Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Tomaatin kasvatus onnistuu helposti puutarhassa, mökillä tai parvekkeella. Näillä vinkeillä varmistat runsaan ja maukkaan tomaattisadon.
Joulu on lempivuodenaikana ja aika ajoin leivon kesäaikaankin jouluherkkuja ja saattaapa meillä joskus joululaulut soida jo heinäkuussa. Senkin olen päättänyt, että jos jokin joulukoriste jää laitamatta koristelaatikkoon loppiaisena ja se yhä juhannuksena killuu paikallaan, saa se siihen jäädäkin. Jouluhan on jo silloin melkein nurkan takana! Tämä resepti on äitini taatelikakkuresepti ja sen tuoksu vie hetkessä lapsuusjouluihin. Tämä on yksi parhaita joulukakkuja, jonka tiedän ja ehdottomasti maailman paras taatelikakku. Tumma ja täyteläinen. Tätä on sanonut jokainen, joka kakun on saanut lahjaksi. Ne, jotka eivät ole ennen tätä taatelikakkua maistaneet ihmettelevät tummaa väriä ja moni epäilee, että joukossa olisi suklaata. Myös maku on vahva ja poikkeaa monen aiemmin syömästä taatelikakusta. Maku on kuitenkin ihan puhtaasti taatelista ja juuri se tekee tästä kakusta upean makuisen. Taatelikakussa ei todellakaan tarvitse olla kermaa tai maitoa! Taatelikakku kannattaa tehdä viikko, pari ennen kuin sitä aikoo syödä, mutta jo pari kolme päivää kylmässä tekee ihmeitä. Hyvin, vaikkapa kelmuun pakattuna kakku säilyy kuukauden ja pidempäänkin, Maku paranee, kun kakku saa maustua viileässä. Tänä jouluna olen auttamattomasti myöhässä taatelikakun leipomisessa, mutta toisaalta eipä kakun ole pakko olla valmiina viel jouluaattona. Herkkuja on pöytä pullollaan, joten taatelikakku ehtii maustua viileässä ja maistelemme sitä sitten ensimmäisen kerran välipäivinä. Ihan yhtä hyvältä se maistuu silloinkin! Sissy-mummin taatelikakku Suurin osa kakun raaka-aineista löytyy helposti luomunakin, jopa ihan lähikaupasta. n. 250 g kuivattuja taateleita 200 g vettä175 g sokeria200 g voita2 munaa1 tl ruokasoodaa1 tl leivinjauhetta2 tl vaniljasokeria230 g vehnäjauhoja 1. Lisää kattilaan pilkotut taatelit, vesi, sokeri ja voi. Keittele, kunnes taatelit hajoavat. 2. Anna massan jäähtyä ja valmistele kakkuvuoka sillä välin. Voitele vuoka hyvin ja jauhota vaikkapa tummalla kaakaojauheella tai vehnäjauhon ja kaakaojauheen sekoituksella. Näin pinnasta tulee kauniimpi kuin korppujauhoilla tai pelkällä vehnäjauholla. 3. Vatkaa munat jäähtyneeseen seokseen yksi kerrallaan. 4. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne massaan. Sekoita tässä vaiheessa niin vähän kuin mahdollista. 5. Paista n. 55-60 minuuttia 175 asteessa. Luomulaakson Joulu-sarjan muita reseptejä löydät täältä. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kevät on puutarhurin unelmien toteutumisen aikaa. Nyt on hyvä aika miettiä, minkälaista satoa ensi kesä tuottaa. Lannoituksen ja maanparannuksen lisäksi viljelykierto ja kumppanuuskasvien hyödyntäminen parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua.
Kumppanuuskasvit tukevat toisiaan hyötypuutarhassa, tekevät tarhurin työstä helpompaa ja sadosta runsaamman. Nappaa talteen helpot vinkit!
Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Valkosipuliviinirypäleisiin tutustuin ensimmäisen kerran viettäessäni joulua mieheni lapsuudenkodissa noin 20 vuotta sitten. Appivanhempieni kodissa nämä ovat olleet joulupöydän herkkuina jo monen monituista vuotta ja avioliiton myötä ne päätyivät myös meidän joulupöytäämme ja satunnaisesti myös muiden juhlapäivien kattaukseen, koska lähes tulkoon jokainen perheessämme pitää näiden mausta. Ja kaiken lisäksi viinirypäleet ovat niitä harvoja hedelmiä, joita perheemme jokainen nepsylapsi syö. Satunnaisesti olemme valmistaneet tätä myös meze-pöydän herkkujen oheen, mutta pääasiassa valkosipuliviinirypäleet ovat tarjolla vain juhlapäivinä ja etenkin jouluna. Muutaman viime joulun aikana olemme saaneet huomata, että luomuviinirypäleet ovat olleet usein loppu kaupasta. Niinpä olemme hyvissä ajoin olleet liikkeellä niitä ostamassa, jotta tämä joulupöytämme herkku on saatu tehdyksi. Muita reseptin raaka-aineita löytyy onneksi luomunakin hyvin helposti ympäri vuoden. Eliina-mummon valkosipuliviinirypäleet n. 500 g viinirypäleitä200 g kermaviiliämuutama valkosipulinkynsi (maun mukaan) 1. Huuhdo viinirypäleet ja halkaise ne. Poista tarvittaessa siemenet. 2. Kuori ja pilppua pieneksi valkosipulinkynnet. 3. Sekoita halkaistut viinirypäleet, kermaviili ja pilputut valkosipulinkynnet keskenään. 4. Laita viileään muutamaksi tunniksi, jotta maut ehtivät tasaantua. Valkosipuliviinirypäleet säilyvät hyvänä pari päivää viileässä, mutta parhaimmillaan ne ovat samana päivänä tehtyinä. Luomulaakson Joulu-sarjan muita reseptejä löydät täältä. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Samettikukka torjuu kaalin tuholaisia. Samalla tavoin kuin ihmiset, myös tietyt kasvit viihtyvät paremmin toistensa seurassa ja edistävät näin hyvinvointiaan. Kumppanuuskasvi antaa toiselle kasville tuulensuojaa, toimii tuholaisten torjujana, parantaa makua tai antaa buustia kasvuun. Ei siis ole lainkaan sama, mitä kasvatat missäkin kohti puutarhaa. Lisäksi yrttien, vihannesten ja kukkien kasvattaminen rinnakkain tuo puutarhaan mukavaa eloisuutta. Istuta siis rohkeasti samaan penkkiin eri lajikkeita! Aivan vierekkäin ei kuitenkaan kannata laittaa sellaisia vihanneksia, joista toinen tarvitsee paljon vettä ja toinen ei juuri nimeksikään. Kumppanuuskasvien hyödyntäminen puutarhassa ei ole mikään uusi juttu, mutta minusta tuntuu, että moni on vieraantunut siitä ostaessaaan syötävät torilta ja kaupasta. Tutustuin itse aiheeseen vasta viisi vuotta sitten, kun aloin kasvattamaan syötävää alusta alkaen itse. Olen keskittynyt kumppanuuskasvien valinnassa lähinnä tuholaisten ja tautien torjumiseen, mutta yhtä lailla ne voivat parantaa myös makua. Tunnetuimpia kumppanuuskasveja ovat sipulit ja yrtit. Sipulit karkottavat tuholaisia (kaaliperhosia, porkkanakärpäsiä ja lehtikirvoja) ja yrtit parantavat vihannesten makua. Sipuli myös suojaa kasvustoja homeelta. Sipulin lisäksi myös rosmariini ja salvia karkottavat porkkanakärpäsiä, kaaliperhosia ja samettikukka porkkanakemppejä. Tilli torjuu lehtikirvoja ja kaaliperhosia, siinä missä valkosipulikin. Kukat puolestaan houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään ja siksi niitäkin on hyvä olla hyötypuutarhassa. Olen koonnut alle taulukon yleisimpien vihannesten ja yrttien parhaista kumppaneista. Eikä kannata hätääntyä, vaikka et viljelisikään näiden oppien mukaisesti. Jos haluat kuitenkin jostain aloittaa, suosittelen istuttamaan kasvimaalle tai sen viereen iisoppia, joka kukkii pitkään todella kauniisti ja torjuu samalla etanoita ja muita tuholaisia. Oma suosikkiyhdistelmäni on kasvilaatikko, jossa on sekaisin samettikukkaa ja lehtikaalia. Se perinteisin kumppanipari lienee sipuli ja porkkana, jotka muodostava samassa kasvilaatikossa vuororiveittäin oivan taisteluparin tuholaisia vastaan. Kokosin kumppanuuskasvit pikaisesti yhteen, joten jos huomaat niissä jotakin ihmeellistä tai poikkeavaa, vinkkaa ihmeessä ja korjaan taulukon. Lähteet: Hyötykasviyhdistys Kirsi Tuominen: Syötävän kaunis piha * * * Osa 1: Siemenien kylväminen ja taimien kasvattaminen Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa Osa 3: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa Osa 4: Kouliminen ja taimien kasvatus Osa 5: Syötävät kukat puutarhassa Osa 6: Pavut puutarhassa ja lautasella Osa 7: Yrtit puutarhassa Osa 8: Kaalien kasvattaminen Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella Osa 10: Tuholaisten torjuminen Osa 11: Lannoittaminen
