Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Nemenyi-menetelmässä kaikkien lukujen 1-10 hajotelmien osaaminen perinteisten kymppiparien tapaan on keskeistä. Tähän kirjoitukseen on koottu erilaisia harjoituksia hajotelmien harjoitteluun. Osa on suoraan Varga-Nemenyi-menetelmän opeoppaasta "Opettajan tienviitasta" ja osa itse kehittelemiäni tai muiden malleista soveltamiani. Hajotuskone: papuja pudotetaan hajotuskoneeseen ja tutkitaan mitä erilaisia mahdollisuuksia papujen sijoittumiselle on. Papuleikki: oppilailla on papuja opeteltavaa lukua vastaava määrä. Papuja jaetaan molempiin käsiin ja sanotaan esim. "kaksi plus kolme on viisi", seuraavaksi kädet laitetaan ristiin ja sanotaan "kolme plus kaksi on viisi". Samaan tapaan käydään kaikki hajotelmat läpi ja samalla tulee harjoiteltua yhteenlaskun vaihdannaisuutta. Hypyt: lattialle laitetaan jalan jälkiä, esim. 2 oikean jalan jälkeä peräkkäin ja niiden perään 3 vasenta jalkaa. Oppilas hyppää ensin oikealla jalalla kaksi hyppyä jälkien päältä, vaihtaa jalkaa ja konkkaa 3 hyppyä vasemmalla. Hypättyään oppilas kertoo kuinka monta hyppyä teki oikealla ja kuinka monta vasemmalla. Lopuksi kerrotaan matikan kielellä 2+3=5. Selkään kirjoittaminen: työskennellään pareittain. Toinen parista kirjoittaa kaverinsa selkään sormella luvun, kaveri vastaa numerokortilla kuinka paljon lukuun on lisättävä, jotta lukujen summa vastaa opeteltavaa lukua. Arvausleikki: työskennellään pareittain. Molemmilla oppilailla on opeteltavaa lukua vastaava määrä kiviä/nappeja/papuja käsissään. Kivet jaetaan kahteen käteen ja näytetään kaverille toisen nyrkin sisältö. Parin tehtävänä on kertoa, montako on suljetussa nyrkissä? Hajotelma-jumppa: käydään hajotelmat läpi aamujumpan muodossa. Opettaja tekee esim. 3 hyppyä ja kaksi kyykkyä, oppilaat toistavat perässä ja kertovat matikan kielellä. Sormileikki: opettaja näyttää sormilla jonkun luvun, oppilaat vastaavat näyttämällä paljonko pitää lisätä, jotta saadaan opeteltavana oleva luku. Rytmejä: opettaja taputtaa esim. 2 hidasta ja kolme nopeaa taputusta. Oppilaat toistavat ja kertovat sen jälkeen matikan kielellä 2+3=5. Mäkkäri-matikka: http://openideat.blogspot.fi/2013/10/makkarimatikkaa-ja-valipaloja.html Hajotelma-viesti: oppilaat on jaettu kahteen joukkueeseen. Joukkueet seisovat jonoissa. Joukkueiden ensimmäiset saavat opettajalta kortit, joissa on jonkin luvun summamuoto. Oppilaat juoksevat salin/leikkialueen toiseen päähän, jossa on maassa laminoituja numerokortteja. Oppilaat asettavat mahdollsimman nopeasti summamuodon sitä vastaanan luvun päälle tai liikuntasalissa vanteen sisään ja juoksevat takaisin jononsa luo. Seuraavat saavat lähteä. Juostaan niin kauan kun opettajalla riittää hajotelma kortteja. Nopeudesta saa pisteitä, mutta niin myös oikeista vastauksista (vääristä voidaan vähentää). Mikäli lasketaan pisteitä joukkueiden välillä tulee opettajalla olla kaksi eri väristä pakkaa hajotelmakortteja. Rahan, omenoiden ja karkkien jakaminen: oppilas parille annetaan opeteltavaa lukua vastaava määrä esim. karkkeja. Oppilaspari pohtii yhdessä millä eri tavoilla karkit voidaan jakaa keskenään. Ratkaisuista piirretään dominopalat ja kirjoitetaan matikan kielellä. Hajotelmia on helppo harjoitella myös Abaco Math-nettipelien avulla http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/matematiikka/2_9_hajotelmat/index.html Ten Monkeys-nettipohjan ilmaisversiosta löytyy myös hyviä pelejä ekaluokkalaisille http://lite.10monkeys.com/game/fi/#/
Luukku kiinni-peli Luukku kiinni-peliä voidaan pelata sitä varten tehdyllä pelilaudalla tai numerokorteilla 1-9 yksin tai parin kanssa. Pelissä pelaajalla on edessään numerokortit 1-9 oikein päin. Heitettyään kahta noppaa pelaaja voi kääntää ympäri joko noppien summan tai molempien noppien lukumäärät erikseen, esim. kuvassa voi kääntää joko 2 ja 5 tai 7. Säännöistä riippuen molemmat on aina käytettävä tai sitten ei. Voidaan pelata siten, että peli loppu heti kun ei pysty kääntämään tai parin kanssa pelattaessa siihen kun toinen pelaajista saa kaikki käännettyä. Auki jääneet kortit lasketaan yhteen, halutessaan voi pelata esim. 50 pisteeseen asti. Lukukäsite ja lukujen opetteleminen Ensimmäisen luokan syksyllä opeteltavat luvut 1-10 käsitellään perusteellisesti ja yhden luvun opetteluun kuluu noin viikko, eli 3-4 oppituntia. Luvun käsittely alkaa kehollisilla harjoitteilla: Oppilaat liikkuvat musiikin tahdissa. Musiikin pysähtyessä oppilaat muodostavat tietyn kokoisia ryhmiä. Jos jokin ryhmä jää vajaaksi mietitään kuinka monta tarvittaisiin lisää, jotta olisi sovittu määrä jäseniä ryhmässä. Lopetetaan uuteen käsiteltävään lukuun. Mahdollisesti "ylijääneet" oppilaat toimivat tarkkailijoina ja open apulaisina. Opettajan ohjeen mukaan esim. ne, joilla on hame menevät kyykkyyn. Sanallistetaan "kaksi ja neljä on kuusi", tehdään useita erilaisia jaotteluita ja samalla käydään läpi luvun hajotelmia. Luokan edessä seisoo esimerkiksi kuusi lasta. Opettaja lajittelee oppilaat molemmille puolilleen ja oppilaiden tehtävänä on kertoa kuinka paljon kummallakin puolella on. Taas kerran käydään läpi kaikki opeteltavan luvun hajotelmat. Hajotelmia voidaan käydä myös läpi taputuksin. Esimerkiksi luku kuusi voisi olla tömps-tömps-tapu-tapu-tapu-tapu. Ja taas kielennetään "kaksi tömistystä ja neljä taputusta on yhteensä kuusi". Opettaja voi myös näyttää täpläkortteja ja luvan saatuaan kaikki oppilaat vastaavat yhtä aikaa sormilla tai taputtamalla. Muistiinpanot - vihkotyö Oppilaat tekevät jokaisesta oppimastaan luvusta aluksi opettajajohtoisesti, myöhemmin melko itsenäisesti muistiinpanot. Aluksi mietitään miten opeteltava luku näkyy itsessä: Minulla on kaksi kättä. Minulla on kaksi jalkaa. Sen jälkeen mietitään miten luku näkyy meidän luokassa: Meidän luokassa on kaksi ovea. Meidän