Suppilovahveroita tuntuu tänä vuonna olevan metsissä ihan kohtuullisesti, vaikka kokonaismääräisesti sienisadon on uutisoitu jääneen melko kehnoksi sateista huolimatta. Suppilovahvero on siitä hauska sieni, että se kyllä kasvaa niin myöhään syksyyn, kun vaan kelit ovat edes vähän plussan puolella. Itse asiassa olen myöhimmillään käynyt jouluaattona noukkimassa sienet kinkun kaveriksi kastikkeeseen. Tuo syksy ja alkutalvi oli myös tällainen harmaa ja sateinen. Ensilumikin taisi tulla vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tuosta on joku 11 -12 vuotta aikaa. Ahkerin sienestäjä meillä nykyään on Kätevä isäntä. Itseäni ahdistaa hirvikärpäset. En noista vielä jokunen vuosi niin ollut moksiskaan, kunnes ilmeisesti hirvikärpäspuremien mittari tuli täyteen ja allergisoiduin niille tosi äkäisesti. Nykyään ei tarvita kuin yksi purema niin saan siitä pahimmassa tapauksessa kuukausia riivaavan vaivan. Onneksi meillä saaressa ei ainakaan vielä ole hirvikärpäsiä näkynyt. No tästäpä itse asiaan eli siihen sienisalaattiin. Sienisalaatti on hyvää ja sienisalaatti kuuluu ainakin meillä ehdottomasti jouluun. Olenkin pyrkinyt saamaan rouskuja joka vuosi edes joulupöydän salaattivärkeiksi. Perinteisissä suolasienissä hieman ahdistaa se tajuton suolan määrä. Vaikka kuinka liottelet ja rutistelet sieniä niin suolaa jää lähes sydänkohtauksen verran aina joka tapauksessa. Perinteiset rouskut ovat myös monen suuhun melko lailla ”väkeviä” Tätä pohtiessani tuli mieleen voisiko suppilovahveroista tehdä sienisalaattia? Googlettelin, olisiko joku näin aikaisemmin tehnyt ja ainakaan minun silmiini ei varsinaista reseptiä noussut, joten jos varmaa tietoa ei ole niin tämäkin pitää itse sitten vain itse kokeilla. Tässä keittiössä on kokeiltu paljon kaikkea muutakin ja lähes hoopoa. Välillä on mennyt ihan reisille ja välillä taas tunnettu onnistumisen iloa. Sienisalaatti suppilovahveroista kuuluu sarjassaan näihin jälkimmäisiin. Tässäpä siis sydänystävällisempi, mutta todella herkullinen sienisalaatti, joka on lähes heti metsästä poimittuna valmis. Sienisalaatti suppilovahveroista Tarvitset: noin reilu 1 litra putsattuja ja halkirevittyjä suppilovahveroita. 1 keskikokoinen sipuli 200 g ranskankermaa tai smetanaa (1 pieni valkosipulinkynsi murskattuna tai hieman valkosipulitahnaa) (1/3 tl kuivattua timjamia ja/tai rosmariinia murskattuna. (itse käytin Provencen yttit-tahnaa noin 1 tl) suolaa ja mustapippuria maun mukaan myllystä. (ripaus sokeria) Tee näin: Putsaa ja halkaise suppilovahverot. (vaikka suppilovahverot harvoin ovat toukkaisia, saattaa silti varsinkin isojen vahveroiden jalasta löytyä etana tai neulanen) Pilko sienet pienehköksi silpuksi ja laita ne kuivalle rasvattomalle paistinpannulle. Kuumenna paistinpannua ja kun sienistä alkaa irrota nestettä anna niiden kiehua hiljalleen omassa liemessään noin 5 minuuttia koko ajan sekoitellen. (Jos suppilovahverot ovat kovin kuivia niin lisää pannulle tilkka vettä) Kaada sienet siivilään ja anna jäähtyä viileiksi. (huom. siivilöidyn nesteen voi ottaa talteen, esim, sienikeiton pohjaksi) Laita sienet sopivan kokoiseen kulhoon. Pilko sipuli pieneksi silpuksi ja lisää sienien joukkoon. Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla. Sekoita ranskankerma tai smetana joukkoon. Tarkista suolan ja pippurin määrä ja mausta vielä halutessasi ripauksella valkosipulia ja yrttejä. Jos haluat aavistuksen happoa salaattiin niin laita hieman esim. omenaviinietikkaa. Pieni ripaus sokeria salaatissa tuo hienosti makuja esiin. Laita kylmään maustumaan noin puoleksi tunniksi ennen tarjoilua. Lisää sienireseptejä löydät blogistani klikkaamalla Tästä Pikkelöityjen suppilovahveroiden ohjeen Kulinaari -blogin kirjoittajan Mummon tapaan löydät klikkaamlla Tästä. Ja vielä muutama sana Ystäväni Carina maisteli suppilovahverosalaattia ja ihastui siihen täysillä. Hänenkin mielestä monesti perinteinen sienisalaatti on liian suolaista ja väkevää. Tässä maistui sopivasti sieni ja kokonaisuus oli raikas. Carina kuulemma kokeilee samaa salaattia heti tänään kanttarelleista valmistettuna. Jäämme odottamaan lopputulosta. Sienisalaattia tehdessäni kokeilin samalla myös näytteeksi saamiani Santa Marian uutuustahnoja. Ilahduin tahnojen helppoudesta ja käytännöllisyydestä. Yrttitahnojen lisäksi tuubista löytyi myös inkivääri ja valkosipuli. Vaikka minulla yleensä melkoinen repertuaali on aina tuoreita yrttejä, mausteita yms. niin esim. tilli säilyy hyvänä kovin vähän aikaa ja inkivääri tuppaa kuivahtamaan aina pöydän nurkalle. Mukavaa sunnuntaita ja menkää metsään. Pieni kävely metsässä alentaa tutkitusti verenpainetta ja stressiä. Jos et usko niin kokeile <3