Siinä se nyt on. Ihka uusi blogipohja. Paljon raikkaampi ja vaaleampi kuin edeltäjänsä. Itse pidän kovasti. Toivottavasti tekin! Ihan en näin suurta muutosta kuvitellut, kun blogissa päätin syyssiivouksen aloittaa. Olin kuitenkin jo pidempään kaivannut parempaa toimivuutta. Jo kuukausi, pari sitten löysin itseni selailemasta uusia WordPress teemoja. Niitä oli jos minkälaisia, mutta mikään ei tuntunut omalta. Ei ennen kuin löysin nykyisen. Tähän ihastuin jostain kumman syystä välittömästi. Jatkoin kuitenkin edelleen teemojen selaamista, mutta aina ajatukset palasivat tähän nykyiseen, joka tuntuu nyt toimivan kaikin puolin varsin hyvin ja näyttää ainakin omaan silmääni kauniilta ja selkeältä. Niinpä blogin syyssiivous lähtikin aika äkkiä lapasesta, kun en millään voinut tyytyä ihan vain pieneen muokkailuun vaan päätin muuttaa blogin ulkonäköä ihan kunnolla. Uutta rakennettiinkin sitten yötä myöten. Ja tässä vaiheessa jo mainitsen, että jos tulit tänne suoraan tämän postauksen linkin kautta somesta, niin kannattaa ehdottomasti tekstin lukemisen jälkeen klikata itsensä vaikkapa Etusivulle tai Blogiin tuolta yläpalkista. Vasta sitten näkee kunnolla sen, mikä on muuttunut. (Mobiililla surffatessa kannattaa aloittaa kohdasta Etusivu & Sisällys, jos haluaa navigoida helpoiten. Tosin mobiililla suosittelen siirtymään koko sivuston näkymään, joka on varsin toimiva. Valitettavasti kaikki blogin muutokset eivät mobiiliversiolla näy. ) Luomulaakson uudet tuulet Uusi teema poikkeaa aiemmasta muutenkin kuin ulkonäöltään. Lukijalle muutos näyttäytyy sitenkin, etteivät valikot ole aivan samanlaisia kuin ennen. Suurin muutos lieneekin juuri tässä asiassa. Nyt yläpalkissa ei ole linkkeinä montaa kohdetta vaan suurin osa on tuossa sivun yläosassa kuvalinkkeinä, jotka ainakin minusta tuntuvat toimivammilta ja visuaalisesti paremmilta. (Luomulaakson reseptit, Elämää Luomulaaksossa, Luomulaakso vierailee, Vieraita Luomulaaksossa, Kokemuksia luomu- ja ekolinkeistä, Luomu- ja ekolinkkejä) Jokainen kuva siis vie omaan tuttuun lohkoonsa blogissa ja yläpalkin Blogi-otsikon alta löytyy edelleen se blogivirta – ihan niin kuin ennenkin. Sinne siis ilmaantuvat aina uudet postaukset. Jos kovasti kaipaa edellisen blogipohjan kaltaista valikkoa, niin sekin löytyy, kun klikkaa yläpalkin vasemmassa reunassa olevaa kolmea viivaa (Etusivu-sanan vieressä), jota WordPress teemani kutsuu hampurilaiseksi. Vaihtoehtona oli sydänkin, mutta tuumin, ettei tehdä valikkojen löytämisestä liian hankalaa. Tuo kolme viivaa taitaa olla toimivampi ja tutumpi vaihtoehto, joten sillä mennään ainakin toistaiseksi. Blogin oikeasta sivupalkista löytyy myös avattavana valikkona kategoriat ”Selaa blogin aiheita” otsikon alla sekä blogiarkisto, joiden kautta blogia voi selata hiukan eritavalla ja yläpalkissa on hakuoptio, jonka saa auki klikkaamalla oikealla olevaa suurennuslasia. Itse koen, että muutoksen myötä asiat löytyvät helpommin kuin ennen. Pientä hienosäätöä Tulevina päivinä vielä hiukan hiotaan ja muokataan, mutta noita muutoksia ei enää varmaan ulospäin paljon huomaa. Muutama viime yö on mennyt pitkälle yli puolenyön uutta pohjaa pystyyn laittaessa. Paljon on tarkastettu linkityksiä ja muuta ja kaiken pitäisi nyt toimia moitteettomasti, mutta sen verran alkavat silmät olla ristissä ja vähäuniset yöt kalvaa, että ihan takuuvarma en uskalla olla, mutta tämän varmemmaksi en enää asiassa pääse. Varmistamisen ilosta varmaan pari päivää tulee kuitenkin vielä linkkejä läpi käytyä, jotta kaikki varmasti toimivat. Ensi yönä ajattelin kuitenkin jo nukkua. 😀 Lämpimästi tervetuloa lukemaan uudistunutta Luomulaaksoa. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua.
Samettikukka torjuu kaalin tuholaisia. Samalla tavoin kuin ihmiset, myös tietyt kasvit viihtyvät paremmin toistensa seurassa ja edistävät näin hyvinvointiaan. Kumppanuuskasvi antaa toiselle kasville tuulensuojaa, toimii tuholaisten torjujana, parantaa makua tai antaa buustia kasvuun. Ei siis ole lainkaan sama, mitä kasvatat missäkin kohti puutarhaa. Lisäksi yrttien, vihannesten ja kukkien kasvattaminen rinnakkain tuo puutarhaan mukavaa eloisuutta. Istuta siis rohkeasti samaan penkkiin eri lajikkeita! Aivan vierekkäin ei kuitenkaan kannata laittaa sellaisia vihanneksia, joista toinen tarvitsee paljon vettä ja toinen ei juuri nimeksikään. Kumppanuuskasvien hyödyntäminen puutarhassa ei ole mikään uusi juttu, mutta minusta tuntuu, että moni on vieraantunut siitä ostaessaaan syötävät torilta ja kaupasta. Tutustuin itse aiheeseen vasta viisi vuotta sitten, kun aloin kasvattamaan syötävää alusta alkaen itse. Olen keskittynyt kumppanuuskasvien valinnassa lähinnä tuholaisten ja tautien torjumiseen, mutta yhtä lailla ne voivat parantaa myös makua. Tunnetuimpia kumppanuuskasveja ovat sipulit ja yrtit. Sipulit karkottavat tuholaisia (kaaliperhosia, porkkanakärpäsiä ja lehtikirvoja) ja yrtit parantavat vihannesten makua. Sipuli myös suojaa kasvustoja homeelta. Sipulin lisäksi myös rosmariini ja salvia karkottavat porkkanakärpäsiä, kaaliperhosia ja samettikukka porkkanakemppejä. Tilli torjuu lehtikirvoja ja kaaliperhosia, siinä missä valkosipulikin. Kukat puolestaan houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään ja siksi niitäkin on hyvä olla hyötypuutarhassa. Olen koonnut alle taulukon yleisimpien vihannesten ja yrttien parhaista kumppaneista. Eikä kannata hätääntyä, vaikka et viljelisikään näiden oppien mukaisesti. Jos haluat kuitenkin jostain aloittaa, suosittelen istuttamaan kasvimaalle tai sen viereen iisoppia, joka kukkii pitkään todella kauniisti ja torjuu samalla etanoita ja muita tuholaisia. Oma suosikkiyhdistelmäni on kasvilaatikko, jossa on sekaisin samettikukkaa ja lehtikaalia. Se perinteisin kumppanipari lienee sipuli ja porkkana, jotka muodostava samassa kasvilaatikossa vuororiveittäin oivan taisteluparin tuholaisia vastaan. Kokosin kumppanuuskasvit pikaisesti yhteen, joten jos huomaat niissä jotakin ihmeellistä tai poikkeavaa, vinkkaa ihmeessä ja korjaan taulukon. Lähteet: Hyötykasviyhdistys Kirsi Tuominen: Syötävän kaunis piha * * * Osa 1: Siemenien kylväminen ja taimien kasvattaminen Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa Osa 3: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa Osa 4: Kouliminen ja taimien kasvatus Osa 5: Syötävät kukat puutarhassa Osa 6: Pavut puutarhassa ja lautasella Osa 7: Yrtit puutarhassa Osa 8: Kaalien kasvattaminen Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella Osa 10: Tuholaisten torjuminen Osa 11: Lannoittaminen
Tässä puutarhablogissa seurataan kasvuvyöhykkeellä IV sijaitsevan puutarhan elämää ja pyritään tekemään ihanista puutarhaunelmista totta!
Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua.
Kumppanuuskasvien tuntemisesta on paljon iloa kotipuutarhurille. Oletko sinä jo tutustunut kumppanuuskasviviljelyyn?
Lauttaidätys ja kumppanuuskasvit puhuttavat puutarharyhmissä. Mistä oikein on kysymys? Millaiset muut asiat ovat nyt puutarhaihmisten keskuudessa pinnalla? Tästä jutusta löydät ajankohtaisia vinkkejä puutarhaharrastukseen.