luokassa on kaksi oppilasta, joilla on silmälasit. Lopuksi mietitään vielä mitä maailmassa on opeteltavan luvun verran: Maapallolla on kaksi napaa, etelä- ja pohjoisnapa. Tai jotain muuta, joka on lähempänä lasten omaa maailmaa, opettaja vain ei nyt juuri keksinyt muuta... :) Näitä asioita voidaan myös kirjata vihkoon alla olevien lisäksi. Vihon yläkulmaan piirretään käsiteltävä luku. Sen lisäksi sivulle tulee kello, joka osoittaa tasatuntia, kuvassa kello 3 (kelloa varten tarvitaan kellotaulu leima tai monistettuja kellopohjia, joihin oppilaat itse piirtävät viisarit). Sivulle piirretään myös noppa. Oppilaita pyydetään näyttämään sormilla opetettava luku -> piirretään käsi vihkoon. Aluksi tarvitaan open tai kaverin apua käden piirtämiseen ääriviivoja pitkin. Helminauha ja siihen opeteltava määrä helmiä on myös keskeinen asia sivulla. Opeteltava luku piirretään myös rahoina. Luvun hajotelmat piirretään dominokortteina. Kirjoitetaan mikä kuukausi on esim. kolmas. Luku ankkuroidaan myös lukusuoralle. Väritetään luvun naapuriluvut lukusuoralta. Lisäksi voidaan piirtää sivulle jotain, jossa luku esiintyy. Esimerkiksi kuvassa on piirretty liikennevalot, joita on kolme. Hajotelmat - harjoitteita välineillä Papuleikissä lapsilla on kädessään opeteltavan luvun verran papuja. Opettajan ohjeen mukaan pavut jaetaan käsiin, esim. kuvassa kolme ja kaksi. Yhteen ääneen todetaan "kolme ja kaksi on viisi". Sen jälkeen kädet asetetaan ristiin ja todetaan, että myös "kaksi ja kolme on viisi". Opitaan siis yhteenlaskun vaihdannaisuutta siinä sivussa. Opettaja tekee oppilaisiin nähden peilikuvana. Muista oikea lukusuunta vasemmalta oikealle!! Myöhemmin papuleikissä voidaan myös laittaa toinen käsi selän taakse ja miettiä kuinka monta papua meni selän taakse. Ja kun vastaus on keksitty, tuodaan kädet taas näkyville ja kielennetään hoksattu asia. Dublopalikoiden avulla tutkimme luvun 9 hajotelmia. Pöydällä oli 9 dublo-tornia, jotka lajiteltiin ominaisuuksien (lähinnä värien tai tornien korkeuksien mukaan) eri tavoilla. Samalla laskettiin säilyykö tornien lukumäärä samana, vaikka ne on lajiteltu eri tavoin. Kun hajotelmia oli tehty ensin konkreettisilla esineillä eli dubloilla, siirryttiin kuvalliseen vaiheeseen ja kuvissa olevat bublotornit lajiteltiin taululle ja laskettiin. Kuvassa tornit on lajiteltu ylimmän palikan värin mukaan. Samalla kuvaa kielennetään "kaksi ja neljä ja kolme on yhteensä yhdeksän". Myös hajotuskoneella voi harjoitella hajotelmien tekoa. Hajotuskone rakennetaan maitopurkista ja wc-paperin hylsystä. Pikkuoppilailla on tärkeää olla aina oikea kone käytössään, pelkkä monien kirjasarjojen mukana tuleva pahvinen alusta ei riitä!! Hajotuskoneeseen pudotetaan hajotettavana olevan luvun verran helmiä, timantteja tms. Tutkitaan millä eri tavoilla timantit voivat hajotuskoneeseen hajota. Pahviselle hajotuskone-pohjalle tehdään vastaava kuva sini-punakiekoilla. Samalla hajotelmat voidaan myös piirtää vihkoihin. Harjoittelun edetessä hajotuskoneeseen merkitään myös lukukorteilla hajotelman osat ja taas kielennetään toimintaa "Neljä ja kaksi on yhteensä kuusi". Jokainen oppilas tai oppilaspari tarvitsee oman hajotuskoneen! Lisäksi luokkaan voi rakentaa ison yhteisen hajotuskoneen monistepaperilaatikosta, josta on poistettu yksi seinä ja sen tilalle laitettu piirtoheitin kalvo. Tällaisella isolla hajotuskoneella voidaan satunnaisesti tehdä hajotelmia luokan edessä "opettajajohtoisesti". Hajotuskoneen vasemmalle puolelle asetettu väripaperi auttaa lapsia muistamaan oikean lukusuunnan, eli aina kuljetaan vasemmalta oikealle. Hajotuskoneella voidaan myös pelata bingoa. Oppilaat merkitsevät harjoiteltavan luvun hajotelmia bingoruudukkoon haluamaansa järjestykseen. Bingotyttönä voi toimia vuorotellen joku oppilaista. Timantit pudotetaan hajotuskoneeseen ja hajotuskoneen antaman hajotelman voi vetää yli omasta bingoruudukostaan. Kolmen suoran saanut on voittaja. Hajotelma-karkit Harjoituksessa luokasta kaksi oppilasta saa lautaset ja heidän tehtävänään on jakaa saamansa karkit niin monella tavalla keskenään kuin mahdollista. Opettajan tekemät karkkilautaset asetetaan taululle näkyville sitä mukaa kun oppilaat löytävät eri tapoja jakaa karkit keskenään. Karkkien jaon jälkeen lautasten viereen asetetaan hajotelmia esittävät dominokortit ja viimeiseksi lautasten ja dominojen esittämät summamuodot. Hajotelmat värisauvoilla - maton kutominen Sovitaan oppilaiden kanssa mikä sauva on tänään ykkönen. Sen jälkeen oppilaiden tehtävänä on etsiä harjoitelvaa lukua vastaava värisauva. Kuvassa on harjoiteltu lukua 6 ja valkoinen sauva on ykkönen. Kun violetti värisauva on löytynyt, aloittavat oppilaat maton kutomisen. Oppilaiden tehtävänä on kutoa mattoon raitoja kahdestä värisauvasta siten, että ne ovat yhtä pitkät violetin värisauvan kanssa. Kun matto on kudottu ja erilaiset raidat tehty, luetaan mattoa. Aluksi lukeminen tapahtuu väreillä: "Valkoinen ja keltainen ovat yhtä pitkät kuin violetti. Vaaleanpunainen ja punainen ovat yhtä pitkät kuin violetti jne." Seuraavaksi jatketaan tutkimalla mitä lukuja mikäkin värisauva esittää ja luetaan matto lukuina: "Yksi ja viisi on yhteensä kuusi. Kaksi ja neljä on yhteensä kuusi jne." Lopuksi värisauvoista kudottu matto piirretään vihkoon. Mikäli käytössä on cm x cm-ruutuvihko on värisauvat helppo piirtää ruutuihin. Maton viereen kirjoitetaan hajotelmat numeroilla. Salaisuuspussin avulla voidaan myös harjoitella hajotelmia. Salaisuuspusseihin laitetaan sisälle opeteltavan luvun hajotelmia esim. 5 kiveä ja 2 käpyä. Pussia tutkivan oppilaan tehtävänä on tunnustella esineiden määrä ja kertoa mitä löysi. Lopuksi mietitään miten sama sanotaan matematiikan kielellä -> 5+2=7. Lopuksi hajotelmat tehtävät tehdään vielä sini-punakiekoilla ja väritetään ja kirjoitetaan