta, että vahvuusopetus todella kannattaa. Luonteenkasvatus, positiivinen pedagogiikka ja vahvuusperusteinen opetus eivät ole mitään uutta, mutta nyt niitä on nostettu vahvemmin esille. Uusi OPS korostaa oppilaan vahvuuksien löytymisen ja niihin keskittymisen merkitystä hyvän elämän rakentajina. Se edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta sekä vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa. Mitä on vahvuusopetus? Vahvuusopetus on pedagoginen suuntaus, joka pohjaa positiiviseen psykologiaan. Se tulee esille opettajan ajattelussa ja puheessa - ei pelkästään oppitunneilla, vaan kaikessa koulun vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on luoda hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, joka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin ja siihen, mikä toimii ja on hyvin. Keskeistä on myönteisen palautteen antaminen. Oppilasta ei voi kehua liikaa! Oppilasta autetaan tunnistamaan omia ja luokkakavereidensa vahvuuksia. Samalla hän tutustuu itseensä. Tarkoitus ei ole pelkästään kuvailla luonteenvahvuuksia, vaan kutsua esiin ja paljastaa jokaisen oppilaan jo olemassa olevia ominaisuuksia. Vahvuussanasto tehdään luokassa näkyväksi. Vahvuussanasto otetaan mukaan jokapäiväiseen puheeseen. Oppilaille annetaan palautetta vahvuuksien käyttämisestä. Myös vanhemmille annetaan palautetta lasten vahvuuksien kehittymisestä. Tästä on muuten parhaillaan menossa mielenkiintoinen tutkimus Vanttilan koulun opettajan Anne-Mari Kuusimäen johdolla. Tänä syksynä on Espoossa Anne-Marin johdolla kehitetty opettajille Wilmaan uusia työkaluja positiivisen palautteen antamiseen. Tänä syksynä aloitin uuden luokan kanssa ja päätin hyödyntää viime vuonna oppimaani. Luonteenvahvuusopetuksen runko on edelleen sama, mutta nyt en enää pidä erillisiä luonteenvahvuustunteja, vaan teemat on tuotu mukaan kaikkeen luokan toimintaan. Luonteenvahvuusopetusta voi helposti yhdistää kaikkien oppiaineiden opetukseen. Oppilailla on omat luonteenvahvuusvihkot, johon kokoamme materiaalia pitkin lukuvuotta. Kun oppitunnin alussa käymme läpi tunnin tavoitteet, mietimme samalla, mitä vahvuuksia kannattaa hyödyntää tavoitteiden saavuttamisessa. Lukuvuoden alussa esittelin oppilaille lyhyesti kaikki 24 luonteenvahvuutta ja kerroin, että näihin palaamme tämän lukuvuoden aikana. Tutkimusten mukaan itsesäätely ja sinnikkyys edistävät koulumenestystä älykkyyttä enemmän. Rakkaustunti on yleensä odotettu ja hieman jännittävä oppitunti. Jokainen oppilas sai miettiä, mitkä ovat omat TOP5 vahvuutta. Sen jälkeen oppilaiden huoltajat täyttivät kyselylomakkeen, jossa he kertoivat minulle (ja lapsilleen), mitkä ovat lasten vahvuudet. Kaikki oppilaat tekivät lisäksi VIA-vahvuustestin. Tähän pitää muistaa pyytää huoltajilta lupa. Kysely huoltajille lasten vahvuuksista Oppilaiden ja opettajan vahvuudet tuodaan näkyville luokkaan. Opettaja Janni Lehtisen hyvästä vinkistä oppilaat askartelivat itselleen pelipaidat, johon kirjoitettiin jokaiselle omat TOP5-luonteenvahvuutta, ja näin vahvuudet saatiin esille. Jokaisella viikolla otamme yhden luonteenvahvuuden, johon paneudumme tarkemmin keskusteluissa ja erilaisilla harjoituksilla. Aiemmin opittuun palataan koko ajan. Vahvuuksien etenemisjärjestys on sama kuin Kaisan interventiossa: Minun ja meidän kaikkien supervoimat eli vahvuudet sinussa ja minussa Itsesäätelykyky Myönteinen sisäinen puhe