Vuosia sitten tänne muuttaessamme yhdessä lähipihassa oli autio ja pahasti rikkinäinen talo pihapiireineen. Se on ollut ainoa jonkun koti tässä kylässä, kaikkina näinä vuosina, jonka pihamaalla olen kävellyt ja ihaillut. Ja kuunnellut menneiden vuosien kaikuja. Talo purettiin ja pihamaan kaikki muutkin rakennukset, mutta puutarhasta on yhä rippeet jäljellä. Kun märkätilaremonttimme oli sotkuisimmassa vaiheessa ja omat voimat ihan lopussa, sain voimia käyskentelemällä aution pihan omenapuiden alla kasvavien puistokaunokkien ja unikkojen seassa kulkeville poluilla. Tämän pihan rakennuksia joskus 2011... Samaa pihaa vuodelta 2012... PS: Tänään on Älä astu ampiaisen päälle -päivä...