Värit olivat saapuneet päälle maan, mutta vielä jotakin puuttui. Oli tullut vuoro kuninkaan, hänen valtansa muodoksi muuttui. Suorana kasvaa puun runko hento, pyöreinä metsien marjat. Kaaren piirtää ilmaan linnun lento, ryhtinsä kantavat kattojen harjat. Tyynen tasainen on myös pinta veden, johon piirtyy heijastus saaren. Kuninkaan viisautta ihmetellen tuhansia muotoja suoran ja kaaren. (Hanna Tervo) Muotopiirustus on steinerkoulujen oma oppiaine, johon sisältyy paljon peruskoulun puolella matematiikan, erityisesti geometrian, sisältöihin kuuluvaa oppiainesta. Muotopiirustusta voidaan myös kutsua vapaankäden geometriaksi. Perinteisesti 1. luokan ensimmäisenä koulupäivänä Steinerin ohjeistuksen mukaisesti opettaja kertoo oppilaille näiden tulleen kouluun oppimaan sellaisia taitoja, joita aikuiset jo osaavat. Yksi sellainen taito on kirjoittaminen. Kaikki kirjaimet muodostuvat kahdesta perusmuodosta: suorasta ja kaaresta. Kun näitä muotoja on hahmotettu omaa kehoa hyväksikäyttäen (kävelty lattialla näitä muotoja, piirretty niitä suurina ilmaan jne.) saavat oppilaat piirtää taululle suoran ja kaaren. Myöhemmin nämä muodot piirretään myös omaan vihkoon. 1. luokka alkaa muotopiirustus jaksolla. Ensimmäisten muotopiirustustuntien tehtävät vastaavat peruskoulun äidinkielen tehtäväkirjojen ensimmäisten sivujen hienomotoriikkaharjoituksia. Harjoitellaan tekemään suoria viivoja ja kaaria, piirtämään viivoja ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Erona on se, että muotopiirustuksessa teemme muodot todella suurina. Oppilaan vihko on hieman A4-vihkoa isompi ja piirustusvälineenä toimii mehiläisvahaliitu, jolla piirtäminen vaatii lapselta myös tahdonvoimaa, sillä vahaliiduilla piirtäminen ja värittäminen on lapselle fyysisesti raskasta. Muotopiirustus tunneilla tutustutaan tasokuvioihin, kuten ympyrään, kolmioon ja nelikulmioon. Lisäksi vuoden aikana tehdään tehdään erilaisia peilaus ja symmetria harjoituksia symmetria-akselin avulla. Koulun alkaessa muotopiirustusta tehdään 1. luokalla yleensä parin viikon ajan päivittäin pääainetunneilla. Myöhemmin muotopiirustusta on yksi oppitunti kerran viikossa. Ympyröitä, useampia. ------------------------------- Minä olen muotopiirustustunneilla käyttänyt oppilaiden kanssa unkarilaisesta Varga-Nemenyi-matematiikasta tuttuja loogisia paloja. Tutustuessamme ympyröihin, kolmioihin ja neliöihin ovat loogiset palat sopineet hyvin kokonaisuuteen ja auttaneet muotojen havainnoimisessa ennen niiden piirtämistä. Seuraavaan olen koonnut loogisilla paloilla tekemiämme harjoituksia ensimmäisien viikkojen ajalta, kaikkia leikkejä ei ole leikitty samalla oppitunnilla vaan 1-2 leikkiä/oppitunti. Palojen säännöllisyydessä ja niiden säännönmukaisesa järjestämisessä on selvästi jotain ekaluokkalaista kiehtovaa, niin innolla he ottavat palat vastaan tunnin alkaessa. Ensimmäinen tehtävä loogisia paloja käyttäessämme on aina järjestää palat omalle pöydälle, niin että niistä on helppo löytää tarvitsemansa. Aina loogisia paloja käyttäessämme olen haastanut oppilaita järjestämään palat erilailla kuin aiemmin. Osa järjestää värien mukaan, osa pisteellisyyden/pisteettömyyden (reiällinen/reiätön) tai muodon mukaan. Joukosta löytyy myös niitä, jotka tarkasti taulukoivat palansa niin, että muodot ja värit ovat omissa pysty/vaakariveissään ja pisteelliset/pisteettömät erikseen. Käytän hyödykseni entisten oppilaiden Tuhattaituri-kirjan pahvisia loogisia paloja, joten yhdellä oppilaalla on vain isot tai vain pienet (muuten ei paloja riittäisi kaikille). Harjoiteltava asia: luokittelu, taulukointi, ominaisuuksien havainnoiminen. Portinvartija: ensimmäisinä koulupäivinä leikimme luokassa portinvartijaa ilman loogisia paloja ja portinvartija jakoi lapset kahdelle "saarelle" esimerkiksi sen mukaan kenellä oli hame ja kenellä housut. Leikkijöiden tehtävä on keksiä mikä oli heitä yhdistävä asia. Samalla harjoitellaan ominaisuuksia ja ei-ominaisuuksia, esim. vaalea hiuksiset ja ei vaalea hiuksiset. Pian siirryimme leikissä versioon, jossa oppilas valitsi käteensä matkalipuksi loogisen palan, jonka mukaan portinvartija