ja kasvun asenne Sinnikkyys Resilienssi eli toipumiskyky Kiitollisuus Rakkaus - tätä oppituntia oppilaat odottivat erityisen paljon! Myönteisten tunteiden voima Uteliaisuus Ystävällisyys Toiveikkuus Sosiaalinen älykkyys Innostus Myötätunto Esimerkiksi supervoimat-viikolla oppilaat esittelivät toisilleen VIA-vahvuusmittauksissa esiin tulleet vahvuutensa, pohtivat miten vahvuudet näkyvät itsessä ja muissa, bongasivat toisia käyttämässä eri vahvuuksia, ja miettivät omien perheenjäseniensä vahvuuksia. He nimesivät oman supervoimansa. Sovimme, että keskitymme vuoden aikana omiin ja toistemme vahvuuksiin. Rakensimme luokkaan onnistumisten puun. Itsesäätelyä harjoittelimme hauskalla vaahtokarkkitestillä. Näytin oppilaille myös tämän videon. Oppilaat miettivät, missä tilanteissa itsesäätelystä on heille hyötyä ja missä he tarvitsevat lisää itsesäätelyä. Pitkin viikkoa oppilaat valitsivat eri tilanteita, joissa he tietoisesti harjoittelivat itsesäätelyä. Pohdimme myös, miten vanhoja huonoja tapoja pystyi korvaamaan uusilla myönteisillä tavoilla. Tätä kuvaa käytämme itsesäätelyn havainnollistamiseksi. Liikennevaloilla harjoittelemme itsesäätelyä. Miksi vahvuusopetusta? Kaisa on innostanut ja opastanut minut vahvuusopetukseen ja suosittelen lämpimästi kaikkia Kaisan pitämiä koulutuksia. Tässä lopussa on lainauksia Kaisan koulutuksista, joista käy hyvin ilmi, miksi vahvuusopetus kannattaa. Kaiken alla mainitun lisäksi on todettava, että vahvuusopetus antaa oppilaiden lisäksi myös paljon iloa opettajalle. Omiin luonteenvahvuuksiin tutustuminen on ponnahduslauta myönteiselle itsetuntemukselle. Lapsen ja nuoren luonne ei kehity vain siten, että kerromme ja opetamme heille, miten toivomme heidän käyttäytyvän ja ajattelevan, vaan pikemminkin tavoiteltavat luonteenvahvuudet ja piirteet kehittyvät heidän omasta halustaan tulla arvostamansa henkilön kaltaiseksi. He kehittävät myönteisiä luonteenpiirteitä ensisijaisesti matkimalla ja seuraamalla heidän elämässään merkityksellisten ihmisten käyttäytymistä. Jotta lapsi voi kokea jonkun taidon, kyvyn tai minä puolen vahvuudekseen hän tarvitsee sitä, että joku hänelle tärkeä ulkopuolinen ihminen tunnistaa taidon ja antaa siitä positiivista palautetta. Se lisää lapsen ja nuoren itsearvostusta ja itseluottamusta. Kun lapsi tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä, hän oppii hyödyntämään vahvuuksiaan ja käyttämään niitä resursseina myös sellaisissa tilanteissa, joissa hänellä on kehittymistarpeita ja näin hän pystyy selviämään epäonnistumisistaan ja vaikeuksistaan. Tämä taas lisää resilienssiä eli toipumiskykyä. Vahvuuksia ei tule määrittää ulkoa käsin vaan on tärkeää, että oppija voi itse tunnistaa ja antaa näille merkityksen. Kun opetamme vahvuuksista, opetamme samalla hyvinvointia sekä vahvaa ja toimivaa luonnetta. Vahva luonne auttaa toimimaan muuttuvassa maailmassa. Sen avulla toivumme vastoinkäymisistä ja vahva luonne antaa tunteen, että on itse luonut oman tulevaisuutensa. Luonteemme vahvuudet ovat voimatyökaluja, joiden avulla voimme mennä aktiivisesti kohti arvostamiamme asioita. Vahvuuskieli leviää nopeasti koko koulun toimintakulttuuriin. Nähdään hyvä myös työkavereissa ja muiden luokkien oppilaissa. Opettamalla vahvuuksista esim. rehellisyyttä, ystävyyttä, ryhmätyötaitoja ja sosiaalista älykkyyttä, opetamme vuorovaikutustaitoja. Lapset eivät enää viihdy koulussa. Voisiko