Luomulaakson tapaan Keski-Uudenmaan blogeihin kuuluva Villa Kotiranta pyöräytti mukavan haasteen käyntiin ja koska bloggaaminen on yksi rakkaimpia harrastuksiani, niin pakkohan tähän oli tarttua. BLOGIHAASTE: Viisi ajatusta bloggaamisesta 1. Mistä aloitin ja mitä odotin? Aloitin bloggaamisen vuosia sitten. Taisi olla vuosi 2008, jos en ihan väärin muista. Maailmalla puhuttiin silloinkin ilmastonmuutoksesta ja samaan aikaan lasteni erityistarpeet nostivat päätään, ihan niin kuin nytkin. Tarvitsin kanavan purkaa asioita kirjoittamalla ja blogi tuntui heti alkuun kovin hyvältä tavalta siihen, vaikka alun perin olinkin tuuminut, etten sellaista koskaan aloita. Ehkä ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan. Yleensä tuon suustaan päästettyään saa huomata tekevänsä juuri sitä, mitä niin vannoin olevansa tekemättä. En ole aivan varma, mitä tuolloin odotin. Luulen, etten erityisemmin mitään muuta kuin paikkaa, johon kirjoittaa, jäsennellä ajatuksia ja puhua asioista, jotka olivat lähellä sydäntä. Sitten heti perään vertaistukea, jota blogin kautta sai helpommin kuin mitään muuta reittiä. Nykyään se on kaikkea tuota ja paljon muuta. 2. Mikä on muuttunut matkan varrella? Matkan varrella on tapahtunut paljon ja pariinkin otteeseen olen ollut kuopata koko blogini, mutta rakkaus kirjoittamiini asioihin sekä itse kirjoittamiseen ja sanoihin sai aina palaamaan takaisin. Blogialustani vaihtui muutama vuosi takaperin Bloggerilta pois, hankin oman verkkotunnuksen ja WordPress toimii nyt blogin pohjana. Bloggaaminen on muuttunut kymmenessä vuodessa, mutta on se pitkälti samanlaistakin. Moni kymmenen vuotta sitten seuraamani blogi on hiljentynyt, mutta uusia on tullut tilalle ja ihaninta muutoksissa on ollut ehkäpä se, että syntyi Keski-Uudenmaan blogit eli Kublo, jonka kautta on voinut tarvittaessa jakaa ajatuksiaan bloggaamisen suhteen. Bloggaaminen voi nimittäin välillä olla todella yksinäistä touhua, joten on mukava, kun löytyi paikka, johon kuulua. Voisipa sanoa, että Kublo on vähän niin kuin toinen perhe. 3. Minkä voimin jaksan? Mikä inspiroi bloggaamisessa? Minulla taitaa olla niin, että bloggaamisen voimalla jaksan arjen. Toki joskus on koettu blogiväsymystäkin ja tuntuu, ettei kirjoittamisella ole mitään merkitystä ja tuntuu, ettei kestä lukea riviäkään omaa tekstiään – miksi siis kukaan muukaan sitä haluaisi lukea? Siltikin sitä aina palaa tekstin ja blogin ääreen. Hengittämään kirjaimia, sanoja ja lauseita. Halu kertoa luomusta, erityislapsista, ekologisuudesta ja ihan vain siitä arjesta iloineen ja suruineen, vie mukanaan ja jos on ollut tauko kirjoittamisessa, olo alkaa tuntua levottomalta ja kaipuu näppäimistön ääreen on melkein käsin kosketeltava. Ilman blogia en varmasti jaksaisi sitä arkea, jonka keskellä olen. 4. Löytämäni bloggaamisen kääntöpuolet? Kääntöpuoli on stressaava. Jos en ole ehtinyt kirjoittaa, niin kuin olen toivonut, tunnen piston sisälläni. Tunnen pettäneeni suunnitelmani, itseni ja ehkäpä lukijanikin. Tunnen, etten ole tehnyt sitä, mitä olin luvannut. Ajan kanssa opin ja osittain opettelen edelleen sopivaa rytmiä vaativan arjen keskellä, sillä etusija on kuitenkin aina lapsilla ja vaikeimpina aikoina blogi joutuu ja on joutunutkin väistymään taka-alalle. Toinen ikävä puoli on se, että ajoittain saa viestejä tai kommentteja, joita ei niin välittäisi lukea. Se lienee nykyään aika arkipäivästä somessa, mutta niin ei saisi olla. Kenelläkään ei ole oikeutta laukoa ties millaisia kommentteja toisille ihmisille. Some tuntuu madaltavan kynnystä käyttäytyä huonosti ja se on surullista. Kyllä minusta somessa pätevät samat säännöt käyttäytymisen suhteen kuin missä tahansa muuallakin. Huonolla käytöksellä ei luoda kuin pahaa mieltä kaikille ja tuskinpa se sanojan oma olokaan on pahemmin prosessissa parantunut. Mielipiteitä saa olla, mutta ero onkin siinä, kuinka mielipiteensä ilmaisee. 5. Miettimisen arvoiset kysymykseni jokaiselle bloggaamisen aloittamista harkitsevalle? Itse ajattelen, että bloggaaminen kiteytyy aika pitkälti muutamaan asiaan. 1. Miksi haluat aloittaa blogin? 2. Millaisen blogin haluat luoda? 3. Mitä odotat bloggaamiselta? Jos vastaukset näihin kysymyksiin ovat sellaiset, että jalat pysyvät maanpinnalla, niin silloin ollaan hyvällä pohjalla, mutta jos toivoo elokuvien tapaan jotain suurempaa glamouria ja kuuluisuutta, niin sitten ehkä kannattaa miettiä vielä pari kertaa ja ehkäpä suunnata jollekin toiselle alalle. Toki bloggaamisessakin on juhlavammat hetkensä, mutta enimmäkseen se on kuitenkin aika arkista touhua. Glamourin määrä riippuneen toki hiukan blogin aiheestakin. Omat bloggaukseni liikkuvat maanläheisesti niin jätevesiremontin, erityislapsiperhearjen kuin uusien luomutuotteidenkin parissa, niin ei se nyt kovin hohdokasta aina ole. No, uusi luomutuote on aina hehkutuksen paikka ja luomutilalla käynti sekin on ihana kokemus. Ja arjestakin löytyy niitä pieniä kimaltelevia hetkiä. Blogini taitaa kuitenkin sisältää enemmän sellaista arjenglamouria, jossa tarvitaan ennemminkin kumisaappaita kuin korkokenkiä ja sellaisesta harvemmin blogimaailmassa haaveillaan. Bloggaamisessa, niin kuin ehkäpä kaikessa muussakin, kannattaa kuunnella omaa sisintään ja olla uskollinen omille arvoilleen. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Samettikukka torjuu kaalin tuholaisia. Samalla tavoin kuin ihmiset, myös tietyt kasvit viihtyvät paremmin toistensa seurassa ja edistävät näin hyvinvointiaan. Kumppanuuskasvi antaa toiselle kasville tuulensuojaa, toimii tuholaisten torjujana, parantaa makua tai antaa buustia kasvuun. Ei siis ole lainkaan sama, mitä kasvatat missäkin kohti puutarhaa. Lisäksi yrttien, vihannesten ja kukkien kasvattaminen rinnakkain tuo puutarhaan mukavaa eloisuutta. Istuta siis rohkeasti samaan penkkiin eri lajikkeita! Aivan vierekkäin ei kuitenkaan kannata laittaa sellaisia vihanneksia, joista toinen tarvitsee paljon vettä ja toinen ei juuri nimeksikään. Kumppanuuskasvien hyödyntäminen puutarhassa ei ole mikään uusi juttu, mutta minusta tuntuu, että moni on vieraantunut siitä ostaessaaan syötävät torilta ja kaupasta. Tutustuin itse aiheeseen vasta viisi vuotta sitten, kun aloin kasvattamaan syötävää alusta alkaen itse. Olen keskittynyt kumppanuuskasvien valinnassa lähinnä tuholaisten ja tautien torjumiseen, mutta yhtä lailla ne voivat parantaa myös makua. Tunnetuimpia kumppanuuskasveja ovat sipulit ja yrtit. Sipulit karkottavat tuholaisia (kaaliperhosia, porkkanakärpäsiä ja lehtikirvoja) ja yrtit parantavat vihannesten makua. Sipuli myös suojaa kasvustoja homeelta. Sipulin lisäksi myös rosmariini ja salvia karkottavat porkkanakärpäsiä, kaaliperhosia ja samettikukka porkkanakemppejä. Tilli torjuu lehtikirvoja ja kaaliperhosia, siinä missä valkosipulikin. Kukat puolestaan houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään ja siksi niitäkin on hyvä olla hyötypuutarhassa. Olen koonnut alle taulukon yleisimpien vihannesten ja yrttien parhaista kumppaneista. Eikä kannata hätääntyä, vaikka et viljelisikään näiden oppien mukaisesti. Jos haluat kuitenkin jostain aloittaa, suosittelen istuttamaan kasvimaalle tai sen viereen iisoppia, joka kukkii pitkään todella kauniisti ja torjuu samalla etanoita ja muita tuholaisia. Oma suosikkiyhdistelmäni on kasvilaatikko, jossa on sekaisin samettikukkaa ja lehtikaalia. Se perinteisin kumppanipari lienee sipuli ja porkkana, jotka muodostava samassa kasvilaatikossa vuororiveittäin oivan taisteluparin tuholaisia vastaan. Kokosin kumppanuuskasvit pikaisesti yhteen, joten jos huomaat niissä jotakin ihmeellistä tai poikkeavaa, vinkkaa ihmeessä ja korjaan taulukon. Lähteet: Hyötykasviyhdistys Kirsi Tuominen: Syötävän kaunis piha * * * Osa 1: Siemenien kylväminen ja taimien kasvattaminen Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa Osa 3: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa Osa 4: Kouliminen ja taimien kasvatus Osa 5: Syötävät kukat puutarhassa Osa 6: Pavut puutarhassa ja lautasella Osa 7: Yrtit puutarhassa Osa 8: Kaalien kasvattaminen Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella Osa 10: Tuholaisten torjuminen Osa 11: Lannoittaminen
