Om garnfärgning i allmänhet och växtfärgning i synnerhet

Det finns flera sätt att färga garn. Idag tänkte jag skriva om hur man färgar med reaktiva färger i mikrovågsugn. Reaktiva färger är de färger som numera används mest i textilindustri för de reagerar kemiskt med materialet istället att lägga sig på det. Det innebär att de inte går att tvätta bort när de en gång har fäst sig vid trådets molekyler, och det är väl bra för de bleknar inte efter några tvättar. Dessutom är de miljövänligaste färger som finns ( ha, biologen har talat igen). Här skall jag visa hur man färgar garn som är gjort av växtfiber (cellulosa). Steg 0. Alla som inte är lyckliga innehavare av en hobbystuga börjar med att städa ordentlig i köket. Man vill inte ha gårdagens makaroner blandade med garn. Dessutom, tar jag bort all mat som skulle kunna komma i kontakt med färger. Visserligen är de inte giftiga men det sades väl också om DDT och om en massa andra ämne innan man upptäckte att de ändå är skadliga. I alla fall, jag vill inte vara försökskanin. Steg 1. Nu när det finns utrymme, skydda bordet med plast såvida du inte vill ha en annan färg på bordet än vad det är nu. Steg 2. Cellulosa färgas med reaktiva färger i basisk miljö. Då skall man blanda en saltlösning som används att späda färger i: 0,5 dl vanligt kökssalt 0,25 dl hushållsoda 1,5 liter vatten Det är allt du behöver förutom färger. OBS! Hushållssoda är inte samma sak som kaustisk soda! Hushållsoda finns att köpa i vissa matafärrer eller i färghandel, tex. Alcro. Blanda allt i en PET flaska. Ta gärna varmt vatten för då löser sig saltet snabbare. Steg 3. Du behöver, förståss, färger. De finns att köpa som pigment pulver eller redan utspäda. Köper man pigment är det rätt så dyrt men väldigt drygt. Du kan köpa pigment t ex här http://fargkraft.net/farger/. Jag använde den från början och var mycket nöjd med den.Man kan färga mycket garn med en sked färgpigment. Och dessutom behöver man inte köpa flera nyanser utom grundfärgerna blått, gult och rött och blanda vidare själv. Har du köpt färg i pulverform lös den i vatten eller om du tänker färga enbart cellulosa, i den basisk saltlösning du precis blandade. Jag brukar blanda en rågad matsked med pigment med ungefär en halvliter vätska i en glasburk. Det är praktiskt för man kan spara till nästa gång om man inte har använt allt. Så blandad färg är väldigt koncentrerad och kan spädas vidare med den saltlösning som du har i PET flaska. Jag häller saltlösningen i plastmuggar och där tillsätter jag koncentrerat färg. Börja med en sked färg och prova på lite garn. Alternativt för ren pigment kan man köpa vilken textilfärg som helst i affären t ex Nitor - finns i många olika nyanser men den är också onödigt att köpa många olika då det går att blanda de. Då följer du bruksanvisning på förpackningen men oftaste behövs inte soda. Jag använder vanliga skedar att blanda i färgen. De är lätta att diska efteråt. Däremot skall tallrikarna helst vara sådana som du inte tänker längre använda till nåt annat. De blir lätt missfärgade och det går inte att diska bort. Steg 4. Sedan är det bara att färga. Garnet behöver inte vara blött innan. Färgen fastnar faktiskt mycket bättre på torrt garn än blött. Men väljer du att inte färga hela nystan utan bara en del, måste du blöta den biten som är ofärgad innan du stoppar allt i mikron, annars finns det risk att det börjar brinna. På det här nystanet ville jag inte att färgerna blandar sig så jag skyddade gula färgen med plastfolie och lyfte den på en liten assiett. Sedan lägger man på plastlock för mikrovågsugn och ställer det i mikron. Jag brukar ha det på ungefär 5 min/100 gram garn, på högsta effekt som är 900W i min mikro. Enligt min erfarenhet fungerar inte "mikron metod" bra för att färga mer än max 300 gram per gång. Och den är inte användbar om du vill ha enfärgad garn, för färgerna brukar sjunka genom garnet och då får du ljusare garn ovanför och mörkare under. När garnet är färdigt "kokt" låt det svalna innan du sköljer det. Färgerna binder sig till celulosa redan vid 40° C så processen pågår ända tills det blir kallt. Sedan kan du tvätta bort överskott av färg som inte är bunden. Det är inte nödvändigt, men bättre göra det nu och se vad det blev på riktigt av garnet än att bli överaskad senare när man har virkat eller stickat nåt och färgen visar sig helt annorlunda efter tvätten. Innan du hänger garnet på tork sträck det lite grann om det är bambu som du färgat annars blir det lätt kruligt. Sedan är det bara att vänta tills det har torkat.