saadut hajotelmat vihkoon/kirjaan. Luvun ankkuroiminen tapahtuu etsimällä luvulle naapuriluvut. Sen lisäksi voidaan leikkiä järjestyslukupoliisia: oppilaat seisovat rivissä (oppilaiden eteen kannattaa ainakin alussa laittaa lukukortit avustamaan). Järjestyslukupoliisi määrää ketkä vaihtavat paikkaa esim. toinen ja neljäs vaihtavat paikkoja. Järjestyslukupoliisin tehtävänä on päästä paikkaa vaihtavien paikalle. Luvun parillisuutta voidaan tutkia ottamalla luvun osoittama määrä lapsia luokan eteen ja tutkimalla löytyykö kaikille pari. Tai kokeilemalla voiko esim. kuusi karkkia jakaa tasan kahdelle lapselle. Rahan arvoa harjoitellaan kokoamalla kukkaropohjiin esim. 6 euroa eri tavoin. Luvun täydentämistä harjoitellaan esimerkiksi kuvien avulla. Näet kaksi koiraa, kuinka monta on piilossa, kun koiria on yhteensä kuusi? Oppilaiden osaamista voi testata domino-kortti monisteella. Oppilaat piirtävät domino-palojen oikealle puolelle tarvittavan määrän pisteitä, jotta dominopalassa on yhteensä määrätty määrä pisteitä.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Olemme elokuusta lähtien laskeneet koulupäiviä suunnitelmanamme juhlia sadatta koulupäivää. Päiviä on laskettu satakalojen avulla (ks. Minna Salminen Matikasta moneksi). Viimein tuli aika viettää satapäivää. Teemanamme viikolla on ollut V-kirjain, joten satapäivän teemakin on sata päivää viisaampi. Kolmituntinen työpäivämme alkoi aamupiirillä ja kalenterin tutkimisella. Kun päivämäärä, viikonpäivä, sää ja lämpötila oli asianmukaisesti merkitty. Oli aika laskea kalalammikon kalat ja lisätä yksi kala. Koska altaassa uiskenteli yhdeksän 10-kalaa ja 10 pikkukalaa, vaihdoimme ensin pikkukalat kympiksi. Ja sitten kyselin oppilailta mitä kymppikaloille tapahtuu kun kalalampi on täynnä. Ja tiesiväthän oppilaat, että seuraavaksi tulee satakala, joka syö kymmenen kymppikalaa… Huomasin taas kuinka rutiinit ovat lapsille tärkeitä ja he odottavat tiettyjä päivittäin toistuvia asioita. Kalat laitettuamme eräs poika totesi: "Nyt tulee sitten sata satu." Hmm… niin piti tulla satu liittyen 100-päivään, mutta Amazonista tilaamani "100th day worries" on vasta ensi viikolla Suomessa enkä ehtinyt/jaksanut/saanut aikaiseksi keksiä omaa satua aiheesta. Siispä, jouduin tuottamaan lapsille pettymyksen, satasatua ei tänään tullut vaan siirryimme seuraaviin aktiviteetteihin... 100-näyttely Sadanteen koulupäivään alettiin valmistautua jo hyvissä ajoin. Jokaista oppilasta pyydettiin tuomaan satapäivän näyttelyyn jotakin sata. Satahan voi lukumäärän lisäksi olla pituutta, pinta-alaa, painoa, tilavuutta, arvoa jne. Nämä näyttelyyn tuodut sata nappia olivat lukunurkkauksen lattialla jo ennen aamupiiriä, kun odottelimme viimeisiä pihalta tulijoita. Oppilaat rupesivat omatoimisesti yhdessä tarkistamaan, voiko nappeja tosiaan olla sata. Ja opettaja myhäili tyytyväisenä :) 100- näyttelyyn tuli mm. 100 nappia, 100 legoa, 100cm mitta, helmitaulu ja kivi, joka painoi 100 g. Lisäksi muutamalle oppilaalle, jotka olivat unohtaneet tuoda jotakin annoin pussillisen makaronia ja pussin suklaamuroja. Suklaamuroista näppärä oppilaani pujotteli samanlaisen helminauhan kuin opellakin oli koko päivän kaulassa. Ja lähtihän se 100-näyttely tietenkin opella (taas) lapasesta. Edellisenä iltana sain idean, koulumme lukemaan innostamis-kampanjan tiimoilta, viedä näyttelyyn sata lukemaani kirjaa. Siispä kotona kirjahylly tyhjeni ja tuli pölyt pyyhittyä huolellisesti. Kyllähän sata kirjaa painoi, mutta kyllä se myöskin kannatti. Oppilaita pyöri vähän väliä kirjakasani ympärillä lukemassa kirjojen nimiä ja löytyi sieltä tuttujakin kirjoja. Ja muutama olisi halunnut lukea kasassa olevia kirjoja, mutta tällä kertaa valitettavasti kielsin, jottei kasani heti romahda :) Jokainen oppilas esitteli oman näyttelyesineensä sekä tietenkin kertoi miksi se on sata. Samalla vertailimme satasien tilavuuksia ja painoja. Ensi viikolla saamme eskarit vieraaksi 100-näyttelyymme ja ekaluokkalaiset toimivat näyttelyisäntinä ja -emäntinä. Jättisatataulu Luokan seinälle rakensin voimapaperista ison 10x10 ruudukon. Ruudukkoon asettelin jo valmiiksi muutamia numeroita. Oppilasryhmiä varten jaoin salaisuuspusseihin loput numerokorti. Kukin ryhmä pyrki sijoittamaan omat numerokorttinsa paikoilleen satatauluun. Taas sai opettaja myhäillä tyytyväisenä taustalla, kun oppilaat hoksasivat satataulun idean ja opastivat toisiaan siitä miten ykköset ovat pystyriveittäin samoja ja kympit vaakariveittäin. Ekaluokkalaisilla ei tietenkään tässä vaiheessa vielä ole hallussa käsitteitä ykköset ja kympit, mutta samaa asiaa kovasti toisilleen selvittivät. Lukujonot Aluksi laskimme kaikkien oppilaiden sormet yhteen ja sen jälkeen päätimme maalata sormemme paperille. Oppilaat maalasivat omat kätensä ja painoivat voimapaperille. Sitä mukaan kun käsipareja paperille ilmestyi laskimme sormia yhteen. Satabingo Oppilaat saivat omat satataulunsa (A4) ja värikynän. Salaisuuspussista löytyi lappuja, joihin oli kirjoitettu lukuja kirjaimin. Vuorotellen oppilaat nostivat salaisuuspussista lapun, lukivat ääneen hurjan pitkän sanan (eli väritettävän luvun). Samalla tuli matikkapäivään äidinkieltä lukemisen muodossa. Varmuuden vuoksi, hetken oppilaiden tuumailtua, kyselin miten luku kirjoitetaan numeromerkein ja kirjasin huudetut luvut taululle, jotta epävarmimmatkin oppilaat pysyivät mukana bingossa. Vinkkinä voisi todeta, että ensi kerralla väritytän hieman pienemmät numerot, koska kuvan tehtävässä oli liikaa bingonumeroita ja osalla alkoi keskittyminen herpaantua. Viimeiset luvut teimmekin niin, että kyselin oppilailta kuka osaisi ennustaa pussissani vielä olevat luvut. Päättely sujui hienosti! Sata sanaa viisaampi Koska päivän teema oli sata päivää viisaampi, emmekä olleet kuluneella viikolla kirjoittaneet erikseen v-kirjaimella alkavia sanoja (ainoastaan vampyyritarinoita) päätimme kirjoittaa satapäivän kunniaksi sata v-kirjaimella alkavaa sanaa. Ja onnistuihan se, jopa helposti! Sijoitin oppilaiden kirjoittamat sata sanaa luokkamme oveen ja taas sain aktivoitua muiden luokkien oppilaita. Käytävän vastakkaiselta puolelta rinnakkaisen ekaluokan oppilaat kävivät sekä lukemassa sanojamme että laskemassa olimmeko todella kirjoittaneet sata sanaa. Sata popcornia Juhlissa pitää tietenkin olla tarjoilua, siispä popcornia kehiin. A3-kokoisten satamattojen avulla oppilaat laskivat itselleen sata popcornia. 