Alppiruusuille kumppaneita monilajiseen istutukseen Täydessä loistossaan kukkivat alppiruusut ovat upea näky. Tummanvihreä, vahapintainen lehdistö ja sitä vasten hehkuvat voimakkaan väriset kukat näkyvät kauas. Parhaimmillaan alppiruusut ovat ryhmään istutettuina, jolloin pensaat saavat kaipaamaansa varjostusta juuristoalueelleen. Mäntymetsä tarjoaa latvuston läpi siivilöityvää valoa ja tarvittavaa varjostusta myös talvella. Mänty onkin oiva kumppanuuskasvi alppiruusuille. Alppiruusut viihtyvät parhaiten happamassa, […]
Monella kasvilla on mieluisimmat ja vähiten mieluisimmat kumppanit kasvimaalla. Parhaimmillaan kasvit auttavat toisiaan kasvamaan makoisiksi ja me saamme lautasemme täyteen ravinteikasta ruokaa. Luomulaaksossa jo aiemmin julkaistun kumppanuskasvilistan löydät täältä. Listan luettuasi et enää joudu ihmettelemään kasvimaan reunalla, minkä kaveriksi minkäkin kasvin laittaisi. Listasta löydät niin ne parhaat kuin pahimmatkin kumppanit. Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla Kumppanuuskasvit ovat jokainen omalla tavallaan kasvimaan supersankareita, mutta muutama on vielä ylitse muiden. Monet kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla ja voisi sanoa, että nämä kaveria viimeiseen saakka auttavat kumppanuuskasvit ovat jokaisen kasvimaan perusta, sillä ne torjuvat mm. tuhohyönteisiä tai estävät vaikkapa homeen muodostumista. Kumppanuuskasvilista ei olisi täydellinen ilman näitä tuhoilta suojelevia supersankareita ja niiden erinomaisuutta kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi jokaisella kasvimaalla. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi ne ovat todella kaunista katseltavaa ja mm. moni yrtti kukkiessaan riemastuttaa puutarhan hyötyötökäitä. BASILIKA: Suojelee kurkkuja härmältä. Kreikassa basilikaa on monen oven pielessä, sillä se karkottaa kärpäsiä. IISOPPI: Näppärä ase etanoita ja kaalikärpäsiä vastaan. KEHÄKUKKA: Suojaa monilta tuhohyönteisiltä, karkottaa maaperän ankeroisia. KIRVELI: Suojaa etanoilta, kirpoilta ja muurahaisilta sekä sienitaudeilta. KRASSI: Suojaa etanoilta. KYNTELI: Suojaavaa mustilta papukirvoilta. LAVENTELI: Tehoaa muurahaisiin ja lehtikirvoihin. MINTTU: Kaalikärpäset ja kirpat eivät mintuista pidä. Minttu torjuu myös muurahaisia. ROSMARIINI: Porkkanakärpästen ja kaaliperhosten vihollinen. SALVIA: Etanat, kaalikärpäset ja -perhoset kaikkoavat tämän avulla. Kannattaa laittaa myös porkkanakärpästen varalta. TILLI: Moni lähde vannoo tämän tehoavan niin kaalikärpäsiin ja kaaliperhosiin kuin kirvoihinkin. TIMJAMI: Etanoiden ja kaalikärpästen vihollinen. SAMETTIKUKKA: Näppärä tapa karkottaa tuholaisia ja torjua sienitauteja. Itse tapaan ympäröidä etenkin tuholaisherkempien kasvien laatikot näillä. SIPULI: Suojaa kirpoilta ja porkkanakärpäsiltä sekä auttaa estämään kasvustojen homehtumista. VALKOSIPULI: Ehkäisee bakteeri- ja sienitauteja. Valkosipuli tehoaa myös ruusun härmää vastaan. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Samettikukka torjuu kaalin tuholaisia. Samalla tavoin kuin ihmiset, myös tietyt kasvit viihtyvät paremmin toistensa seurassa ja edistävät näin hyvinvointiaan. Kumppanuuskasvi antaa toiselle kasville tuulensuojaa, toimii tuholaisten torjujana, parantaa makua tai antaa buustia kasvuun. Ei siis ole lainkaan sama, mitä kasvatat missäkin kohti puutarhaa. Lisäksi yrttien, vihannesten ja kukkien kasvattaminen rinnakkain tuo puutarhaan mukavaa eloisuutta. Istuta siis rohkeasti samaan penkkiin eri lajikkeita! Aivan vierekkäin ei kuitenkaan kannata laittaa sellaisia vihanneksia, joista toinen tarvitsee paljon vettä ja toinen ei juuri nimeksikään. Kumppanuuskasvien hyödyntäminen puutarhassa ei ole mikään uusi juttu, mutta minusta tuntuu, että moni on vieraantunut siitä ostaessaaan syötävät torilta ja kaupasta. Tutustuin itse aiheeseen vasta viisi vuotta sitten, kun aloin kasvattamaan syötävää alusta alkaen itse. Olen keskittynyt kumppanuuskasvien valinnassa lähinnä tuholaisten ja tautien torjumiseen, mutta yhtä lailla ne voivat parantaa myös makua. Tunnetuimpia kumppanuuskasveja ovat sipulit ja yrtit. Sipulit karkottavat tuholaisia (kaaliperhosia, porkkanakärpäsiä ja lehtikirvoja) ja yrtit parantavat vihannesten makua. Sipuli myös suojaa kasvustoja homeelta. Sipulin lisäksi myös rosmariini ja salvia karkottavat porkkanakärpäsiä, kaaliperhosia ja samettikukka porkkanakemppejä. Tilli torjuu lehtikirvoja ja kaaliperhosia, siinä missä valkosipulikin. Kukat puolestaan houkuttelevat hyönteisiä pölyttämään ja siksi niitäkin on hyvä olla hyötypuutarhassa. Olen koonnut alle taulukon yleisimpien vihannesten ja yrttien parhaista kumppaneista. Eikä kannata hätääntyä, vaikka et viljelisikään näiden oppien mukaisesti. Jos haluat kuitenkin jostain aloittaa, suosittelen istuttamaan kasvimaalle tai sen viereen iisoppia, joka kukkii pitkään todella kauniisti ja torjuu samalla etanoita ja muita tuholaisia. Oma suosikkiyhdistelmäni on kasvilaatikko, jossa on sekaisin samettikukkaa ja lehtikaalia. Se perinteisin kumppanipari lienee sipuli ja porkkana, jotka muodostava samassa kasvilaatikossa vuororiveittäin oivan taisteluparin tuholaisia vastaan. Kokosin kumppanuuskasvit pikaisesti yhteen, joten jos huomaat niissä jotakin ihmeellistä tai poikkeavaa, vinkkaa ihmeessä ja korjaan taulukon. Lähteet: Hyötykasviyhdistys Kirsi Tuominen: Syötävän kaunis piha * * * Osa 1: Siemenien kylväminen ja taimien kasvattaminen Osa 2: Hyötypuutarha kasvilaatikoissa Osa 3: Kumppanuuskasvit hyötypuutarhassa Osa 4: Kouliminen ja taimien kasvatus Osa 5: Syötävät kukat puutarhassa Osa 6: Pavut puutarhassa ja lautasella Osa 7: Yrtit puutarhassa Osa 8: Kaalien kasvattaminen Osa 9: Hyötypuutarha ruukuissa ja parvekkeella Osa 10: Tuholaisten torjuminen Osa 11: Lannoittaminen