Dela detta:

Dela detta:

Fall is the perfect time to harvest natural dye plants and store for later use. While not all dye plants store well after being cut or gathered, quite a few

Dela detta:

Männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) on mystinen sieni, jos siitä haluaa saada sinistä väriä. Ensiksi tietysti pitää olla oikeita sieniä: nimenomaan mäntyjen juurella kasvavia suomuorakkaita, jos lähistöllä on kuusia, silloin ne eivät kelpaa. Kuusensuomuorakkaissa (Sarcodon imbricatus) ei ole samoja väriaineita kuin männynsuomuorakkaissa, eikä kuusensuomuorakkaista saa oikein mitään väriä. Tietysti aina ei männynsuomuorakkaistakaan tule väriä, niiden väriaineet eivät ole valmiina sienen noustessa maasta, niitä kehittyy nähtävästi lisää sienen ikääntyessä, ja värjäystekniikan pitää olla oikea. Ja se oikea värjäystekniikka onkin se, mistä ei paljoa löydy tietoa. Männynsuomuorakkaiden sisältämistä väriaineistakaan ei kunnolla löydy tietoa. Yksi väriaineista on terfenyylikinoneihin kuuluva ruskea teleforihappo, joka Eric Sundströmin mukaan (Rice: Mushrooms for color) voidaan muuttaa siniseen muotoon vanhettamalla/mädättämällä (aging) tai nostamalla pHta. Lundmark: Färgsvampar och svampfärgning sanoo, että kyse on hapettumisreaktiosta, kun teleforihappo muuttuu siniseksi dehydrogyrocyaniksi. Bessette (Rainbow beneath our Feet, Mushroom dyer's fieldguide) käskee lisäämään ammoniakkia liemeen, kun sienet ovat kiehuneet 10 minuuttia, ja jatkaa keittämistä, jolloin väriaineet irtoavat sienistä. Olen näin tehnyt hyvällä menestyksellä muiden orakkaiden kanssa ja saanut parempia tuloksia, kuin jos olisin laittanut emäksen vasta siivilöityyn väriliemeen. En kuitenkaan tiedä mitä kemiallisesti tapahtuu, joten en osaa sanoa miksi näin on ja onko se edes aina niin. Emäksenä on suurimmassa osassa kirjoista käytetty ammoniakkia, vain Rice suosittelee kidesoodaa ammoniakin sijasta pH:n nostoon, koska ammoniakki on hengitettynä haitallisempaa. Sain luettavakseni alkusyksystä Sari Hiltusen Helsingin yliopistossa tekemän pro gradu tutkielman Sinistä sienillä? Suomuorakkaalla (Sarcodon squamosus) värjätyn villaneuloksen väri ja valonkestot (2005), tästä kiitos Karolle ja Riikalle:) Gradua ei ole sähköisessä muodossa, mutta sen voi lukea Helsingin yliopiston Minervan kirjastossa. Joka tapauksessa tästä gradusta löysin mielenkiintoisen kohdan, jossa epäillään, että näiden sienten siniset väripigmentit muodostavat komplekseja ammoniakissa olevien ammoniumionien kanssa, ja jos emäksenä käytetään lipeää, niin lipeässä oleva natrium ei pysty muodostamaan vastaavia komplekseja väripigmenttien kanssa. Jospa tästä on johtunut se, että aina en ole saanut hyviä värejä muillakaan orakkailla, kun olen käyttänyt pH:n nostoon kidesoodaa? IN ENGLISH Sarcodon squamosus is a mysterious mushroom, if you want to get blue colors from it. First of all you have to have the right species, Sarcodon squamosus, which grows near pines. There is a very similar species Sarcodon imbricatus, which grows near spruces, and that mushroom is no good for a dyer, there are no dyestuffs in it at all, so you have to make sure you pick mushrooms only near pines to get the right species. Of course sometimes you can dye with the right species and still get no color, the dyemolecules are not ready in the mushroom when it emerges from the ground, they are formed in the mushroom when it gets older, and then the dyeing technique must be right. There is not much information about what the right dye technique is, and not either about the actual dyestuff in these mushrooms. One of the pigments in these mushrooms is telephoric acid, which belongs to