100-päivän päätteeksi oppilaat pötköttelivät luokan lattialla mattojen päällä, mutustivat popcornia ja kuuntelivat viimeisen Vampyyrivaarin tarinat ennen viikonlopun viettoon lähtöä. Aluksi kertasimme miten monta kymppiä sataseen mahtuu ja sen jälkeen opastin oppilaita laskemaan satamaton avulla omat popcorninsa. Eskareiden vierailu 100-päivämme oli perjantai, joten 100-näyttelymme jäi luokkaan odottamaan seuraavaa viikkoa. Seuraavan viikon alussa eskarit vierailivat 100-näyttelyssämme. Ekaluokkalaiset ottivat jokainen hoiviinsa 1-2 eskaria ja kierrättivät heitä satanäyttelyssä selittäen ja kertoen miksi mikäkin esine on sata. Oveemme kirjoitetut sata sanaa luettiin tarkasti näyttelykierroksen päätteeksi. Yhteenveto 100-päivämme oli mahtava, tästä tulee ehdottomasti perinne! Päivään mahtui monenlaista touhua matikan lisäksi myös äidinkieltä. Sataan laskimme eri tehtävien yhteydessä ainakin 10 kertaa, joten toistoa tuli. Oppilailla oli mukava päivä ja luultavasti olivat kotiin lähtiessään sitä mieltä, että emme ole päivän aikana opiskelleet mitään vaan ainoastaan pitäneet hauskaa. Todellisuudessahan teimme todella paljon ja nimeomaan opetussuunnitelman sisältöjä. Saman asian kun voi opettaa niin monella eri tavalla. Mitä tekisin ensi kerralla toisin? Murokaulaketju oli hauska ja oppilaita kiinnostavat esine. Ensi kerralla taidan popcornien sijaan antaa oppilaille muroja laskettavaksi ja sen jälkeen pujotettavaksi nauhaan kaulanauhaksi. Kuvassa oma kaulanauhani, jossa joka 10. muro on FrootLoops ja eri värinen, joka helpotti helmien laskemista. ………………………………………………... Tehtäviä, jotka olisin teettänyt, jos aikaa olisi ollut enemmän... Rakentelu Oppilas ryhmä rakentaa sadasta legosta/mukista tms. palikasta rakennelman. Kuinka monta kertaa sadassa sekuntissa? Opettaja kellottaa 100 sekuntia. Oppilaat kokeilevat montako kertaa 100 sekunnissa ehtivät: - kirjoittaa oman nimensä - tehdä kyykkyhyppyjä - käydä lattialla istumassa ja nousta taas seisomaan - kiertää pulpetin ympäri (pulpetin alitus/ylitys)
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Kertotaulut ovat osalle oppilaista helppoja ja toisille taas ne tuottavat vielä paljon päänvaivaa. Jotta jokainen saisi työskennellä omalla tasollaan työskentelimme matikantunnilla pistetyöskentelyn merkeissä. Osa pisteistä keskittyi kertolaskun ymmärtämiseen ja osa drillaamiseen ja kertotaulujen automatisoimiseen. Oppilaat työskentelivät pääasiassa pisteillä pareittain, mutta jokainen sai edetä omaan tahtiinsa. Matikantunnit aloitamme aina kehorytmien ja lukujonoharjoitusten avulla. Tänään kokeilimme laulaa monikertoja. Kahden monikerrat menevät meidän luokassa Pingviini-laulun sävelellä, kolmen monikerrat Tuiki tuiki tähtönen-sävelellä ja neljän monikerrat Pikkuiset kultakalat-sävelellä. Pisteet: Kaboom!-peli on ollut luokassani hitti. Peli sopii minkä tahansa aiheen drillaamiseen todella hyvin, peli ei lopu koskaan ja pelin voi lopettaa milloin vain. Ja kaiken kukkuraksi todella yksinkertainen. Mahtava peli! Kaikessa yksinkertaisuudessaan peli toimii siten, että purkissa on jäätelötikkuja, joihin on kuhunkin kirjoitettu jokin kertolasku. Oppilaat nostavat tikkuja vuorotellen, mikäli he osaavat sanoa kertolaskun tulon, he saavat pitää tikun. Jos nostat tikun, jossa lukee Kaboom!, joudut palauttamaan kaikki tikut takaisin purkkiin. Se, jolla on pelin loppuessa eniten tikkuja, voittaa pelin. Tarkoitus on tietenkin, että tikut ovat kertolasku pohjaa kohti, mutta oppilaat eivät aina muista kääntää tikkuja oikein päin palauttaessaan Kaboomin kohdalla. Ruudun valtaus-peliin tarvitaan parille vihko, molemmille pareista värikynä ja kaksi noppaa. Oppilas heittää noppaa ja rajaa ruutuvihosta nopan osoittaman alueen ja laskee kertolaskun (=ruutujen määrän). Voittaja on se, joka saa pelin aikana vallattua eniten aluetta. Ruudun valtaus-peli pohjustaa oppilaille pinta-alojen laskemista, vaikkei siitä tässä vaiheessa vielä puhuta. Toki kehotin oppilaita tarkistamaan laskunsa piirretyn alueen ruudut laskemalla, kun kuuden kertotaulun kohdalla oli monella vielä epävarmuutta. Tohtori Tulon Kadonneiden tulojen metsästys-peliä oppilaat pelasivat smartboardilla. Tulosokkelo-tehtävä oli minulla myös paperilla väritystehtävänä. Jos haluat käyttää tekemiäni monikerta-sokkeloita, voi tulostaa ne täältä. Tein oppilaille kolmen ja neljän monikerroista sokkelon, kahden monikerrat tehtiin pistetyöskentelyn yhdellä pisteellä. Neljän monikerrat annoin läksyksi. Oppilas värittää reitin kolmen monikertoja pitkin kouluun. Tehtävä haastoi myös taitavia, sillä viimeinen luku ennen koulua oli 108. (Jos katsot kuvaa tarkasti, huomaat siinä olevan virheen, se on ladattavaan monisteeseen korjattu) MathFight on iPadille ladattava sovellus, jolla yhdellä iPadilla voi kaksi lasta pelata vastakkain. Sopii hyvin kertotaulujen drillaukseen. MathFight:in ilmaissovelluksella saa kisata yhteen- ja vähennyslaskussa. Kerto- ja jakolaskukisailuihin tarvitaan maksullinen versio eli tätä peliä meillä ei ole koulun iPadeilla, mutta omalleni olen sen ladannut ja se riittää hyvin pistetyöskentelyyn. Monikerta-tähdet: Tiesitkö, että monikerroista syntyy kuvioita? Piirsin lankun pätkälle ympyrän ja naulasin ympyrän