Lumien alkaessa pikku hiljaa sulaa, olen yrittänyt hahmottaa pölyttäjäpenkin mallia. Sen verran paljon lunta on vielä pihalla, että lopulliset ääriviivat ovat hakusessa. Takapihan raparperit nousivat jo, mutta etupihan puoli on tiukasti suurelta osin lumivaipan peitossa, mutta eiköhän kevätaurinko pian korjaa asian laidan ja pääsen ihan kunnolla mallailemaan penkin reunoja. – Postaus on osa Omavaraisuus blogeissa-ryhmän postaussarjaa. – Muista myös Omavaraisuus blogeissa keskusteluryhmä. Pölyttäjäpenkkisuunnitelma etenee lumesta huolimatta Uusi kukkapenkki on nimitetty pölyttäjäpenkiksi ja ainakin iso osa siihen tulevista kasveista pitäisi olla pölyttäjäystävällisiä. Heti kun maa alkaa sulaa, olisi tarkoitus rakentaa laitoja lekaharkoista, jotka sitten värjätään karhunruskeaksi, niin ne maastoutuvat mukavammin ympäröivään luontoon. Penkin toinen pää jäänee ilman suurempia reunoja. Maa nousee sinne päin aika kovaa ja samalla alueella on myös Vestellin Biopuhdistaja, jonka ympärillä on sorareunat. Tuota sorareunaa ajattelimme hiukan laajentaa ja istuttaa ympärille vähän laajemmin ainakin sammalleimua, josta kovasti pidän. Se tuo myös mieleen lapsuuteni kesäpaikan nurmikon ja sinne tänne levinneet hennon punaiset sammalleimut. Pian Biopuhdistajan jälkeen alkaa maa laskea nopeasti ja tuolle alueelle kaipaan kunnollisia penkin reunoja, jotta maa pysyy paikoillaan ja jotta olisi jotain mihin istuttaa kasvit kallioisella ja kivisellä pihallamme. Meillä on edellisistä remonteista jäänyt jäljelle ihan mukava määrä lekaharkkoja, joten niistä olisi kätevää tehdä uuden penkin reunat. Veikkaisin, että harkkoja tarvitaan kaksi tai kolme päällekkäin, jotta haluttu korkeus saavutetaan. Olen pohtinut sitäkin jos harkkojen päälle laittaisi laudan niin reunasta saisi samalla myös istuimen. Tosin jos reunakasvi sattuu olemaan pörröistä sorttia, ei reunalla voi kuitenkaan istua kasvia litistämättä. Pölyttäjäpenkin mitat ovat aika suuret. Karkeasti ottaen 5×7 metriä, mutta koska penkin reunat eivät ole säännölliset on mittaaminen vielä hankalaa, kun lunta on vielä aika runsaasti jäljellä. Että pitikin kasata talvella juuri tuohon kohtaan kaikki etupihalta kolattavat lumet! Vanha perennapenkki Vanhasta perennapenkistäni siirtyy kaikki olemassa olevat kasvit uuteen kukkapenkkiin. Nyt odotan innolla kasvien puikkaammista mullasta. Hetki siihen varmaan vielä menee, sillä vanha perennapenkki on yksi lumisimmista kohdista pihallamme. Vanhan perennapenkin paikalle suunnitellut marjapensaat ovat yhä kuvioissa mukana ja näyttää siltä, että ne ovat talvehtineet varsin mainiosti, vaikka ne syksyllä kaivettiinkin ylös jätevesiremontin tieltä. On muuten aika mahtavaa, että niitä ei joudu nyt kaivamaan ylös lainkaan. Selviää ihan vain istuttamisella! No, ehkä vanhaa perennapenkkiä on syytä hiukan parannella, jotta marjapensaat saavat hyvän alun kasvulleen uudessa paikassa. Kovasti toivon, että asiat etenisivät sitä vauhtia, että pensaat saataisiin maahan ennen kukintaa ja raakileita, mutta pahoin pelkään, että tällainen ajatus on aivan liian optimistinen kaikkien muiden hommien lomassa. Voi siis olla, että tänä vuonna ei marjasatoa saada ja omavaraisuus näiden osalta jää vain haaveeksi. Onneksi on kesä vuodenkin päästä. Vanhassa perennapenkissäni on useampaa sorttia, mutta myönnettävä on, että en kyllä enää kovin hyvin muista, mitä olen tullut sinne istuttaneeksi. Varmaa on kuitenkin, että sieltä löytyy aina yllättävästi siirteyileviä akileijoja sekä ihania kurjenpolvia, sillä ne taitavat olla ikisuosikkini ja niitä onkin vuosien varrella kertynyt useampaa lajia. Enää en vain muista, mikä on mikä tai edes mitä minulta penkistä löytyy. Paria kolmea sorttia tarhapäivänliljaa löytyy myös sekä ruskoliljaa, jonka taimi on peräisin lapsuudenkodistani. Joitain keväällä kukkivia keltaisia kukkiakin penkissä oli, mutta nimi on haihtunut muististani jo aikaa sitten. Sinisiä, keväällä ja syksyllä kukkivia, joita kutsumme ”ruiskaunokin serkuiksi” löytyy myös. Oikeastihan kyseessä on Vuorikaunokki, mutta tuo toinen toimii hyvin arjessa, kun kasvin oikea nimi on karannut päästä. Kyseinen kasvi on sekin lapsuudenkodistani siirretty ja se on menestynyt pihallamme vähän turhankin tehokkaasti ja olemme saaneet kitkeä sitä pois milloin mistäkin. Kaunis se on kukkiessaan, mutta ränsistyy nopeasti varsin rumaksi. Varmaa on, että kevät tulee olemaan täynnä yllätyksiä, kun lumi vihdoin sulaa ja vanha perennapenkki herää taas elämään, sillä monet sinne istutetut kukat ovat jo aikaa sitten unohtuneet. Uusia hankintoja Uusia hankintojakin on jo tehty, vaikka kaikki on yhä lumenpeitossa eikä kukaan muista, mitä kaikkea vanhassa penkissä kasvaa. Uusi kukkapenkki on kuitenkin niin suuri, että vanhan penkin kasvit eivät millään riitä kattamaan koko aluetta ja epäilen, etteivät edes nykyiset hankinnat siihen riitä. Vielä on epäselvää, saammeko koko alueen katetuksi tänä kesänä vai jääkö osa odottamaan seuravaa vuotta. Viherpeukaloilta tilasin jo tarjouksella mm. Kesäperhonen perennapenkki-nimistä pakettia. Sen toimitukset alkavat huhtikuun lopussa, joten siihen saakka meillä on aikaa saada uusi penkki siihen vaiheeseen, että istutustyöt voivat alkaa. Pakettiin kuuluu useampaa perhosystävällistä lajiketta: kaukasian pitkäpalko (vaaleanpunainen) , loistosalvia (Blaukönigin), loistotädyke, loistosädekukka (Kobold), kaunopunahattu (Magnus), punatähkä ja väriminttu (Fireball). Väriminttu hiukan hirvittää, vaikka siitä sanotaankin, että sen ei pitäisi levitä hallitsemattomasti ja juurien poistaminenkin pitäisi olla jokseenkin helppoa. En kuitenkaan halua vahingossakaan päästää minkään sortin minttua pihaani ”vapaan juoksemaan”, joten tuumin, että josko sen istuttaisi rajattuun tilaan penkkiin, niin säästyisin hermoja raastavalta kitkentätyöltä. Varastossa taitaisi olla siihen juuri sopiva iso astiakin, jonka saisi penkkiin hyvin upotetuksi. Olen myös pohtinut, että penkkiin voisi laittaa kukkien lisäksi joitain yrttejä kasvamaan, sillä niitä meillä kuluu runsaasti ja ne sopisivat hyvin pölyttäjäpenkkiin. Etenkin Kreikan oregano tuntuu kesäisin vetävän runsaasti pölyttäjiä puoleensa ja sitä meillä kuluu vuoden mittaan todella runsaasti. Lisäksi se on minusta todella kaunis. Vielä pitää malttaa Suunnitelmat alkavat olla hyvällä mallilla. Kovasti kutkuttaisi päästä jo puutarhahommiin ihan kunnolla, mutta maassa sitkeästi pysyvä lumi on toista mieltä. Vielä pitää siis malttaa, mutta kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, ollaan jo paremmalla puolella odottelussa. Lumi sulaa ihan silmissä eikä mene aikaakaan, kun saa upottaa lapion maahan ja alkaa rakentaa uutta kukkapenkkiä pölyttäjille ja perhosille. Ehkäpä siihen mennessä olemme saaneet päätetyksi senkin, mitä tapahtuu tänä vuonna laatikkopuutarhallemme. Osa niistä on jo pahasti rikki ja multa valuu pois. Hyötypuutarhamme kunnostusta pitää siis myös suunnitella. Saa nähdä mitä kaikkea vielä keksimme! Täytyykin taas kerrata kumppanuuskasvejakin talven jälkeen, ettei tule tehneeksi huonoja valintoja kasvimaalle. Suunnitellessa ja lumien sulamista odotellessa voikin sitten katsella digiboxilta tai Yle Areenasta Tanskalaisen maajussin jaksoja ja inspiroitua toinen toistaan isommista omavaraisuussuunnitelmista. Yhteyspostaussarjaan kuuluvat postaukset Luomulaaksosta löydät kätevästä tämän linkin takaa. Kevään puutarhakuulumisensa ja -suunnitelmansa kertoivat myös: Urban Farming, Harmaa torppa, Tsajut, Sarin puutarhat, Korkeala, Jovelan talopäiväkirja, Maalaiskaupungin piha, Riippumattomammaksi, Kohti laadukkaampaa elämää, Metsäläisten elämää, Sorakukka, Laura eli Javis, Maatiaiskanasen Elämää, Rakkautta ja maanantimia, Palokankaan pientila, Alussa oli Vehkosuo, Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarhablogi, Pienenpieni farmi, Iso-Orvokkiniitty, Villa Koira, Mrs Sinn, Torpan Tyttö, Ku ite tekee, Saman otavan alla, Caramellia, Airot ulapalla, Villa Kotiranta Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Turvaudutaanko teilläkin arkena aina samoihin hyväksi havaittuihin ruokiin? Arjen tohinassa ei aina jaksa eikä ehdi ideoida ja kokeilla uusia reseptejä.