terphenylquinones and which according to Eric Sundström in Miriam Rices book Mushrooms for color can be modified from brown telephoric acid to bright blue by aging or in high pH. Lundmarks book Färgsvampar och svampfärgning says that reaction may be oxidation when telephoric acid changes to blue dehydrogyrocyan. Bessette (Rainbow beneath my Feet, A Mushroom Dyer's Field Guide) tells to add ammonia to the mushrooms when they have boiled for ten minutes and then continue to boil them to extract color. I have done this with good results with other tooth fungi, and gotten better colors than raising the pH later in the actual dye bath. However, I don't know what happens chemically, so I can't say why this way is better, or even if it is better. For raising pH, most books say to use ammonia, only Rice recommends washing soda, because ammonia is more harmful to the dyer when inhaled. Couple of months ago I got to read Sari Hiltunen's masters graduate thesis from Helsinki University about dyeing with Sarcodon squamosus, the color and it's light fastness (2005). Unfortunately this thesis is not available in electronic version, only in Finnish in the Helsinki University library Minerva in Helsinki. Anyway, from this thesis I found that the writer suspects that the blue pigments form complex with ammonium ions in ammonia but are not able to form complex with sodium in lye (sodium hydroxide). Perhaps this is the reason why I haven't always gotten good color with other tooth fungi, when I used washing soda to raise the pH? Ensimmäisessä kuvassa oli nuoria lokakuun alussa kuvattuja männynsuomuorakkaita, jotka kuitenkin minun mielestäni ovat liian nuoria, jotta niistä saisi hyvää eli sinistä väriä. Ylläolevassa ämpärissä on sellaisia, minkälaisina ne minun mielestäni ovat parhaita kerätä. Sain tuoreita marraskuun alussa kerättyjä vanhoja, jo tummuneita ja osin mätiäkin sieniä neljä ämpärillistä ystävältäni. Kasvupaikka näillä sienillä oli puhdas mäntykangas, jossa ei näkynyt kuusia, joten lajimääritys oli oikea. Piikkien pituutta tai suomuja onkin näin vanhoilla sienillä vaikeampi tutkia, joten kasvupaikka on varmin määrityskeino. Näillä sienillä tein sitten useita erilaisia kokeiluja viimeisen parin viikon aikana. Viimeisimpien kokeilujen sienet olivat jo ehtineet mädäntyä ämpärissä lisää (eli tulivat entistä paremmiksi värjäystä ajatellen), joten mitään täysin vertailukelpoisia nämä tulokset eivät ole, mutta suuntaa-antavia kuitenkin. Myös kiehumis-ja jäähtymisajat vaihtelivat ja värjätty lankamääräkään ei aina ollut grammalleen sama, suomuorakassoppa kiehui muiden töiden ohessa. Ja paljon jäi kysymyksiä:) Alempana olevassa lankakuvassa numerot viittaavat kokeilunumeroon. Kaikissa paitsi kokelu no 6 lanka oli aluna (12%) viinikivi (4%) puretettua, puretus oli tehty elokuun lopussa, värjäys nyt. 1. 2kg sieniä, murskattu, ja keitetty kiehuen tunti, lisätty kidesoodaa niin että pH oli n 11, haudutettu vielä 45min, mutta liemi ei kiehunut poristen. Siivilöity, pH 9-10. Lisätty 20g puretettua lankaa ja pätkä purettamatonta. Värjätty 45 min 80°C, langan väri heti vaalean turkoosi, ei tummentunut värjäyksen aikana. Lanka kärsinyt jonkin verran kuumassa emäksisessä liemessä. 2. 2kg sieniä, keitetty 1 tunti, lisätty ammoniakkia, pH 9, kiehui vielä 30min. Siivilöity pH n 8,5, jäähtyi tunnin. 20g puretettua lankaa ja pieni pätkä purettamatonta. Lanka heti jo aluksi sinisempi, värjätty 1 tunti 80°C. Värjäys oli tehty peräkkäisinä päivänä ensimmäisen kokeilun kanssa, ja ainoa selvä ero oli tässä ammoniakki ja ensimmäisessä kidesooda, joten seuraavissakin käytin ammoniakkia. 3. 