Moikka! Viime viikonloppuna tuli askarreltua pussukka. Sen väsäämiseen tarvitsin karkkipapereita, kontaktimuovia, vetoketjun (teippiä av...
Tässä tulee lupaamani ohje pussukka mallistani, jolla niitä olen jo useita tehnyt. Koot vaihtelevat ja niitä voi muutella tarpeen mukaan. Tarvikkeet: karkkipapereita, leivinpaperia, kristallimuovia, pakkauspehmustemuovia,tukikangasta, puuvillakangasta, vetoketju, vinonauhaa 1. Karkkipapereista tietysti aloitetaan. Mallin kokoon (kork 20cm, lev 27cm) tarvitsen n. 35 paperia. Helpoin työstettävä on vahapintainen paperi( mm Marianne-karkit): 2. Silitän karkkipaperit leivipaperin välissä suoriksi rypyistä kahdella palolla, ilman höyryä. Leikkaan muovit ja kankaat kaavan mukaan. 3. Asettelen paperit tukikankaalle niin, että kuviot täsmäisivät. Silitän kiinni tukikankaaseen. Pienemmässä koossa käytän vain kaksipuolista tukikangasta, eli pehmuste jää pois, jolloin vuori tulee silitetyksi samalla kertaa papereiden kanssa. On paljon nopeampi tekoinen pussukka. 4. Tikkaan paperit kiinni tukikankaaseen muutamasta kohtaa, näin ei käytössä karkkipaperit niin ala irvistelemään. Voi ommella enemmänkin eikä tikkaa enää kristallimuovin päältä tai toisinpäin, maun mukaan. 5. Yhdistän kaikki osat muutamasta kohtaa nuppineuloin ( kristallimuovi, paperit+tukikangas,pehmuste, vuorikangas) ja tikkaan kristallimuovin päältä, paperillisessa muovissa apuna paperin suorat viivat. Yritän ommella paperin jatkokohdista, jotta pysyvät paikoillaan paremmin. Huom. nuppineulat vain saumanvarojen puolelle, jottei valmiissa pussukassa ole reikiä. Sama pätee ompeluun, jos joudut purkamaan, neulan reijät pysyvät muovissa, joten pyri välttämään näitä. 6. Ompelen vinonauhan pussukan reunaan vuoripuolelle. En mittaa valmiiksi vaan leikkaan yli jäävän nauhan pois ompelun jälkeen. Samoin leikkaan reunan tasaiseksi ja katson, että vinonauha yltää oikealta puolelta tikin päälle. 7. Vaikein vaihe on vetoketjun ompelu. Malliin 30cm pitkä vetoketju. Haen keskikohdan pussukasta ja vetoketjusta, nuppineulalla kiinni. Ompelen vetoketjun pussukan päälipuolelta kiinni. Toista pussukan puolta vetoketjuun ommeltaessa on tarkkaan laitettava pussukan sivureunat tasan jottei valmis pussukka mene vinosti kiinni ja näyttää näin epäsiistiltä. Tässä kohtaa revin kristallimuovin paperin pois. Helpompi tapa kuin valmiista pussukasta. 8. Vetoketjun jälkeen ompelen sivut aivan reunasta, juuri ja juuri neula menee vinonauhan päälle, kiinni vetoketjun alku- ja loppukohtiin asti, muutaman tiki yli, jotta ei jää rakoa. Tämän vaiheen voi tehdä myös käsin, ja jossain vaiheessa paikkailin käsin, vetoketjun ja sivusauman väliin jääneitä rakoja. Tässä vaiheessa voi myös laittaa sivusauman väliin pienen vetolenkin,esim. vinonauhasta tai nyöristä. 9. Sitten ompelen pussukan pohjan, leikaan reunan siistiiksi ja sen jälkeen pohjan kulmat ja siistitään reunat. Missään kohtaa en juurikaan solmi lankoja vaan tikkaan edestakaisin. Jos vielä siistimmän näköiseksi haluaa pussukan sisäpuolen voisi saumoihin laittaa vinonauhaa, tätä en enää ole viitsinyt tehdä. 10. Pussukka käännetään ja kulmat avetaan siistiksi. Näin on pusukka valmis ja tilaaja saa 10e pussukan papereistaan.