Puutarhanhoito on rentouttavaa puuhaa paitsi ehkä silloin, kun home iskee mansikoihin ja toukat nakertavat kaalintaimet täytteen reikiä. Kumppanuuskasvit ovat hyvä tapa parantaa kasvien makua tai vaikkapa torjua tuholaisia sekä hometta. Kumppanuuskasvatuksesta hyötyvät niin kasvit kuin koko puutarhakin ja iloakin riittää ihanan vihreästä ja monimuotoisesta kasvimaasta. Tiheästi istutettu kasvimaa säästää myös aikaa, sillä rikkakasvit eivät siellä pahemmin viihdy. Huonoja kumppaneita ei istuteta vierekkäin eikä peräkkäisinä vuosina. Kumppanuusviljely kannattaa ehdottomasti! Vuosien varrella erilaisista lähteistä keräämäni ja paperille kirjoittamani tieto on nyt tässä. Tämän listan jälkeen ei tarvitse kasvimaan reunalla ihmetellä, minkä kaveriksi minkäkin kasvin laittaisi. Sulkeissa olevista kasveista on ristiriitaista tietoa. Luomulaaksosta löydät myös jokaisen kasvimaan supersankarit eli kasvit, jotka torjuvat mm. hometta ja tuhohyönteisiä. Kasvimaan tuhoja torjuvat kumppanuuskasvit löydät täältä. Kasvimaan kumppanuuskasvit ARTISOKKA: Hyvät kumppanit: kaalit, kurkku, salaatti, selleri Huonot kumppanit: peruna AURINGONKUKKA: Hyvät kumppanit: kurkku, kurpitsa Huonot kumppanit: pavut, peruna BASILIKA: Hyvät kumppanit: tomaatti, paprika, (parsa), persilja, kehäkukka Huonot kumppanit: kaalit, kurkku, (parsa), pavut, salvia, oregano FENKOLI: Hyvät kumppaanit: herne, kaalit, kynteli, punajuuri, kurkku, lehtisalaatti, tomaatti Huonot kumppanit: pavut, paprika, porkkana, tilli, tomaatti HERNE: Hyvät kumppanit: selleri, fenkoli, porkkana, nauris, retiisi, punajuuri, salaatti, pinaatti, kaalit, kurkku, kesäkurpitsa, maissi, minttu, raparperi persilja. Huonot kumppanit: pavut, peruna, purjo, sipuli, valkosipuli, tomaatti. HÄRKÄPÄPU: Hyvät kumppanit: peruna IISOPPI: Hyvät kumppanit: kaalit Huonot kumppanit: retiisi KAALIT: Hyvät kumppanit: artisokka, endiivi, fenkoli, herne, iisoppi, kamomilla, kehäkukka, korianteri, kurkku, mandoldi, mintut, oregano, peruna, pensaspavut, pinaatti, punajuuri, porkkana, raparperi, retiisi, retikka, rosmariini, salvia, salaatti, samettikukka, selleri, (sipuli,) tilli, timjami, tomaatti, valkosipuli, vuonankaali Huonot kumppanit: basilika, mansikka, peruna, salkopapu, (sipuli,) salkopapu KESÄKURPITSA: Hyvät kumppanit: herne, kehäkukka, koristekrassi, samettikukka, maissi, pinaatti, punajuuri, salkopapu, salaatti, sipuli Huonot kumppanit: peruna, retikka, tomaatti KIRVELI: Hyvät kumppanit: retiisi, salaatti Huonot kumppanit: tomaatti KURKKU: Hyvät kumppanit: auringonkukka, herne, fenkoli, kaalit, kehäkukka, kissanminttu, koristekrassi, maissi, munakoiso, salaatti, oregano, pensaspapu, persilja, porkkana, punajuuri, pinaatti, ruohosipuli, salaatti, salkopapu, selleri, tilli, sipuli, valkosipuli Huonot kumppanit: iisoppi, peruna, rosmariini, salvia, timjami, tomaatti KURPITSA: Hyvät kumppanit: maissi, munakoiso, retiisi, sipuli Huonot kumppanit: peruna KYNTELI: Hyvät kumppanit: fenkoli, pavut, punajuuri, salaatti, sipuli Huonot kumppanit: kurkku LIPSTIKKA (LIPERI): suuren kokonsa vuoksi haittaa useinpien kasvien kasvua MAA-ARTISOKKA: Hyvät kumppanit: kurkku, maissi, salkopapu MAISSI: Hyvät kumppanit: auringonkukka, herne, kurkku, kurpitsat, pavut, peruna, pinaatti, salaatti Huonot kumppanit: punajuuri, selleri. MANSIKKA: Hyvät kumppanit: kehäkukka, kurkkuyrtti, pensaspapu, persilja, pinaatti, salaatti, salvia, sipuli, ruohosipuli, timjami, valkosipuli Huonot kumppanit: kaalit MUNAKOISO: Hyvät kumppanit: kehäkukka, korianteri, kurkku, paprika, pavut, peruna, pinaatti, timjami Huonot kumppanit: MINTUT: Hyvät kumppanit: herne, kaali, kurpitsat, tomaatti Huonot kumppanit: persilja MUSTAJUURI: Hyvät kumppanit: kyssäkaali, porkkana, purjo, salaatti, sipuli. NAURIS: Hyvät kumppanit: herne, mangoldi, palsternakka, pavut, pinaatti, salaatti, selleri, tomaatti Huonot kumppanit: mansikka PALSTERNAKKA: Hyvät kumppanit: kurkkuyrtti, kysäkaali, maissi, nauris, pinaatti, punajuuri, purjo, retiisi, raparperi, salaatti, selleri, sipuli, vihanneskrassi Huonot kumppanit: peruna, porkkana PAPRIKA: Hyvät kumppanit: basilika, munakoiso, kissanminttu, kurkku, okra, persilja, porkkana, sipuli, tomaatti Huonot kumppanit: pavut, fenkoli PARSA: Hyvät kumppanit: basilika, kehäkukka, persilja, tomaatti Huonot kumppanit: sipuli, valkosipuli PAVUT: Hyvät kumppanit: kaalit, kehäkukka, kamomilla, kurpitsat, kissanminttu, kurkku, maissi, mangoldi, mansikka, oregano, peruna, pinaatti, punajuuri, raparperi, retiisi, retikka, rosmariini, salaatti, selleri, tomaatti, Huonot kumppanit: fenkoli, herne, paprika, purjo, porkkana, selleri, sipuli, valkosipuli PERSILJA: Hyvät kumppanit: kurkku, maissi, paprika, parsa, porkkana, retiisi, retikka, sipulit, tomaatti Huonot kumppanit: minttu, salaatti PERUNA: Hyvät kumppanit: kaali, kehäkukka, korianteri, pavut, pinaatti, piparjuuri, piparminttu, samettikukka, tilli Huonot kumppanit: auringonkukka, kurpitsat, kurkku, tomaatti, PINAATTI: Hyvät kumppanit: herne, kaalit, kurkku, mansikka, nauris, palsternakka, pavut, (peruna), porkkana, raparperi, retiisi, retikka, selleri, tomaatti Huonot kumppanit: punajuuri, sipuli, (peruna) PORKKANA: Hyvät kumppanit: Herne, kaalit, kurkku, mangoldi, mustajuuri, pavut, paprika, purjo, pinaatti, persilja, retiisi, retikka, rosmariini, ruohosipuli, salaatti, samettikukka, salvia, sipuli, timjami, tomaatti, valkosipuli Huonot kumppanit: selleri, palsternakka, punajuuri, tilli PUNAJUURI: Hyvät kumppanit: fenkoli, herne, kaalit, kurkku, kesäkurpitsa, mintut, palsternakka, pensaspapu, retiisi, retikka, salaatti, salvia sipulit, tilli, valkosipuli Huonot kumppanit: maissi, peruna, porkkana, purjo, pinaatti, salkopapu, tomaatti PURJO: Hyvät kumppanit: endiivi, kaalit, kurkku, mustajuuri, sipuli, selleri, salaatti, pinaatti, porkkana, retiisi, retikka, tomaatti Huonot kumppanit: herne, pavut, punajuuri RETIISI: Hyvät kumppanit: herne, kurpitsat, koristekrassi, mangoldi, meloni, palsternakka, pavut, persilja, pinaatti, porkkana, punajuuri, purjo, salaatti, tomaatti, valkosipuli, vihanneskrassi Huonot kumppanit: iisoppi, kiinankaali, sipuli ROSMARIINI: Hyvät kumppanit: kaalit, nauris, pavut, porkkana, salvia Huonot kumppanit: peruna, kurkku RUOHOSIPULI: Hyvät kumppanit: kurkku, mansikka, porkkana, ruusut, salaatti, selleri, tomaatti Huonot kumppanit: herne, pavut SALAATTI: Hyvät kumppanit: herne, kaalit, kurkku, nauris, porkkana, palsternakka, pavut, retiisi, sipuli, purjo, mansikka, tomaatti, punajuuri, mustajuuri ja raparperi. Huonot kumppanit: peruna, persilja, retikka, selleri SALVIA: Hyvät kumppanit: herne, kaalit, mansikka, oregano, porkkana, pavut, rosmariini. Huonot kumppanit: kurkku, sipulit SELLERI: Hyvät kumppanit: herne, kaalit, kurkku, palsternakka, pavut, pinaatti, porkkana, purjo, ruohosipuli, sipulit, tomaatti, valkosipuli Huonot kumppaanit: maissi, peruna, porkkana, salaatti SIPULI: Hyvä kumppanit: kamomilla, kurpitsat, kurkku, kynteli, mansikka, mustajuuri, nauris, salaatti, palsternakka, paprika, porkkana, punajuuri, purjo, raparperi, ruusu, selleri, tilli, tomaatti, valkosipuli Huonot kumppanit: herne, kaali, parsa, pavut, pinaatti, retiisi, retikka, salvia