ratkaisu siihen olla onnellisuus- ja hyvinvointitaitojen opettaminen? Opettajan kannalta keskeinen työväline on vuorovaikutus- ja tunnetaidot; empatia ja myötätunto, aktiivinen kuuntelu ja arvostava vuorovaikutus, jokaisen lapsen kohtaaminen yksilönä. Tutkimustuloksia Tutkimukset ovat osoittaneet, että ilolla ja myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus oppimiseen ja muistamiseen. omien vahvuuksien käyttäminen osana oppimisprosessia lisää myönteisiä tunnekokemuksia ja oppimisen iloa, jotka taas ovat yhteydessä pystyvyyden kokemukseen ja oppimistuloksiin. kouluympäristö, joka ensisijaisesti parantaa hyvää eikä vain korjaa huonoa, näyttää hedelmällisemmältä sekä viihtyvyyden, oppilaiden sitoutuneisuuden että akateemisten tulosten osalta. Myös työyhteisön hyvinvointi ja vanhempien osallistuminen kasvaa. kyvykkyyden ja onnistumisten kokemukset lisäävät ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. itsesäätely ja sinnikkyys edistävät koulumenestystä älykkyyttä enemmän. Hyviä sovelluksia Migtifier on sovellus lasten väliseen positiiviseen ja valvottuun viestintään ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Siinä lapset voivat antaa helposti palautetta toisilleen. Classdojo on sovellus, joka sopii erityisen hyvin alakoululaisille. Siinä jokainen oppilas luo itselleen hahmon. Opettaja kirjoittaa kohteita, joista antaa palautetta oppilaille. Palaute kuuluu oppilaille "pieninä" kilahduksina.
Do you ever see a blank stare in your students' faces in the middle of your lesson? Or maybe restlessness where they can't sit still? Chances are your students need quick Brain Breaks! I have found that the more frequently I get my students up and moving for a break under two minutes, the better the...
”Kyllähän jokainen lapsi kasvaa metrin henkisesti, jos sitä kehutaan ja kannustetaan. Minusta jo pelkkä ilo lapsen silmissä, kun sanoo, että sie oot niin ihana, on paras juttu.”Aidosti välittämällä ja myönteisyyttä ruokkimalla pystymme parhaiten kasvattamaan onnellisia, tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia. Lasten vahvuuksien huomioimisen ohella positiivinen pedagogiikka tarkoittaa muun muassa myönteisten tunnetilojen rakentamista, lämpimiin ihmissuhteisiin panostamista sekä lasten osallisuutta ja onnistumisen hetkiä. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka toimii suurena voimavarana myös henkilökunnalle.Kirja tarjoaa konkreettisia ideoita, miten positiivista pedagogiikkaa kaikessa monipuolisuudessaan voidaan varhaiskasvatuksessa toteuttaa. Kirjassa esitellään hyvinvoinnin viisi supervoimaa, joiden avulla aikuinen voi rakentaa parhaat mahdolliset olosuhteet lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lisää inspiraatiota ja käytännön vinkkejä antavat varhaiskasvattajien tarinat, joissa he kuvaavat omaa matkaansa positiivisen pedagogiikan parissa.KT, lehtori Eliisa Leskisenojalla on vahva asiantuntemus positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Asiantuntemusta rikastuttavat omakohtaiset kokemukset siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista voi edistää positiivisen pedagogiikan menetelmin.ProduktfaktaISBN: 9789524519502Utgivningsdatum: 2020-04-18Språk: FinskaFörfattare: Eliisa LeskisenojaFörlag: Santalahti-kustannusLängd: 177 sidor
Ideoita alkuäänneharjoituksiin, joissa lapsi pääsee liikkumaan ja treenaamaan myös karkea- ja hienomotoriikkaa.