Tässä tulee lupaamani ohje pussukka mallistani, jolla niitä olen jo useita tehnyt. Koot vaihtelevat ja niitä voi muutella tarpeen mukaan. Tarvikkeet: karkkipapereita, leivinpaperia, kristallimuovia, pakkauspehmustemuovia,tukikangasta, puuvillakangasta, vetoketju, vinonauhaa 1. Karkkipapereista tietysti aloitetaan. Mallin kokoon (kork 20cm, lev 27cm) tarvitsen n. 35 paperia. Helpoin työstettävä on vahapintainen paperi( mm Marianne-karkit): 2. Silitän karkkipaperit leivipaperin välissä suoriksi rypyistä kahdella palolla, ilman höyryä. Leikkaan muovit ja kankaat kaavan mukaan. 3. Asettelen paperit tukikankaalle niin, että kuviot täsmäisivät. Silitän kiinni tukikankaaseen. Pienemmässä koossa käytän vain kaksipuolista tukikangasta, eli pehmuste jää pois, jolloin vuori tulee silitetyksi samalla kertaa papereiden kanssa. On paljon nopeampi tekoinen pussukka. 4. Tikkaan paperit kiinni tukikankaaseen muutamasta kohtaa, näin ei käytössä karkkipaperit niin ala irvistelemään. Voi ommella enemmänkin eikä tikkaa enää kristallimuovin päältä tai toisinpäin, maun mukaan. 5. Yhdistän kaikki osat muutamasta kohtaa nuppineuloin ( kristallimuovi, paperit+tukikangas,pehmuste, vuorikangas) ja tikkaan kristallimuovin päältä, paperillisessa muovissa apuna paperin suorat viivat. Yritän ommella paperin jatkokohdista, jotta pysyvät paikoillaan paremmin. Huom. nuppineulat vain saumanvarojen puolelle, jottei valmiissa pussukassa ole reikiä. Sama pätee ompeluun, jos joudut purkamaan, neulan reijät pysyvät muovissa, joten pyri välttämään näitä. 6. Ompelen vinonauhan pussukan reunaan vuoripuolelle. En mittaa valmiiksi vaan leikkaan yli jäävän nauhan pois ompelun jälkeen. Samoin leikkaan reunan tasaiseksi ja katson, että vinonauha yltää oikealta puolelta tikin päälle. 7. Vaikein vaihe on vetoketjun ompelu. Malliin 30cm pitkä vetoketju. Haen keskikohdan pussukasta ja vetoketjusta, nuppineulalla kiinni. Ompelen vetoketjun pussukan päälipuolelta kiinni. Toista pussukan puolta vetoketjuun ommeltaessa on tarkkaan laitettava pussukan sivureunat tasan jottei valmis pussukka mene vinosti kiinni ja näyttää näin epäsiistiltä. Tässä kohtaa revin kristallimuovin paperin pois. Helpompi tapa kuin valmiista pussukasta. 8. Vetoketjun jälkeen ompelen sivut aivan reunasta, juuri ja juuri neula menee vinonauhan päälle, kiinni vetoketjun alku- ja loppukohtiin asti, muutaman tiki yli, jotta ei jää rakoa. Tämän vaiheen voi tehdä myös käsin, ja jossain vaiheessa paikkailin käsin, vetoketjun ja sivusauman väliin jääneitä rakoja. Tässä vaiheessa voi myös laittaa sivusauman väliin pienen vetolenkin,esim. vinonauhasta tai nyöristä. 9. Sitten ompelen pussukan pohjan, leikaan reunan siistiiksi ja sen jälkeen pohjan kulmat ja siistitään reunat. Missään kohtaa en juurikaan solmi lankoja vaan tikkaan edestakaisin. Jos vielä siistimmän näköiseksi haluaa pussukan sisäpuolen voisi saumoihin laittaa vinonauhaa, tätä en enää ole viitsinyt tehdä. 10. Pussukka käännetään ja kulmat avetaan siistiksi. Näin on pusukka valmis ja tilaaja saa 10e pussukan papereistaan.