kaarelle pisteet 0-9. Nollan kohdalla olevaan naulaan on sidottu villalanka, jota oppilas lähtee kieputtamaan valitsemansa monikerran mukaisesti. Oppilaan lähtötilanne. Oppilaat innostuivat "piirtämään" langalla 2n, 3n, 4n, 5n, 6n 7n monikerrat. Kymppi ja vitonen olivat kuulemma tylsiä ;-) 4:n lyhyt kertotaulu ruutuhyppelynä: Lyhyet kertotaulut ovat VaNessa käytetty nimitys sille, että opetellaan ulkoa 1x, 2x, 5x ja 10x muodot kertotaulusta. Etenkin oppimisvaikeusoppilaiden kohdalla vaaditaan ulkoaopeteltaviksi nämä kertolaskut, loput kertotaulusta voi yhteen ja vähennyslaskun avulla selvittää. Neljän kertotaulu on oppilailleni vielä vaikea, joten hyppelimme lyhyenä kertotauluna nelosta. Hypätessään numeron yksi päälle oppilas sanoo "Yksi kertaa neljä on yhtä suuri kuin 4", kakkosen päälle hypätessään "2x4=8" jne. Llama Drama on myös iPadille ladattava sovellus, jossa harjoitellaan hahmottamaan kertolaskuja pinta-alana. Yhdellä pisteellä oppilailla oli käytössään iPadit, joilla he pelasivat. Drillauspeliksi sopii myös netistä löytämäni Mathified-ruutupeli. Pelivälineiksi tarvitaan vain tulostettava pelilauta, kaksi noppaa ja värikynät pelaajille.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Harjoittelimme numeron ja lukumäärän yhteyttä. Pöydälle oli merkitty post it-lapuilla satunnaiset numerot ja oppilaiden tehtävänä oli apuvälineiden avulla kuvata mahdollisimman monella tavalla numeroa vastaavaa lukumäärää. Toisille oppilaille tehtävä oli todella vaikea, toisille helppo. Tehtävää sai kuitenkin vaikeutettua nokkelimmillekin oppilaille antamalla erilaisia sääntöjä, kuten käytä kolmea pistekorttia tai kolmenlaisia rahoja luvun rakentamiseen. Materiaalina oppilailla oli pistekortit, rahoja (1e, 2e, 5e ja 10e), sormikortit sekä pikalukukortteja, joissa esineitä 1-10 kappaletta.
Luukku kiinni-peli Luukku kiinni-peliä voidaan pelata sitä varten tehdyllä pelilaudalla tai numerokorteilla 1-9 yksin tai parin kanssa. Pelissä pelaajalla on edessään numerokortit 1-9 oikein päin. Heitettyään kahta noppaa pelaaja voi kääntää ympäri joko noppien summan tai molempien noppien lukumäärät erikseen, esim. kuvassa voi kääntää joko 2 ja 5 tai 7. Säännöistä riippuen molemmat on aina käytettävä tai sitten ei. Voidaan pelata siten, että peli loppu heti kun ei pysty kääntämään tai parin kanssa pelattaessa siihen kun toinen pelaajista saa kaikki käännettyä. Auki jääneet kortit lasketaan yhteen, halutessaan voi pelata esim. 50 pisteeseen asti. Lukukäsite ja lukujen opetteleminen Ensimmäisen luokan syksyllä opeteltavat luvut 1-10 käsitellään perusteellisesti ja yhden luvun opetteluun kuluu noin viikko, eli 3-4 oppituntia. Luvun käsittely alkaa kehollisilla harjoitteilla: Oppilaat liikkuvat musiikin tahdissa. Musiikin pysähtyessä oppilaat muodostavat tietyn kokoisia ryhmiä. Jos jokin ryhmä jää vajaaksi mietitään kuinka monta tarvittaisiin lisää, jotta olisi sovittu määrä jäseniä ryhmässä. Lopetetaan uuteen käsiteltävään lukuun. Mahdollisesti "ylijääneet" oppilaat toimivat tarkkailijoina ja open apulaisina. Opettajan ohjeen mukaan esim. ne, joilla on hame menevät kyykkyyn. Sanallistetaan "kaksi ja neljä on kuusi", tehdään useita erilaisia jaotteluita ja samalla käydään läpi luvun hajotelmia. Luokan edessä seisoo esimerkiksi kuusi lasta. Opettaja lajittelee oppilaat molemmille puolilleen ja oppilaiden tehtävänä on kertoa kuinka paljon kummallakin puolella on. Taas kerran käydään läpi kaikki opeteltavan luvun hajotelmat. Hajotelmia voidaan käydä myös läpi taputuksin. Esimerkiksi luku kuusi voisi olla tömps-tömps-tapu-tapu-tapu-tapu. Ja taas kielennetään "kaksi tömistystä ja neljä taputusta on yhteensä kuusi". Opettaja voi myös näyttää täpläkortteja ja luvan saatuaan kaikki oppilaat vastaavat yhtä aikaa sormilla tai taputtamalla. Muistiinpanot - vihkotyö Oppilaat tekevät jokaisesta oppimastaan luvusta aluksi opettajajohtoisesti, myöhemmin melko itsenäisesti muistiinpanot. Aluksi mietitään miten opeteltava luku näkyy itsessä: Minulla on kaksi kättä. Minulla on kaksi jalkaa. Sen jälkeen mietitään miten luku näkyy meidän luokassa: Meidän luokassa on kaksi ovea. Meidän luokassa on kaksi oppilasta, joilla on silmälasit. Lopuksi mietitään vielä mitä maailmassa on opeteltavan luvun verran: Maapallolla on kaksi napaa, etelä- ja pohjoisnapa. Tai jotain muuta, joka on lähempänä lasten omaa maailmaa, opettaja vain ei nyt juuri keksinyt muuta... :) Näitä asioita voidaan myös kirjata vihkoon alla olevien lisäksi. Vihon yläkulmaan piirretään käsiteltävä luku. Sen lisäksi sivulle tulee kello, joka osoittaa tasatuntia, kuvassa kello 3 (kelloa varten tarvitaan kellotaulu leima tai monistettuja kellopohjia, joihin oppilaat itse piirtävät viisarit). Sivulle piirretään myös noppa. Oppilaita pyydetään näyttämään sormilla opetettava luku -> piirretään käsi vihkoon. Aluksi tarvitaan open tai kaverin apua käden piirtämiseen ääriviivoja pitkin. Helminauha ja siihen opeteltava määrä helmiä on myös keskeinen asia sivulla. Opeteltava luku piirretään myös rahoina. Luvun hajotelmat piirretään dominokortteina. Kirjoitetaan mikä kuukausi on esim. kolmas. Luku ankkuroidaan myös lukusuoralle. Väritetään luvun naapuriluvut lukusuoralta. Lisäksi voidaan piirtää sivulle jotain, jossa luku esiintyy. Esimerkiksi kuvassa on piirretty liikennevalot, joita on kolme. Hajotelmat - harjoitteita välineillä Papuleikissä lapsilla on kädessään opeteltavan luvun verran papuja. Opettajan ohjeen mukaan pavut jaetaan käsiin, esim. kuvassa kolme ja kaksi. Yhteen ääneen todetaan "kolme ja kaksi on viisi". Sen jälkeen kädet asetetaan ristiin ja todetaan, että myös "kaksi ja kolme on viisi". Opitaan siis yhteenlaskun vaihdannaisuutta siinä sivussa. Opettaja tekee oppilaisiin nähden peilikuvana. Muista oikea lukusuunta vasemmalta oikealle!! Myöhemmin