This printable matching socks game is the perfect activity to keep your toddler entertained and learning through play. Download it for FREE!
Mikä onkaan sen ihanampaa kuin pohtia itselle tärkeitä asioita ja sanoa ne ääneen!
Liikennevalomenetelmä on 4–10 vuoden ikäisille lapsille suunnattu työkalu, joka auttaa heitä käsittelemään tunteitaan. Tämän ikäiset lapset tunnistavat perustunteet, mutta heillä...
Neljä A4 tehtäväarkkia joiden avulla lapsi voi pohtia perustunteita itsessään: Mikä tekee minut: iloiseksi, surulliseksi, vihaiseksi tai pelokkaaksi? Aurinkoihin kirjoitetaan mukavia tunteita herättäviä asioita, sadepilviin asioita jotka saavat tuntemaan surua, kuunsirppeihin kirjoitetaan pelkoja ja salamoiviin myrskypilviin vihan tunteen nostattavia asioita. Tehtäväarkkeja voidaan käyttää myös erikseen.
Mielenterveyden käsi -juliste toimii keskustelun herättäjänä ja muistuttaa, miten voimme arkisilla valinnoillamme vaikuttaa mielenterveyteemme.
The famous Blob Tree Test — guess which blob person are you and we will unlock your personality truths and help you understand yourself better.
Riimipareja ja sana-arvoituksia -sivulta voit tulostaa riimipari- tai riimiarvoituskortteja. Osa tehtävistä toimii näytöllä ja etäryhmissä.
Lapsi voi kirjata päiväkirjaan asioita elämästään, jotka ovat hänelle tärkeitä ja tekevät hänet kiitolliseksi.
Syysarvoitukset voi tulostaa kortteina tai näyttää valkokankaalta. Jokaisessa arvoituksessa on kolme vihjettä ja kuvitettu vastaus.
Puuharjoitus opettaa lapselle kuinka ajatella itsestään positiivisesti ja huomaamaan omia vahvuuksia.
Tee lapselle sorminäppäryyttä sekä silmän ja käden yhteistyötä harjoittavia purkkeja kierrätysmateriaaleista.
1. Kuvia ja kuvakarttoja on helppo käyttää apuna tarinan juonta luotaessa. Kuvat voi näyttää älytaululta tai ne voi tulostaa oppilaille värillisinä. Klikkaa kaikki kuvat suuremmiksi. Hyvä hakusana on esim. cartoon map Storybird - sivustolta löydät paljon kuvia, joita voi käyttää tarinan lähtökohtana tai motivaattorina. Tästä saat ladattua hienot kuvat tarinoiden ideointiin Pinterest - writing prompt pictures 2. Pienimmille oppilaille kuvitetut monisteet tai tarinakartat on hauska tapa motivoida kirjoittamista. - Halloween-moniste - Seuraavan tarinakartan pohja lainattu täältä: - Tarinakartta 2, pohja lainattu täältä. - Tarinakartta 3, pohja lainattu täältä. - Tarinakartta 4, pohja lainattu täältä. - Tarinakartta 5, pohja lainattu täältä. - Tarinakartta 6, noppapeli lainattu täältä. - Scott Gustafsonin ihania maalauksia on helppo käyttää tarinan pohjana. - sarjakuvakarttoja kerronnan apuna The Guardian - Tarinanoppa / Tarinanopat2 /Jouluiset tarinanopat (alaosassa) tulosta ja taittele noppa ja tee tarina! (Tyhjän Word-tarinanopan löydät täältä.) - Tarinakortit Joulutarinaan: - Hahmokortit, Maksulliset tarinanopat, Jouluiset paperinuket
Therapiematerial für Kinder in den Schwerpunkten Mundmotorik und Wahrnehmung als Bildkarten und Spiel/Spielplan. Mumo UNO
Mielenterveystaitojen ympärille kootut Hyvän mielen materiaalit koostuvat kolmesta toisiaan tukevasta osasta, joita voi käyttää myös itsenäisesti.
The feelings wheel is a great tool for learning how to identify and describe your emotions. Learn more about it here.