jakoi lapset saarille. Leikin siirtyessä vieläkin abstraktimpaan muotoon, leikkivät lapset pareittain omalla pöydällään loogisilla paloilla jakaen paloja omille saarilleen. Harjoiteltava taito: yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien huomaaminen, ominaisuudet ja ei-ominaisuudet, luokittelu. Punaiset ja ei-punaiset. Arvaa mitä ajattelen? Leikki aloitettiin jälleen kehollisesti ensimmäisinä koulupäivinä siten, että seisoimme ringissä ja aluksi opettaja ajatteli yhtä leikkijää. Leikkijät esittivät kyllä/ei-kysymyksiä. Jos kysytty ominaisuus ei pitänyt omalla kohdalla paikkaansa, piti käydä istumaan. Lopulta seisomassa oli vain se, jota ajateltiin. Loogisilla paloilla sama toimii, aluksi rajoitetulla palamäärällä, pareittain. Toinen leikkijöistä ajattelee yhtä palaa ja toinen kysyy sen ominaisuuksista yrittäen päätellä mitä palaa pari ajattelee. Harjoiteltava taito: tarkat kysymykset, poissulkemisen menetelmä. Kuningattaren kaulaketju: Taululle on tehty kuningattaren kaulaketjun alku ja oppilaat rakentavat omalle pöydälleen samanlaisen ja alkavat sen jälkeen jatkaa jalokivien sarjoittamista. Nopeimmat oppilaat saivat kaikki loogiset palat kuningattaren kaulakoruun sarjoitettua, hitaammat ainakin muutaman jakson sarjaan. Harjoiteltava taito: sarjoittaminen. Kruununjalokivet: Yksi leikkijöistä on kuningas ja hänellä on kruunupäässään. Kuningas ei kuitenkaan tiedä mikä jalokivi hänen kruunussaan on. Kuningas saa kysyä muilta leikkijöitä kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä/ei. Kuninkaan pitää selvittää millainen jalokivi hänellä on. Aluksi leikkiä voi leikkiä rajatulla määrällä loogisia paloja, jolloin tehtävä on luonnollisesti helpompi. Vaikeamman version saa paitsi lisäämällä palojen määrää, myös leikkimällä "valehdellen" eli jos oikea vastaus olisi kyllä, sanotaankin ei ja päin vastoin. Harjoiteltava taito: tarkat kysymykset, poissulkemisen menetelmä. Konearvoitus: suosittu pähkäilytehtävä, jonka olen jättänyt iltapäivällä hautumaan ja käynyt läpi vasta seuraavana päivänä, on ollut konearvoitus. Koneeseen syötetään loogisia paloja. Ylärivistä näkee mitä koneeseen on laitettu ja alhaalta näkee, mitä koneesta tuli ulos. Oppilaiden tehtävänä on keksiä mitä kone tekee? Mitä koneeseen on syötetty kolmannessa kohdassa? Entä mitä koneesta tulee ulos neljännessä kohdassa? Myöhemmin leikkiä voidaan leikkiä niin, että koneeseen syötetään vaikkapa käpyjä tietty määrä ja koneesta tulee ulos jokin määrä. Taas pohditaan mitä kone teki? Harjoitus valmistelee leikkijää myöhemmin matematiikassa vastaan tulevaan yhtälönratkaisuun (4+2x=8). Harjoiteltava taito: muutoksen havaitseminen. Looginen päättely ja suhdekäsitteet: taululle oli asetettu 24 korttia kuvapuoli tauluun päin. Oppilaat ohjasivat kukin vuorollaa opettajaa avamaan haluamansa kortin käyttäen suhdekäsitteitä, esim. "ylimmästä rivistä oikealta kolmas kortti". Tarvittaessa opettaja avusti sanallistamisessa. Kun kortti oli valittu, pohdittiin ensi mitä kortissa mahtaa olla ennen sen paljastamista. Pikkuhiljaa korttien avautuessa alkoi korttien logiikka aueta oppilaille. Ihailtavaa oli, kuinka loppuun asti jaksettiin pitää salaisuus ja kaikki saivat loppuun asti pähkäillä ja testata toimiko oma oivallus. Harjoiteltava taito: suhde- ja suuntakäsitteet, järjestysluvut, looginen päättely, ominaisuuksien kuvaileminen. Koulutontun kirjainkone: Aluksi oppilaat ohjasivat taululle opettajaa rakentamaan koulutontun kirjainkonetta. He kuvailivat millaisen palan koneeseen haluavat lisättävän sekä suhdekäsitteitä (vasemmalle, oikealle, ylös, alas) hyödyntäen ohjasivat opettajaa asettamaan palan haluamaansa kohtaan. Pian oppilaat leikkivät samaa pareittain, ohjaten vuorotellen toisiaan laittamaan palan. Oppilaita on hyvä muistuttaa pitämään käden selän takana :) Kiellettyä leikissä oli osoittaa sormella sanoen "laita toi tohon noin". Harjoiteltava taito: suhde- ja suuntakäsitteet, ominaisuuksien kuvaileminen. Kirjainkone valmistumassa. ----------------------- Harjoitukset koulutontun kirjainkonetta lukuunottamatta on koottu Opettajan tienviitta 1A-oppaasta.