papuleikissä voidaan myös laittaa toinen käsi selän taakse ja miettiä kuinka monta papua meni selän taakse. Ja kun vastaus on keksitty, tuodaan kädet taas näkyville ja kielennetään hoksattu asia. Dublopalikoiden avulla tutkimme luvun 9 hajotelmia. Pöydällä oli 9 dublo-tornia, jotka lajiteltiin ominaisuuksien (lähinnä värien tai tornien korkeuksien mukaan) eri tavoilla. Samalla laskettiin säilyykö tornien lukumäärä samana, vaikka ne on lajiteltu eri tavoin. Kun hajotelmia oli tehty ensin konkreettisilla esineillä eli dubloilla, siirryttiin kuvalliseen vaiheeseen ja kuvissa olevat bublotornit lajiteltiin taululle ja laskettiin. Kuvassa tornit on lajiteltu ylimmän palikan värin mukaan. Samalla kuvaa kielennetään "kaksi ja neljä ja kolme on yhteensä yhdeksän". Myös hajotuskoneella voi harjoitella hajotelmien tekoa. Hajotuskone rakennetaan maitopurkista ja wc-paperin hylsystä. Pikkuoppilailla on tärkeää olla aina oikea kone käytössään, pelkkä monien kirjasarjojen mukana tuleva pahvinen alusta ei riitä!! Hajotuskoneeseen pudotetaan hajotettavana olevan luvun verran helmiä, timantteja tms. Tutkitaan millä eri tavoilla timantit voivat hajotuskoneeseen hajota. Pahviselle hajotuskone-pohjalle tehdään vastaava kuva sini-punakiekoilla. Samalla hajotelmat voidaan myös piirtää vihkoihin. Harjoittelun edetessä hajotuskoneeseen merkitään myös lukukorteilla hajotelman osat ja taas kielennetään toimintaa "Neljä ja kaksi on yhteensä kuusi". Jokainen oppilas tai oppilaspari tarvitsee oman hajotuskoneen! Lisäksi luokkaan voi rakentaa ison yhteisen hajotuskoneen monistepaperilaatikosta, josta on poistettu yksi seinä ja sen tilalle laitettu piirtoheitin kalvo. Tällaisella isolla hajotuskoneella voidaan satunnaisesti tehdä hajotelmia luokan edessä "opettajajohtoisesti". Hajotuskoneen vasemmalle puolelle asetettu väripaperi auttaa lapsia muistamaan oikean lukusuunnan, eli aina kuljetaan vasemmalta oikealle. Hajotuskoneella voidaan myös pelata bingoa. Oppilaat merkitsevät harjoiteltavan luvun hajotelmia bingoruudukkoon haluamaansa järjestykseen. Bingotyttönä voi toimia vuorotellen joku oppilaista. Timantit pudotetaan hajotuskoneeseen ja hajotuskoneen antaman hajotelman voi vetää yli omasta bingoruudukostaan. Kolmen suoran saanut on voittaja. Hajotelma-karkit Harjoituksessa luokasta kaksi oppilasta saa lautaset ja heidän tehtävänään on jakaa saamansa karkit niin monella tavalla keskenään kuin mahdollista. Opettajan tekemät karkkilautaset asetetaan taululle näkyville sitä mukaa kun oppilaat löytävät eri tapoja jakaa karkit keskenään. Karkkien jaon jälkeen lautasten viereen asetetaan hajotelmia esittävät dominokortit ja viimeiseksi lautasten ja dominojen esittämät summamuodot. Hajotelmat värisauvoilla - maton kutominen Sovitaan oppilaiden kanssa mikä sauva on tänään ykkönen. Sen jälkeen oppilaiden tehtävänä on etsiä harjoitelvaa lukua vastaava värisauva. Kuvassa on harjoiteltu lukua 6 ja valkoinen sauva on ykkönen. Kun violetti värisauva on löytynyt, aloittavat oppilaat maton kutomisen. Oppilaiden tehtävänä on kutoa mattoon raitoja kahdestä värisauvasta siten, että ne ovat yhtä pitkät violetin värisauvan kanssa. Kun matto on kudottu ja erilaiset raidat tehty, luetaan mattoa. Aluksi lukeminen tapahtuu väreillä: "Valkoinen ja keltainen ovat yhtä pitkät kuin violetti. Vaaleanpunainen ja punainen ovat yhtä pitkät kuin violetti jne." Seuraavaksi jatketaan tutkimalla mitä lukuja mikäkin värisauva esittää ja luetaan matto lukuina: "Yksi ja viisi on yhteensä kuusi. Kaksi ja neljä on yhteensä kuusi jne." Lopuksi värisauvoista kudottu matto piirretään vihkoon. Mikäli käytössä on cm x cm-ruutuvihko on värisauvat helppo piirtää ruutuihin. Maton viereen kirjoitetaan hajotelmat numeroilla. Salaisuuspussin avulla voidaan myös harjoitella hajotelmia. Salaisuuspusseihin laitetaan sisälle opeteltavan luvun hajotelmia esim. 5 kiveä ja 2 käpyä. Pussia tutkivan oppilaan tehtävänä on tunnustella esineiden määrä ja kertoa mitä löysi. Lopuksi mietitään miten sama sanotaan matematiikan kielellä -> 5+2=7. Lopuksi hajotelmat tehtävät tehdään vielä sini-punakiekoilla ja väritetään ja kirjoitetaan saadut hajotelmat vihkoon/kirjaan. Luvun ankkuroiminen tapahtuu etsimällä luvulle naapuriluvut. Sen lisäksi voidaan leikkiä järjestyslukupoliisia: oppilaat seisovat rivissä (oppilaiden eteen kannattaa ainakin alussa laittaa lukukortit avustamaan). Järjestyslukupoliisi määrää ketkä vaihtavat paikkaa esim. toinen ja neljäs vaihtavat paikkoja. Järjestyslukupoliisin tehtävänä on päästä paikkaa vaihtavien paikalle. Luvun parillisuutta voidaan tutkia ottamalla luvun osoittama määrä lapsia luokan eteen ja tutkimalla löytyykö kaikille pari. Tai kokeilemalla voiko esim. kuusi karkkia jakaa tasan kahdelle lapselle. Rahan arvoa harjoitellaan kokoamalla kukkaropohjiin esim. 6 euroa eri tavoin. Luvun täydentämistä harjoitellaan esimerkiksi kuvien avulla. Näet kaksi koiraa, kuinka monta on piilossa, kun koiria on yhteensä kuusi? Oppilaiden osaamista voi testata domino-kortti monisteella. Oppilaat piirtävät domino-palojen oikealle puolelle tarvittavan määrän pisteitä, jotta dominopalassa on yhteensä määrätty määrä pisteitä.