2kg sieniä, keitetty 2 tuntia, siivilöity. Ei pH:n nostoa, vaan lisätty kuumaan liemeen 100g puretettua lankaa ja annettua jäähtyä yön yli liemessä. Tarkoituksena oli, että muut kuin siniset väriaineet olisivat tarttuneet tähän lankaan. Lanka oli kuitenkin aamulla hyvin vaalea beige, ei edes ruskea, NÄYTE NO 9. Kun kaadoin liemen ämpäristä kattilaan, niin ämpärin seinät olivat värjäytyneet siniharmaiksi! Kuva alla. Huuhtelin ja hankasin väriä ämpärin seinistä takaisin väriliemeen. Liemi lämmitetty uudelleen ja lisätty ammoniakkia, pH 9 ja 24g lankaa. Värjätty tunti 80°C. NÄYTE NO 3. IN ENGLISH In the first picture of this posting there are young Sarcodon squamosus mushrooms, picture taken in the beginning of October. These mushrooms are too young to give blue colors, I think. In the bucket above there are old mushrooms which in my experience are now good for also blues. In the beginning of November I got four buckets of old fresh mushrooms from my friend. They were picked from around pines where there was not spruce to be seen, so they were the right species. It is difficult to examine the length of the spines of other small details from the mushrooms this old, so the place where they grew was a better indicator to the right species. With these mushrooms I did several experiments during the last couple of weeks. The results are not exactly comparable, because some mushrooms had time to age in the bucket, but here are the results anyway. Also the time the mushrooms boiled or cooled were not exactly the same and also the weight of the fiber was not exactly the same, I did these experiments among other work:) There are lots of questions still in my mind:) The numbers in the yarn picture below refer to the experiment number. All the yarn used was mordanted with alum (12% and cream of tartar (4%), except for number 6, the mordanting was done in the end of August and the yarns cured since then. 1. 2 kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour. Added washing soda, pH 11, simmered (not boiling) yet 45 minutes. Strained, pH 9-10. Added 20grams of yarn and a piece of unmordanted yarn. Dyed 45 min 80°C, the color turned almost immediately light turquoise, and didn't get darker later.The yarn had been damaged a little by hot alkaline bath. 2. 2kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour, added ammonia, pH 9, and boiled yet 30 min. Strained, pH 8,5, cooled 1 hour. 20g mordanted yarn and a small piece of unmordanted, The mordanted yarns was right from the start darker and more blueish color. Dyed 80°C 1 hour. Experiment 1 and 2 were done in consecutive days, and the only big difference was washing soda versus ammonia, so that was why I used ammonia in later experiments, it seemed to work better. 3. 2kg of mushrooms, crushed, boiled for 2 hours. Strained. pH neutral. I added 100g of mordanted yarns to the hot bath, and let it cool overnight in the bath. I was hoping the other except blue pigments to attach first to this yarn. However, the next morning the yarn was very light beige, not even brown. SAMPLE NO 9. When I poured the bath from the bucket back to the kettle, the walls of the bucket were colored greyish blue! Picture below. I scrubbed the blue pigment back to the bath, added ammonia, pH 9, warmed the bath and added 24g yarn. Dyed 1 hour 80°C. SAMPLE NO 3. 4. 6 kg sieniä, murskattu, keiton alussa lisätty ensin käynyttä virtsaa (pH9) kaksi desiä, mutta se ei nostanut pH:ta tarpeeksi joten lisäksi loraus ammoniakkia, pH nyt 9, keitetty 2 tuntia. Siivilöity, pH n8,5. 55g lankaa, 1 tunti, pääsi kiehumaan, mutta tulipa todella tumma sininen!! Jälkiväri seuraavana päivänä 50g, pH 8, väri muuttui aika hitaasti turkoosiksi, hiukan epätasainen. 