Ompeluohje karkkipaperipussukkaan. Ompele kauneimmat karkkipaperit tai muovikääreet pussukaksi tai penaaliksi.
Marimekon Unikko täyttää tänä vuonna 50 vuotta ... Minä olen haalinut erikokoisia unikko-muovikasseja melkein yhtä monta vuotta ... ;o) Ja tämä kassikin on nähnyt jo useamman kesän ... Leikkasin kasseista saumat ja kahvat pois, silitin kasseja varovasti kahden leivinpaperin välissä. Muovi sulaa tukevaksi, kaksipuoleiseksi pressuksi. Leikkasin 'pressuista' sopivia paloja ja ompelin ne limittäin yhteen. Pohjaan ja yläreunaan silittelin mustan perusmuovikassin. Kassin kahvat vahvistin vielä puuvillanauhalla.
Aivan yllättäen se odotettu inspiraatio jostain tupsahti. Eikun kahvipusseja taittelemaan. Lopputulos on tämännäköinen ja olen siihen oikein tyytyväinen. Korista tuli tukeva ja se on juuri sopivan …
My little buddy just decided that he was done with all this spoon-feeding, but his hand-feeding skills generate a lot of interesting kibble on the seat of his chair and on the floor. Maybe it's time to get a dog, but in the meantime I thought a bib with a pocket would cut down the crumb zone a little. I looked at pocket bibs a few times at the local box stores, but I have a hard time paying over $5 for something I can make myself. (Even if I know I'll never get around to it). When I saw a tutorial on how to fuse plastic bags together to make a thicker, sew-able plastic, I thought it would be fun to try this and make a few bibs. The tutorial I followed left out a few important pointers. I've since found a better tutorial that shows this process in detail here. I took eight plastic bags and cut the handles and the seam off the bottom. I cut one side to lay them flat and layered them with the printed sides on top of each other. I used parchment paper under the bags, and had one piece I moved around with the iron. After a few seconds I realized the iron must be too hot, because this is what happened: I turned the iron down from the cotton setting and tried again. When I finished it was a bit bubbly in places where it didn't fuse completely, but at least it didn't immediately begin melting holes. Each iron will be a bit different, but I'd suggest you start with the iron set in the middle and turn it up or down as you need. My finished plastic fused together for the most part but there were bubbles where a layer or two didn't fuse. The tutorial I followed didn't mention turning the plastic over partway through, or re-ironing it until all bubbles fuse. I guess I don't mind the bubbling so much on a bib, it made it a little softer, but if you want to sew something like a tote you would need it completely fused so it won't rip. I also learned the hard way that any printing on the bag would stick to the paper, so printing needs to be on the inside. It wasn't a huge problem but it made it a little messy. I then used a bib I had to trace a pattern. This bib didn't have a pocket so at the bottom I flipped the bib and turned it out a little so the pocket would stay open all the time. The fused bags cut easily, and though my little buddy will be advertising for a major box store, he'll just be making a mess all over it. To finish the bib, I dug in my stash and found some bias tape. I didn't have any double-fold tape, which would have worked better, but I figured it would be silly if I went out and bought supplies to make this when I wouldn't pay for a finished product. (The age-old crafting trap!) I also had some sewable Velcro in my stash. I sewed the tape across the pocket first, then used one long piece to go from one bottom corner of the bib to the other. I sewed on the Velcro, and was finished. The bib was far from perfect but I had to keep reminding my perfectionist self: "Self, this is a BIB!". Only 45 minutes had passed from start to finish, so I used the other half of the fused bags to make a second bib. Wow, I got two bibs done in one naptime AND I helped save sea turtles! An alternate, also eco-friendly material to use would be to cut up an old plastic tablecloth, like the one you happened to set that hot pot down on one spot... Here is a pattern for this bib. I think I might make it a little longer next time, this can be done easily by adding an inch or two where the pieces join. The images should be printed at 8 1/2 x 11 for it to be the correct scale. Remember printing from your browser will resize the image, so save it then print it.