TILLI: Hyvät kumppanit: herne, kaalit, kurkku, pavut, punajuuri, salaatti, sipulit Huonot kumppanit: fenkoli, kumina, porkkana, tomaatti TIMJAMI: Hyvät kumppanit: kaali, munakoiso, mansikka, peruna, tomaatti Huonot kumppanuuskavit: kurkku TOMAATTI: Hyvät kumppanit: basilika, fenkoli, (kaalit,) kehäkukka, koristekrassi, minttu, paprika, parsa, persilja, pensaspapu, pinaatti, porkkana, purjo, raparperi, retiisi, retikka, salaatti, samettikukka, selleri, sipuli Huonot kumppanit: fenkoli, herne, (kaalit,) kesäkurpitsa, kurkku, maissi, peruna, punajuuri, tilli VALKOSIPULI: Hyvät kumppanit: kamomilla, kurkku, kurpitsat, mansikka, porkkana, punajuuri, retiisi, ruusu, salaatti, selleri, tomaatti, vadelma Huonot kumppanit: herne, kaalit, pavut Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Olen käynyt läpi erilaisia listoja ja taulukoita kumppanuuskasveista ja toistaalta kasveista, jotka eivät sovi yhteen. Yhdistelin niistä itselleni muistin tueksi tuleviakin vuosia ajatellen taulukon, jonka ajattelin jakaa kanssanne. Joidenkin kasvien osalta löytyi eri lähteistä ristiriitaista tietoa siitä, sopivatko ne hyvin yhteen vai eivät. Tällöin taulukossa saattaa olla sama kasvi sekä hyvän että huonon kumppanin sarakkeessa. Viime kesänä ämpäriperunat vehreyttivät yhtä terassin nurkkausta. Kahden vanhimman lapsen kanssa tehtyjä kylvöjä. Samettikukat kukkivat pitkään viime kesänä ja timjamistakin ehti tulla loppukesäksi kunnon puska. Pillisipuli sen sijaan nuupahti pian kuvan ottamisen jälkeen, emmekä enää laittaneet uusia. Kuukausimansikka "Semperflorens" sai viime kesänä pikkupuutarhureiden suut makeaksi. Maa-artisokkaa kokeilin viime kesänä sekä ruukussa että maassa. Ruukussa sato jäi niukaksi, joten jatkossa en sitä ruukkuun aio enää laittaa. Loppusyksyllä korjatessani satoa jätin muutamia mukuloita jo maahan odottamaan tulevaa kasvukautta. Siellä ne istutuslaatikot odottelevat lumen alla kevättä ja kylvöjä. Ja samaa odotan minä! Minä mietin alustavasti näitä kumppanuuskasviasioita vähän jo viime syksynä syyskylvöjä tehdessäni ja sen vuoksi hajautin kylvöjäni eri istutuslaatikoihin. Yhteen istutuslaatikkoon laitoin syyskylvönä valkosipulia ja porkkaanaa. Niiden seuraan aion kesäksi laittaa kasvamaan paria erilaista salaattia. Toiseen laatikkoon laitoin syksyllä palsternakan ja pinaatin siemeniä. Pinaatin viereen olisi tarkoitus kylvää vielä papuja. Kolmannessa laatikossa on mullan alla syksyllä kylvetyt tillin ja kehäkukan siemenet, niiden seuraksi tulee ainakin herneitä. Myös naurista ja mangoldia olisi kiva kokeilla ensi kesänä, mutta voi olla, ettei niille ole tilaa. Kaikki yrtit aion laittaa ruukkuihin, samoin kirsikkatomaatin ja perunat, mahdollisesti myös samettikukat. Näitä tosin ehtii onneksi vielä suunnitella tässä kevään aikana. :) Rentouttavaa viikonloppua! Lähteet: - http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit - www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kumppanuuskasvit - http://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Vaivaavatko tuholaiset puutarhaasi? Löytyykö kasveistasi hometta tai härmää? Puutarhan tuholaiset voi taklata luonnon omilla konsteilla! Ota tästä talteen reseptit, joilla ekologiset ja luonnonmukaiset torjuntakeinot syntyvät yhdessä hujauksessa.
Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua.
Monella kasvilla on mieluisimmat ja vähiten mieluisimmat kumppanit kasvimaalla. Parhaimmillaan kasvit auttavat toisiaan kasvamaan makoisiksi ja me saamme lautasemme täyteen ravinteikasta ruokaa. Luomulaaksossa jo aiemmin julkaistun kumppanuskasvilistan löydät täältä. Listan luettuasi et enää joudu ihmettelemään kasvimaan reunalla, minkä kaveriksi minkäkin kasvin laittaisi. Listasta löydät niin ne parhaat kuin pahimmatkin kumppanit. Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla Kumppanuuskasvit ovat jokainen omalla tavallaan kasvimaan supersankareita, mutta muutama on vielä ylitse muiden. Monet kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla ja voisi sanoa, että nämä kaveria viimeiseen saakka auttavat kumppanuuskasvit ovat jokaisen kasvimaan perusta, sillä ne torjuvat mm. tuhohyönteisiä tai estävät vaikkapa homeen muodostumista. Kumppanuuskasvilista ei olisi täydellinen ilman näitä tuhoilta suojelevia supersankareita ja niiden erinomaisuutta kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi jokaisella kasvimaalla. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi ne ovat todella kaunista katseltavaa ja mm. moni yrtti kukkiessaan riemastuttaa puutarhan hyötyötökäitä. BASILIKA: Suojelee kurkkuja härmältä. Kreikassa basilikaa on monen oven pielessä, sillä se karkottaa kärpäsiä. IISOPPI: Näppärä ase etanoita ja kaalikärpäsiä vastaan. KEHÄKUKKA: Suojaa monilta tuhohyönteisiltä, karkottaa maaperän ankeroisia. KIRVELI: Suojaa etanoilta, kirpoilta ja muurahaisilta sekä sienitaudeilta. KRASSI: Suojaa etanoilta. KYNTELI: Suojaavaa mustilta papukirvoilta. LAVENTELI: Tehoaa muurahaisiin ja lehtikirvoihin. MINTTU: Kaalikärpäset ja kirpat eivät mintuista pidä. Minttu torjuu myös muurahaisia. ROSMARIINI: Porkkanakärpästen ja kaaliperhosten vihollinen. SALVIA: Etanat, kaalikärpäset ja -perhoset kaikkoavat tämän avulla. Kannattaa laittaa myös porkkanakärpästen varalta. TILLI: Moni lähde vannoo tämän tehoavan niin kaalikärpäsiin ja kaaliperhosiin kuin kirvoihinkin. TIMJAMI: Etanoiden ja kaalikärpästen vihollinen. SAMETTIKUKKA: Näppärä tapa karkottaa tuholaisia ja torjua sienitauteja. Itse tapaan ympäröidä etenkin tuholaisherkempien kasvien laatikot näillä. SIPULI: Suojaa kirpoilta ja porkkanakärpäsiltä sekä auttaa estämään kasvustojen homehtumista. VALKOSIPULI: Ehkäisee bakteeri- ja sienitauteja. Valkosipuli tehoaa myös ruusun härmää vastaan. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Tässä puutarhablogissa seurataan kasvuvyöhykkeellä IV sijaitsevan puutarhan elämää ja pyritään tekemään ihanista puutarhaunelmista totta!
Tänä vuonna puutarhassa kasvaa enemmän avomaankurkkua kuin kesäkurpitsaa, joten sitä on tarvinnut ruveta säilömään. Reseptin kurkkurelissin voi tehdä myös kesäkurpitsasta. Kuvasin ohjeen puhelimeen kälyn lehdestä, mutten muista mistä, vastaavanlaisia lienee netti pullollaan. Kurkut kasvavat kovalla tahdilla, joten muitakin säilykeohjeita täytynee testata. Martha Stewartilla näyttää olevan vinkkejä enemmänkin tarjolla. Helppo kurkkurelissi 1 dl vettä 1 dl etikkaa 2 rkl karkeaa suolaa 10 kokonaista valkopippuria 1 rkl sinapinsiemeniä pala inkivääriä 600 g avomaankurkkua 100 g sipulia 2-3 valkosipulinkynttä 3 dl hillosokeria 0,5-1 dl tilliä kiehauta vesi ja mausteet, sekoita kunnes suola on sulanut nosta kattila pois liedeltä ja anna liemen maustua pese kurkut ja leikkaa pieniksi kuutioiksi (kuorin omat kurkkuni, jolloin relissistä tuli täysin vaaleaa) kuori ja kuutioi myös sipulit siivilöi mausteliemi ja nosta kurkut ja sipulit liemeen sekoita sokeri joukkoon ja anna kiehua parin minuutin ajan nosta kattila pois liedeltä ja sekoita tilli joukkoon purkita relissi kuumana pestyihin ja kuumennettuihin lasitölkkeihin jäähdytä ja säilytä kylmässä
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua.