5. 2 kg sieniä, murskattu. Halusin kokeilla uudestaan kidesoodaa ja tunnin kiehumisen jälkeen lisäsin kidesoodan, pH 9, ja keitin vielä kiehuen toisen tunnin. Siivilöity. 23g lankaa värjäys 1 tunti 90°C. Tästä tuli tummepi väri kuin koe 1, mutta silti turkoosi eikä sininen. Sienet olivat seisseet viikon ämpärissä ennen tätä koetta, joten ne olivat myös vanhempia. 6. 2 kg sieniä, murskattu, keitetty 1,5 tuntia. lisätty ammoniakkia. pH 9. Keitetty toiset 1,5 tuntia. pH 8,5, siivilöity. 20g purettamatonta lankaa, lanka muuttui rusehtavaksi. Tunnin värjäyksen jälkeen lisätty 1g rautavihtrilliä, värjätty edelleen 20 min 90°C. 7. 2 kg sieniä, murskattu. Keitetty 1,5 tuntia, lisätty ammoniakkia, pH 9, ja keitetty toiset 1,5 tuntia. Liemi jäähtynyt ennen siivilöintiä. 24g lankaa, värjäys 1 tunti 90-100°C, pH8,5. Yritin saada samaa väriä kuin no 4, mutta ei täysin onnistunut. Jälkikäteen ajatellen lankaa oli enemmän suhteessa sieniin ja ehkä ammoniakki olisi pitänyt lisätä heti keiton alussa. Myös se, että liemi jäähtyi sienineen on voinut vaikuttaa. 8. 2kg sieniä, murskattu, keitetty 3 tuntia. Lisätty ammoniakki, pH8,5 (ammoniakki loppui), keitetty vielä tunti lisää. Jäähdytetty 30 min, siivilöity ja lisätty vettä niin että pH oli 7,5 (siis liemi laimistui, tarkoituksella). 20g lankaa, aluksi ruskea, mutta pian alkoi harmaantua, sitten sinistyä. Värjäys 1 tunti, 90°C, jäähtyi liemessä vielä 1,5 tuntia. Koska lankani vahingoittuu hiukan korkeassa lämpötilassa yhdessä emäksisen liemen kanssa, halusin kokeilla mikä väri tulee, jos keittoaikana pH oli korkea, mutta varsinaisessa värjäyksessä lähellä neutraalia, ja se kyllä tuntuu toimivan. 10. 100g kuivattuja nuoria männynsuomuorakkaita, liotettu kaksi vrk liemessä mihin lisätty kidesoodaa, pH 10, keitetty tunti. 20g lankaa, pH 8, värjäys 1 tunti 80°C. Ei jälkeäkään sinertävistä tai vihreistä sävyistä. Tein tämän värjäyksen ihan ensimmäisenä, joten en tiedä mitä olisi tullut, jos olisin käyttänyt ammoniakkia. Epäilen, että nuorissa sienissä ei ollut mitään sinisiä väriaineita, joten vika oli varmaan pääosin siinä. 11. Tämä näyte on kuusi vuotta sitten värjätty, puoli vuotta vanhoilla mädillä sienillä värjätty ilman pH:n nostoa. Siitä värjäyksestä ja muutenkin aiemmista kokemuksistani suomuorakkailla värjäyksestä olen kirjoittanut täällä. IN ENGLISH 4. 6 kg mushrooms, crushed. When the mushrooms started to boil I added first a cupful of fermented urine (pH9), but it didn't raise the pH of the bath enough, so I then added some ammonia until pH was 9. Boiled for 2 hours. Strained, pH 8,5. 55g yarn, dyed for one hour. The bath boiled for a while (accidentally). What a strong color, really blue!! Next day I put in the after bath 50g, pH 8, and dyed. The color changed quite slowly to turquoise, and it is also slightly uneven. 5. 2 kg mushrooms, crushed. I wanted to try again washing soda for raising the pH, so after the mushrooms boiled for one hour, I added washing soda, pH 9, and boiled another hour. Strained. 23g yarn, dyeing 1 hour 90°C. This is darker color than experiment 1, but still turquoise rather than blue. By this time the mushrooms had been in the bucket for one hour and aged more. 6. 2 kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, then added ammonia, pH 9. Boiled another 1,5 hours. Strained, pH 8,5. 20g of unmordanted wool, it turned brownish soon. After dyeing for one hour added 1g of iron, and continued dyeing for 20 minutes, 90°C. 7. 2kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, added ammonia, pH 9, boiled another 1,5 hours. The bath cooled down before I strained it. 24g yarn, dyeing 1 hour, 90-100°C, pH 8,5. I tried to get the same color as no 4, but didn't. Now I think there were less mushrooms/ yarn and I should have added ammonia in the beginning. Also that the bath cooled before straining could have an effect. 8. 2 kg mushrooms, crushed. Boiled for 3 hours, added ammonia pH 8,5 (I ran our of ammonia), and boiled for an hour more. Cooled 30 minutes and strained. I added more water so that it got diluted and the pH was 7,5. 20g yarn, it became first brown, then started to turn grey and finally blue. Dye time 1 hour, 90°C, and I then let the yarn cool in the bath for 1,5 hours. Because my yarn doesn't like being in hot alkaline bath, I wanted to try if raising the pH only for the extraction time, and then dyeing in almost neutral bath works, and it seems it does. 10. 100g dried young mushrooms, soaked first for two days in alkaline bath, pH 10 with washing soda. Boiled for one hour. Strained, 20g yarn, pH 8, dyeing one hour 80°C. No sign of blue or green colors in this yarn and I suspect that it is because the mushrooms were too young. Also I didn't use ammonia, but even with washing soda I got later turquoise colors from old mushrooms. I dyed this experiment earlier before I had gotten the fresh old mushrooms. 11. This sample is six years old, dyed in neutral bath with six months old aged rotten mushrooms, I have written about it and my earlier experiences here. Ensimmäisessä ja toisessa värjäyksessä mukana oli myös purettamaton pätkä lankaa. Alla kuva näistä langoista. Alempi lanka oli kidesoodalla emäksiseksi tehdyssä liemessä (no1), ja vaikka varsinainen puretettu lanka värjääntyi siinä heikommin kuin ammoniakkia käytettäessä, niin purettamaton näköjään sai sinertävää sävyä. Ylempi lanka on no 2:ssa ollut purettamaton lanka, se ehkä vain hitusen harmaantui. IN ENGLISH In the picture below there are unmordanted samples from bath 1 and 2, the bottom yarn is from No1 and the other one is from no 2. Interesting how the yarns in washing soda bath got more color than the one in the ammonia bath, just the opposite to what happened to mordanted yarns. Ja vielä toinenkin mielenkiintoinen havainto. Haltijalankana ollut puuvillainen kalastajalanka värjääntyi myös eri tavalla. Eli no1 eli liemessä missä oli kidesoodaa, haltijalanka on värjääntynyt siniseksi (vasemmanpuolinen vyyhti alla), kun taas ammoniakkia käytettäessä villa värjääntyi voimakkaammin, mutta taas kalastajalankaan ei tullut sinistä sävyä lainkaan, vaan tuollaista violetihtavaa. Lisää arvoituksia. IN ENGLISH And another interesting observation. The cotton yarn I used to hold the skeins (so that they wouldn't get messed up in the bath) dyed differently depending whether washing soda or ammonia was used to raise the pH. On the left is no 1 where the washing soda was used and cotton dyed bluish, and on the right ammonia was used, and cotton didn't take blue or green colors at all. More mysteries. Tästä tulikin tosi pitkä juttu ja jatkoa varmaan vielä seuraa, jälkiliemiä on ämpärissä odottamassa ja sieniäkin on edelleen jäljellä yksi ämpärillinen. Langoille on lisäksi tehtävä valonkestotestit keväällä, kunhan aurinkoa alkaa näkyä. Luulen, että valonkesto voi olla näiden värien heikko kohta, mutta sitten sen näkee:) This became a really long posting and there will be more in the future about this mushroom. I have once used baths still in buckets, and I still have one bucketful of mushrooms. Also I have to test these yarns fo lightfastness in the spring, when there is more sun. I think lightfastness may be the weak point of these colors, but we'll see later:) EDIT. More about Sarcodon squamosus dyeing here. Lisää männynsuomuorakasvärjäyksestä täällä.