Taas uusia lukijoita! Tervetuloa mukaan! Tämä sieniteema tuli nyt hieman myöhässä. Maa on jo valkea ja joulu tulee kuin hiipien eteen. Onneksi joululahjat alkaa olla valmiina ja olen psyykannut itseäni siihen, ettei joulua vietetä komeroissa tai listojen alla. Miksi kuitenkin sisäinen siivousmarttyyri nostaa päätään ja availen komeroiden ovia huolestuneena siitä tosiseikasta ettei komeroiden joulusiivousta ole edes aloitettu? Koska vaihtoehtoisesti olisin voinut aloittaa joulusiivouksen, päätin sulkea ovet ja piiloutua pajaani. Pajassa Sigun ja Penan kanssa sotkut menettävät merkityksensä ja kangas soljuu paininjalkojen lävitse. Terapiaa, terapiaa. Tälläistä jälkeä tuli tänään... Untolle body joululahjaksi. Tämä on taas tehty tutulla kaavalla Kisullini, joka löytyy uusimmasta OB. Tein tällä kertaa bodyn koossa 74, koska pienempiä kokoja meiltä löytyy jo. Tämä kangas on Mussukoiden Sienitalo-joustofroteeta. Tässä settinä jo jonkin aikaa valmiina olleiden ruskeiden velourhousujen kanssa. Velourhousuihin minulla sattui olemaan ihan samanväristä resoria, mutta harmittaa kovasti, että se oli Neumannin sanoja lainaten, "osastoa lörpähtävä". Tänään sitten jouduin pienentemään resoreita ja itsestä riippumattomasta syystä pääsin taas purkuhommiin. Zen. Froteeta jäi hieman, joten tein housut. Tuo toinen lahje näyttää kapeammalta kuvassa, mutta samanlaiset ovat! Kuvaussihteeri vaan ei tänäänkään hoitanut hommiaan vaan antoi kuvaajan räiskiä miten sattuu. Taas kerran apulaisiksi pestautuivat minun alteregot Tmi Huiski ja Haiski. Viimeiseksi tänään siistitty ja päätelty velourista tehty tunika koossa 92. Ihanaa materiaalia ja kuosia. Menossa pakettiin pienelle ja ihanalle neidille. Häviääkö teillä samat tavarat? Minä vihaan kahta esinettä; mittanauhaa ja ratkojaa. Molempien esineiden suurinta huvia tuntuu olevan piileskely. Ihan käsittämätöntä miten suuri osa minun ompelustani on erinäisten esineiden hakemista tuosta koirankopin kokoisesta tilasta. Saarnaan isommille lapsille koko ajan tavaroiden paikalleen pistämisestä, mutta olen itse täysin kykenemätön huolehtimaan näistä kahdesta esineestä! Ärsyttävää.
Viimeinkin valmiina. Välillä ajattelin, että otinkohan liian suuren haasteen, mutta sisulla väkersin valmiiksi. Siihen mahtuu kauppaostok...
Aivan yllättäen se odotettu inspiraatio jostain tupsahti. Eikun kahvipusseja taittelemaan. Lopputulos on tämännäköinen ja olen siihen oikein tyytyväinen. Korista tuli tukeva ja se on juuri sopivan …