Monella kasvilla on mieluisimmat ja vähiten mieluisimmat kumppanit kasvimaalla. Parhaimmillaan kasvit auttavat toisiaan kasvamaan makoisiksi ja me saamme lautasemme täyteen ravinteikasta ruokaa. Luomulaaksossa jo aiemmin julkaistun kumppanuskasvilistan löydät täältä. Listan luettuasi et enää joudu ihmettelemään kasvimaan reunalla, minkä kaveriksi minkäkin kasvin laittaisi. Listasta löydät niin ne parhaat kuin pahimmatkin kumppanit. Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla Kumppanuuskasvit ovat jokainen omalla tavallaan kasvimaan supersankareita, mutta muutama on vielä ylitse muiden. Monet kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla ja voisi sanoa, että nämä kaveria viimeiseen saakka auttavat kumppanuuskasvit ovat jokaisen kasvimaan perusta, sillä ne torjuvat mm. tuhohyönteisiä tai estävät vaikkapa homeen muodostumista. Kumppanuuskasvilista ei olisi täydellinen ilman näitä tuhoilta suojelevia supersankareita ja niiden erinomaisuutta kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi jokaisella kasvimaalla. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi ne ovat todella kaunista katseltavaa ja mm. moni yrtti kukkiessaan riemastuttaa puutarhan hyötyötökäitä. BASILIKA: Suojelee kurkkuja härmältä. Kreikassa basilikaa on monen oven pielessä, sillä se karkottaa kärpäsiä. IISOPPI: Näppärä ase etanoita ja kaalikärpäsiä vastaan. KEHÄKUKKA: Suojaa monilta tuhohyönteisiltä, karkottaa maaperän ankeroisia. KIRVELI: Suojaa etanoilta, kirpoilta ja muurahaisilta sekä sienitaudeilta. KRASSI: Suojaa etanoilta. KYNTELI: Suojaavaa mustilta papukirvoilta. LAVENTELI: Tehoaa muurahaisiin ja lehtikirvoihin. MINTTU: Kaalikärpäset ja kirpat eivät mintuista pidä. Minttu torjuu myös muurahaisia. ROSMARIINI: Porkkanakärpästen ja kaaliperhosten vihollinen. SALVIA: Etanat, kaalikärpäset ja -perhoset kaikkoavat tämän avulla. Kannattaa laittaa myös porkkanakärpästen varalta. TILLI: Moni lähde vannoo tämän tehoavan niin kaalikärpäsiin ja kaaliperhosiin kuin kirvoihinkin. TIMJAMI: Etanoiden ja kaalikärpästen vihollinen. SAMETTIKUKKA: Näppärä tapa karkottaa tuholaisia ja torjua sienitauteja. Itse tapaan ympäröidä etenkin tuholaisherkempien kasvien laatikot näillä. SIPULI: Suojaa kirpoilta ja porkkanakärpäsiltä sekä auttaa estämään kasvustojen homehtumista. VALKOSIPULI: Ehkäisee bakteeri- ja sienitauteja. Valkosipuli tehoaa myös ruusun härmää vastaan. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Joulu on minulle tärkeää aikaa. Se on täynnä jännitystä ja lämpöä. Ihania muistoja ja samalla hiukan haikeuttakin. Se on perinteitä molempien lapsuudenkodeista, mutta myös sellaisia perinteitä, jotka olemme itse aloittaneet ja lapsillemme opettaneet. Joululaatikot ovat ensimmäisiä askeleita jouluun. Muistan lapsuudesta, kuinka koulusta kotiin tullessa vastassa oli joululaatikoiden tuoksu – viimeistään siitä tiesi, että joulu oli ovella ja jännitys alkoi nipistellä ihanasti vatsan pohjalla. Äitini tekemä lanttulaatikko on yksi lempireseptejäni joululta – tosin vasta tänä jouluna saimme sen kunnolla kirjattua reseptivihkooni. Aiemmin se on jäänyt tekemättä. Nyt resepti on kuitenkin turvassa ja ajattelin jakaa sen teidänkin kanssanne. Ehkäpä joku muukin ihastuu vähän erilaiseen lanttulaatikkoomme, jonka äitini aikanaan meille kehitti. Resepti käy muuten hyvin keliaakikoillekin! Tässä todellakin maistuu ihanasti lanttu ja siirappi tuo mukavasti makeutta. Mainittakoon muuten myös, että tämä on niitä harvoja reseptejä, joihin laitamme valkopippuria. Mauste ei nimittäin ole päässyt suosikkilistallemme useista yrityksistä huolimatta. Lanttulaatikossa se kuitenkin täydentää taivaallisella tavalla lantun ja siirapin liittoa. n. 3 kg kuorittuja lanttuja paloiteltuna vettä niin paljon, että lantut peittyvät suolaa n. 3-4 g valkopippuria n. 400 g siirappia (suolaa) (keitinvettä) 1. Kuori ja pilko lantut 2. Keitä lantun paloja hyvin suolatussa vedessä, niin kauan, että ne ovat pehmenneet. Ota osa keitinvedestä talteen siltä varalta, että sosetta täytyy ohentaa ja kaada muu vesi pois. 3. Murskaa lantut perunasurvimella. 4. Lisää kuuman lanttusurvoksen sekaan siirappia ja valkopippuria. Älä laita kaikkea kerralla vaan maistele, sillä lantut ovat aina vähän erimakuisia ja joinain vuosina siirappia kuluu enemmän kuin jonain toisena tai toisinpäin. Sama juttu valkopippurin kanssa. Määrät ovat viitteellisiä. 5. Voitele vuoat ja kaada maustettu lanttusose vuokaan, lisää muutama nokare voita päälle ja paista noin 3-4 tuntia n. 125 asteessa. Jos pakastat laatikot paista noin 3 tuntia, sillä laatikot kuivuvat aina uudelleen lämmitettäessä. Siirappi muuttaa laatikon pintaa aina tummemmaksi ja karamellisemmaksi jokaisella lämmitys kerralla. Erityisen taivaallisen makuinen tämä laatikko on, kun sitä syö harmaasuolatun joulukinkun kera. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.
Kumppanuuskasvit ovat eri kasvilajeja, jotka hyötyvät monin tavoin toistensa läheisyydestä. Kumppani voi ehkäistä tuholaisia, rikkaruohoja tai tarjota vaikka varjoa.
Monella kasvilla on mieluisimmat ja vähiten mieluisimmat kumppanit kasvimaalla. Parhaimmillaan kasvit auttavat toisiaan kasvamaan makoisiksi ja me saamme lautasemme täyteen ravinteikasta ruokaa. Luomulaaksossa jo aiemmin julkaistun kumppanuskasvilistan löydät täältä. Listan luettuasi et enää joudu ihmettelemään kasvimaan reunalla, minkä kaveriksi minkäkin kasvin laittaisi. Listasta löydät niin ne parhaat kuin pahimmatkin kumppanit. Kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla Kumppanuuskasvit ovat jokainen omalla tavallaan kasvimaan supersankareita, mutta muutama on vielä ylitse muiden. Monet kumppanuuskasvit torjuvat tuhoja kasvimaalla ja voisi sanoa, että nämä kaveria viimeiseen saakka auttavat kumppanuuskasvit ovat jokaisen kasvimaan perusta, sillä ne torjuvat mm. tuhohyönteisiä tai estävät vaikkapa homeen muodostumista. Kumppanuuskasvilista ei olisi täydellinen ilman näitä tuhoilta suojelevia supersankareita ja niiden erinomaisuutta kannattaa ehdottomasti käyttää hyödyksi jokaisella kasvimaalla. Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi ne ovat todella kaunista katseltavaa ja mm. moni yrtti kukkiessaan riemastuttaa puutarhan hyötyötökäitä. BASILIKA: Suojelee kurkkuja härmältä. Kreikassa basilikaa on monen oven pielessä, sillä se karkottaa kärpäsiä. IISOPPI: Näppärä ase etanoita ja kaalikärpäsiä vastaan. KEHÄKUKKA: Suojaa monilta tuhohyönteisiltä, karkottaa maaperän ankeroisia. KIRVELI: Suojaa etanoilta, kirpoilta ja muurahaisilta sekä sienitaudeilta. KRASSI: Suojaa etanoilta. KYNTELI: Suojaavaa mustilta papukirvoilta. LAVENTELI: Tehoaa muurahaisiin ja lehtikirvoihin. MINTTU: Kaalikärpäset ja kirpat eivät mintuista pidä. Minttu torjuu myös muurahaisia. ROSMARIINI: Porkkanakärpästen ja kaaliperhosten vihollinen. SALVIA: Etanat, kaalikärpäset ja -perhoset kaikkoavat tämän avulla. Kannattaa laittaa myös porkkanakärpästen varalta. TILLI: Moni lähde vannoo tämän tehoavan niin kaalikärpäsiin ja kaaliperhosiin kuin kirvoihinkin. TIMJAMI: Etanoiden ja kaalikärpästen vihollinen. SAMETTIKUKKA: Näppärä tapa karkottaa tuholaisia ja torjua sienitauteja. Itse tapaan ympäröidä etenkin tuholaisherkempien kasvien laatikot näillä. SIPULI: Suojaa kirpoilta ja porkkanakärpäsiltä sekä auttaa estämään kasvustojen homehtumista. VALKOSIPULI: Ehkäisee bakteeri- ja sienitauteja. Valkosipuli tehoaa myös ruusun härmää vastaan. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.