Dessa tekakor blev verkligen fluffiga. Sedan kan man inte påstå att de kanske är nyttiga precis, 200 gr smör... Men hjälp så goda, klart bla...

I’m about a month later than last time, but the leaves are still green, acorns have mostly fallen off or will in the strong wind which is now dominating our days. Oak leaves are a bit pesky t…

Dela detta:

We have been experimenting with making dye from lichen with excellent results. Click through for our step by step instructions.

Explore Ela Reglinska's 371 photos on Flickr!

Om garnfärgning i allmänhet och växtfärgning i synnerhet

Dela detta:

Yes, I am now behind again on my 52 portraits plight. I don’t care. I had to spend the entire weekend dyeing wool with plants. I HAD to! Previously, I had only dyed with black walnut which…

Natural Dye from Plants using Dandelion Flowers - Step by step tutorial for dyeing yarn or fabric with dandelion flowers from your backyard.

Eddie and I have both been collecting onion skins for a while for dyeing purposes, and my mother added to our collection. We separated our bounty in three groups, one with only yellow skins, one w…

Inför Gudahagen så gick jag igång och experimenterade med växtfärgning av tyger hemma. Jag vet att många inte vågar ge sig i kast med det...

Denna bottnen är SÅ god, och den är lika god som sockerkaka! Vi hade med oss en botten som blivit över till Spanienbilresan, bara att skära i tårtbitar så blir…

Does your mom love crafting almost as much as she loves you? Then, this Mother’s…

Äntligen har jag tagit mig samman och gjort klart sittdynorna! Jag började sticka dem i somras när jag köpte garn på Skäftekärr hos Ariadne. Så här såg de ut innan de blivit tovade. Jag har inte gj…

Tell us about your relationship with plants and the Earth? My relationship with nature has really developed over the last 8-9 years since I started dyeing with plants. Before that point I can honestly say that I didn't pay a huge amount of attention to the plants growing around me. I just saw trees as general ‘greenery’ and didn't look at details in the way I do now. The last few years have been a gradual love affair with nature. I live in a busy town (for now, anyway) and searching for new plants to try in my dye pot has been a wonderful way to explore new places, and get to know the plants that were right on my doorstep all along. Within a two minute walk of my home I have alder trees (the cones make a rich golden caramel coloured dye), stinging nettles (they make a range of grey/green/tan shades depending on the time of year), a sequoia tree with cones that make a peachy tan colour, and countless other trees, herbs and flowers that can give us beautiful colours. I really enjoy trying to identify plants that are new to me, then learning about them and testing them in my dye pot. Once I’ve learnt about a new plant, it seems to follow me around and I spot it everywhere. It’s amazing how many wonderful plants there are right under our feet, but until we really look, we don’t notice them! This is what I explore in my natural dye book Botanical Colour at your Fingertips. I love encouraging other people to experiment with their local plants too. There is colour everywhere, just waiting to be discovered. I like looking at the in-between places that are often forgotten, such as collecting fallen camellia flowers in an alleyway and using them for bundle dyeing, plucking gorse flowers from the prickly bushes alongside the road, and the incredible array of

Kun viikonloppuna kävin etsimässä (ja löytämässä) suppilovahveroita syödäkseni, niin vieläpä löytyi pieni pussillinen veriseitikkejäkin - ja onhan kuvan keskellä yksi verihelttaseitikkikin. Eilen löysin tämän kasan, tänään vähän pienemmän. Tämänpäiväiset olivat jo valmiiksi vähän jäässä, mutta pakastimeen minä ne pistinkin, en viitsi alkaa näin pieniä määriä kuivurilla kuivaamaan. Pitkä on ollut veriseitikin kasvukausi tänäkin vuonna: ensimmäiset löytyivät jo heinäkuun lopulla, joten satoa on tullut 2 ja puolen kuukauden ajan. Verseitikki on siitä mukava, että sen kasvupaikoilta löytyy usein samalla mustikoita ja nyt suppilovahveroita, joten kivikautisten aivojensa keräilyviettiä voi toteuttaa oikein kunnolla. Veriseitikki on aika ovela otus: se on hyvä piiloutumaan ja maastoutumaan. Se kasvaa aina taatusti sen kiven tai mättään TAKANA, jonka tältä puolelta sitä etsii. Ja se on todella nopea nousemaan maasta (tai ainakin siltä tuntuu): paikassa, jossa äsken ei ollut yhtään veriseitikkiä, on niitä ykskaks monta kun sinne päin katsoo uudestaan. - Hauska sieni kaiken kaikkiaan, ja niin mukava ja helppo värin antaja! 13.10. Lisäsin vielä kuvan veriseitikillä värjätyistä langoista: alimmainen on ensimmäisestä värjäyksestä, lankana vaaleanharmaa 7 veljestä (75% villaa, 25% polyamidia), keskimmäinen vyyhti on kolmannesta väjäyksestä ja ylimpänä olevat kerät toisesta värjäyksestä (lanka kaikissa luonnonvalkoinen 7 veljestä). Nämä värjäsin jo aikaisemmin, elokuussa. Even though it's almost the middle of October, I could find this weekend some Cortinarius sanguineus mushrooms in the forest. They are fantastic mushrooms for dyeing yarns, and searching them in the forest is great fun. It can almost be described as hunting for them, because they are very clever in hiding behind stones and hummocks. Their season has been long this year, because I found the first ones in the end of July. One can dye beautiful red, orange, and pink colours on wool yarns with them. Oct. 13. I added a photo of some yarns dyed with Cortinarius sanguineus mushrooms: the skein at the bottom is from the first dye bath (the yarn was light grey wool blend with 75% wool and 25% polyamid), the skein in the middle is from the third dye bath and the balls at the top from the second dye bath (the yarn in these was natural white wool blend). - These yarns I have dyed earlier last August.