Ekaluokan syksy menee äidinkielen osalta kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden opiskelussa. Etenemistahti luokassani on ollut yleensä kirjain per viikko. Lukemaan ja kirjoittaman oppiminen koostuu sekä itsenäisistä että parin kanssa tai ryhmässä tehtävistä tehtävistä. Maanantai Viikko alkaa uuteen kirjaimeen tutustumisella. Oppilaat kokoontuvat lukunurkkaukseen, jossa luokassani ekaluokan aikana valtaosa ns. opettajajohtoisesta opetuksesta tapahtuu. Oppilaat kuulevat ensimmäisen kerran kertomuksen uudesta kirjaimesta. Tarina voidaan toteuttaa perinteisenä kerrontana, kerronnan edetessä rakentuvana lattiakuvana tai nukketeatterina. Tarinan jälkeen keskustelemme yhdessä tarinasta. Sen jälkeen harjoittelemme kirjaimen ääntämistä, sekä tutustumme kirjaimen kirjoitusmuotoon. Kirjainta harjoitellaan kirjoittamaan isosti ilmaan ja kaverin selkään ja kämmeneen sormella. Samalla tehdään äidinkielen opettajanoppaassa olevia riimittely ym. tehtäviä yhdessä. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus uutta kirjainta kohtaan ja jättää asia hautumaan seuraavaan päivään asti. Opetellaan opeteltavaan kirjaimeen liittyvä laulu tai leikki. A:ta opiskellessa lauloimme koko viikon Aarne Alligaattorista. Katso lisää aakkosaskartelua käsittelevästä jutusta :) Tiistai Lukunurkkauksessa oppilaat kuulevat kirjaimeen liittyvän kertomuksen uudelleen. Samalla kerrataan kirjaimeen liittyvä äänne ja yhdistetään kirjain aiemmin opittuihin kirjaimiin, harjoitellaan tavujen lukemista yhdessä koko luokan kanssa. Pistetyöskentely opittavan kirjaimen parissa alkaa. Oppilaat saavat suorittaa kirjaimeen liittyvät pisteet valitsemassaan järjestyksessä, toki opettaja voi johdatella vapaana olevalle pisteelle :) Tavoitteena on opettaa oppilaita heti alusta asti ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, valitsemalla itse missä järjestyksessä tehtävät tekee. Toki pistetyöskentely-menetelmää opetellessa kannattaa keskustella oppilaiden kanssa siitä: kannattaako oppilaiden tehdä ensin kaikki helpot ja mukavat tehtävät, vai kannaattako tehdä helppo ja työläitä pisteitä vuorotellen. Suoritettuaan pisteeseen liittyvän tehtävän oppilaat hakevat opettajalta leiman kulunvalvontalomakkeeseensa. Samalla opettajan on helppo seurata oppilaiden edistymistä. Aluksi pistetyöskentelyn läpi vieminen vie 4-5 oppituntia, ennen joulua ei aikaa useinkaan mene kuin 2-3 tuntia. Välttämättä kaikki oppilaat eivät ehdi tehdä kaikkia pisteitä, sen takia oppilaat tietävät ns. pakolliset pisteet, jotka on suoritettava, "vapaaehtoisista" joku voi jäädä suorittamattakin. Pisteet: Tietokone-pisteellä oppilas pari keksii 5-10 sanaa, jotka alkavat opiskeltavalla kirjaimella. Oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa keksimänsä sanat. Alkusyksystä tämä piste vaatii opettajan läsnäoloa. Opettaja ääntää sanoja hyvin hitaasti, eskarin jäljiltä oppilaat tuntevat kirjaimia vastaavat äänteet niin hyvin, ettei kirjoittaminen tuota juuri ongelmia. Muutaman kirjaimen opiskeltuamme oppilaat kykenevät jo itsenäisesti kirjoittamaan sanojen alkutavun. Kirjoittaminen on monelle lapselle helpompaa kuin lukeminen (dekoodaus vs. koodaus). Kirjoittamalla lukemaan opettamisesta voi lukea lisää Arne Tragetonin kirjoittamasta kirjasta. Piirtäminen-pisteellä oppilaiden tehtävänä on piirtää kuvat tietokoneella kirjoittamilleen sanoille. Oppilaat voivat myös ensin keksiä sanoja ja piirtää ne ennen siirtymistään tietokoneelle. Myöhemmin sanat tulostetaan ja oppilaat liimaavat sanat kuvien viereen, näin oppilaille muodostuu lukuvuoden aikana oma sanakirja, joka sidotaan vuoden päätteeksi. Kirjoitus-pisteellä oppilaat harjoittelevat tekstausta ja opeteltavan kirjaimen kirjoittamista. Lukeminen-pisteellä oppilaat lukevat pareittain aapisen tavurivejä, sanalistoja tai tekstiä lukutaidostaan riippuen. Parisanelu-pisteellä oppilaat työskentelevät pareittain. Toinen parista sanelee tavuja tai sanoja aapisesta ja pari kirjoittaa sanelun mukaan, tarkistaminen hoituu aapisesta. Kirjoittaminen voidaan toteuttaa liitu-/tussitaululle, hiekkaan (tarjotin, jolle on levitetty ohut kerros hiekkaa) tai perinteisesti paperille. Muistipeli-pisteelle opettaja valitsee sopivat opeteltavalla kirjaimella alkavat kortit (myöhemmin voi myös olla muitakin sanoja). Korttiparista toisessa on kuva ja toisessa kuvaa vastaava sana. Ensin oppilaat tutkivat kortteja ja parittavat kortit niiden ollessa oikeinpäin. Kun opettaja on tarkistanut parituksen, käännetään kortit väärinpäin ja sekoitetaan... muistipeli voi alkaa! Leikkaaminen-pisteellä oppilaat leikkaavat opettajan valmistaman kaavat avulla askarteluhuovasta opeteltavan kirjaimen. Kirjaimet liimataan alkusyksystä aapisen päälle askarteluhuovasta valmistettaviin päällisiin. Käsityö-pisteellä tavoitteena on valmistaa kirjainkortti, jossa oppilaat tuntevat kirjaimen muodon. Oppilaat pistelevät pahville reiät ja ompelevat etupistoilla itselleen kirjainkortin. Samalla tulee harjoiteltua solmun tekoa ja langan pujottamista neulaan. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat kaavan avulla leikata hiekkapaperista kirjaimen ja liimata sen tausta kartongille. (Hox! Uusi hiekkapaperi on raskasta työstää ja sakset eivät tykkää... pyydä teknisen työn opettajalta vanhoja roskiin meneviä hiekkapaperipalasia, jotka eivät enää hio, mutta joissa on vielä "tuntumaa".) Väritys-pisteellä oppilaat värittävät opeteltavaan kirjaimeen liittyvän värityskuvan. Värityskuvia löytyy googlen kuvahaulla (esim. coloring a) tai täältä. Sivut ovat englannin kielisiä, kaikki kuvat eivät siis sovellu suomenkieliseen opetukseen, mutta esim. H niinkuin hevonen, T niin kuin tiikeri ja D niinkuin delfiini, sopivat hyvin suomenkieliseen opetukseen. Satuhetki-piste on yksi vapaaehtoisista pisteistä ja se on käytössä silloin kuin opettaja on muistanut käydä kirjastossa :) Pisteellä oppilas saa hetkeksi sulkea silmänsä ja kuunnella lyhyen sadun. Kirjaston satukasetit (vai puhutaanko nykyään satu cd:eistä?!) soveltuvat tälle pisteelle hyvin. Keskittyvän kuuntelemisen ohella oppilaat harjoittelevat rauhoittumista muiden touhutessa omia tehtäviään ympärillä. Olisi ihana, jos tälle pisteelle saisi nojatuoli tai vaikkapa säkkituolin... Keskiviikko Pistetyöskentely jatkuu. Torstai Kummivartti: Oppilaat tapaavat oppitunnin aluksi koulukumminsa. Ekaluokkalaiset lukevat sen viikon lukuläksynsä 5. luokkalaiselle koulukummilleen ja kummit lukevat ekaluokkalaiselle