Här kommer ett grundrecept på växtfärgning. Jag gjorde det till en examensuppgift i artesanutbildningen i våras. Material Garn av naturfiber som ull, bomull, silke, lin och bambu. Jag har använt mest ull för färgämnet fastnar bäst på det. BetningsmedelAlunVinsten Övrigt materialKastrullerTräslevarVattenDigital stektermometer eller termometer som visar minst 100°.Spis eller eldstad BetningBetning görs för att pigmenten ska fästa bättre på den textila fibern Hittills har jag alltid använt alun e

För ett tag sedan berättade jag att jag färgade ullgarn med björklöv på tre olika sätt. Garnet, redgarn 20/2, betades med 8 % alun. Jag använde 50 gram garn per färgning och ca 200 gram färska stri…

After making my acorn flour from yesterday's post I was left with a bowlful of acorn shells. I've seen them discolor water before so I thought I'd see if I could leach enough color out of them to dye wool, rather than just toss them back into the woods. I put them all in the dyepot with some water and let them steep for a full day. There was definitely color in the water but I decided to warm them up on a low burner for about an hour to coax more of it out. Eventually the dye water turned to the color of coffee and I figured it was good to go. I drained out the acorn shells and plunked my alum-mordanted wool in the warm dye and let it sit for several more hours. The result was a pale tan, not unlike the color of the nut meat. I wanted to make a little wool acorn out of this color so I wet-felted a bead and glued it into a cap and you know, it looked just like a little head with a fringe of hair sticking out from under its cap. I figured I was due for some play time so I went in search of a body and wings and came up with this odd fella. I'm not sure if he's a bug or a fairy or what. I'll let my kids decide. I've left him by the big oak, the one with the fairy pond in the middle, for them to discover. Since I still had several gazillion acorns in the yard I also decided to play with one of the whole acorns and came up with this bitty ornament, complete with tiny wool mushroom. It's good to play now and again, isn't it? I hope you get some play time too. Have a great weekend.

The difference between a pile of yarn and the launching pad for your next creative masterpiece is color coordination. A thoughtfully-curated color palette will bring cohesion, beauty and sparkle to your project.

Här kommer ett grundrecept på växtfärgning. Jag gjorde det till en examensuppgift i artesanutbildningen i våras. Material Garn av naturfiber som ull, bomull, silke, lin och bambu. Jag har använt mest ull för färgämnet fastnar bäst på det. BetningsmedelAlunVinsten Övrigt materialKastrullerTräslevarVattenDigital stektermometer eller termometer som visar minst 100°.Spis eller eldstad BetningBetning görs för att pigmenten ska fästa bättre på den textila fibern Hittills har jag alltid använt alun e

Show Me Hats Show Me Scarves Show Me Home Decor Show Me New Stitches Get the latest in your inbox! Subscribe Loading... Thank you! You have successfully joined our subscriber list. Perfect for Winter See more > Beginner Friendly See More > Meet the Designer Hey there, I'm Julie! I’m a southern California based crochet