aapisen kertomuksien selkoversion. Pistetyöskentely jatkuu, jos se on vielä kesken. Tulostetut sanalistat liimataan niitä vastaavien kuvien kohdalle. Kuvaamataidon tunnilla piirrämme, maalamme tai askartelemme kirjaimeen liittyvän kuvan. Esim. A-kirjaimen kohdalla askarreltiin Aarne Alligaattori, josta oli koko viikko laulettu. Olen niin onnellisessa asemassa, että 13 oppilaan luokallani on viikottain yksi jakotunti. Jakotunnin käytän erilaisiin äänteen erotusharjoituksiin jne. Pienessä ryhmässä oppilaat saavat vähän väliä vastata eikä omaa vuoroa odotellessa ehdi tulla tylsää.. Perjantai Oppilaat kertovat aapisen opeteltavaan kirjaimeen liittyvän kertomuksen opettajalle. Oppilaat ovat kuulleet kertomuksen viikon aikana 3-4 kertaa, joten se on tuttu ja kertominen opettajan johdattelemien kysymysten avulla onnistuu yleensä hyvin. Joskus on mukava kirjoittaa oppilaiden kertoma tarina ylös, esim. tietokoneella niin että oppilaat seuraavat kirjoitusta videotykin kautta. Oppilaat lukevat itse kirjoittamansa sanat muille ja esittelevät niihin liittyvät kuvat toisilleen. Perjantaina tehdään myös usein sanelu tai moponkatsastus-testi, jolla opittua kerrataan ja testataan. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Pistetyöskentely on alkuopetuksessa toimiva työskentelymenetelmä. Osa pisteistä vaatii opettajan apua, mutta toisilla pisteillä oppilaat suoriutuvat tehtävästä hyvin myös itsenäisesti. Näin opettajalla on enemmän aikaa avustaa apua tarvitsevia, kun osa lapsista voi samanaikaisesti työskennellä itsenäisesti. Ja koettu autonomia toimii loistavasti, oppilaat saavat itse valita missä järjestyksessä tehtävät tekevät, vaikka loppujen lopuksi tekevät sen mitä opettaja on suunnitellutkin :) Koulussamme on ekaluokalla yhteensä 3 viikkotuntia käsitöitä ja kuvista. Äidinkielen pistetyöskentelyyn on sisällytetty yksi näistä tunneista. Ossi-vihkoa käytän lähinnä läksykirjana, en näe käytännölliseksi käyttää kovin montaa oppituntia viikossa siihen, että oppilaat istuvat hiljaa omilla paikoillaan tekemässä kirjaimia. Oppilaat tottakai harjoittelevat kirjainmuodon ja mistä kirjain aloitetaan koulussa, mutta käsialatreeni on sitten kotiläksyinä. Oppitunnit käytämme mieluummin toiminnallisiin tehtäviin.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Osallistuin heti kesäloman aluksi Varganemenyi yhdistyksen kesäseminaariin. Koulutus oli todella antoisaa ja hauskaa. Ensimmäisenä päivänä opiskelimme metsämatikkaa Minna Salmisen johdolla. Paljon tuli ideoita ja ajateltavaa eskareiden ja ekaluokkalaisten aktivoimiseen. Tässä metsämatikan antia: Tee samanlainen Jokaisella oppilaalla on alusta, joiden päälle opettaja tekee maasta löytyvistä esineistä taideteoksen. Oppilaiden tehtävä on tehdä omalle alustalleen samanlainen, mallia saa käydä katsomassa niin monesti kuin tarvitsee. Harjoitus kehittää työmuistia. Hae jotain… Opettaja antaa ryhmittäin oppilaille tehtäväksi hakea kasveja, keppejä, kiviä, oksia jne. tavoitteena mahdollisimman erilaisia, eli esim. kasviryhmällä kaikilla on eri kasvit. Ryhmät asettavat löytämänsä esineet kankaalle, käydään ryhmät läpi. Sen jälkeen ryhmitellään esineitä uudestaan ja keksitään uusia ryhmittely perusteita. Sarjoitus ”Hae keppi, kivi, havunneulanen ja maatuva lehti”. Opettaja järjestää omat esineensä liinan päälle valitsemaansa järjestykseen, oppilaat jatkavat sarjaa hakemillaan esineillä. Tehtävä vaikeutuu, jos sarjassa on esim. 2 kiveä yhden sijaan. Kysytään oppilailta: - kuinka monta kiveä on liinalla? - kuinka monta havunneulasta? jne. - kuinka monta sarjaa? Kysellään kunnes kaikki ymmärtävät, että sarjoja/kiviä/keppejä on yhtä paljon kuin oppilaita. Sen jälkeen oppilaat kääntävät selkänsä ja opettaja ottaa yhden esineen pois tai vaihtaa kahden esineen paikkoja, oppilaiden pitää löytää virhe. Kuinka monta kiveä? 1. Oppilaspari ottaa kumpikin 10 pientä kiveä. Toinen parista ottaa kouraansa valitsemansa määrän kiviä omasta kympistään ja laittaa loput taskuun. Sitten oppilas helistelee kiviä nyrkissään, pari arvaa kuinka monta kiveä nyrkissä on. Oikein arvatessaan arvaaja saa yhden kiven, väärin arvatessa helistäjä saa kiveä arvaajalta. Peli päättyy viimeistään silloin kun toiselta loppuvat kivet. 2. Molemmilla oppilailla on edelleen 10 kiveä, toinen oppilaista laittaa osan kivistä taskuun ja näyttää montako hänelle jäi käteen ja toisen tehtävänä on vastata kuinka monta on taskussa. Voidaan myös vaikeuttaa siten, että kiviä on taskussa ja molemmissa käsissä. Hanoin torni Rakennetaan kepeistä kehikko, jossa on kolme ruutua pystyssä. Lisäksi tarvitaan kolme erikokoista lehteä. Lehdet järjestetään päällekkäin isoimmasta pienimpään. Pelissä tehtävänä on saada lehdet päädystä toiseen siirtämällä vain yhtä lehteä kerrallaan. Isompaa lehteä ei saa koskaan laittaa pienemmän lehden päälle. Keksi sääntö Toimitaan 4 oppilaan ryhmissä. Pari keksii säännön, esim. x+1. Ja kyselijäpari asettaa kepin vasemmalle puolelle valitsemansa määrän kiviä. Säännön keksinyt pari asettaa vastauksen oikealle puolelle. Sen jälkeen kyselijäpari asettaa taas kiviä vasemmalle puolelle ja säännönkeksijät vastaavat, kunnes kyselijät keksivät säännön. Kuinka paljon on metri? Oppilas ryhmille annetaan metrin mittainen naru ja jokaiselle ryhmälle nimetään mittayksikkö (kiviä, käpyjä jne.) oppilaat mittaavat kuinka monta tarvitaan yhteen metriin. Pylväsdiagrammeja metsässä Oppilaat rajaavat metrinarullaan alan metsästä ja laskevat kuinka paljon alueella on mitäkin. Sen jälkeen tehdään pylväsdiagrammi alueen sisällöstä. Etsi sama sävy Rautakaupasta saatavat maalisävykortit sopivat materiaaliksi tehtävään. Oppilaat saavat jokainen oman värikorttinsa ja heidän tehtävänään on etsiä metsästä jotain saman sävyistä kuin oma kortti. Kerää kourallinen Ryhmiä käsketään keräämään käpyjä, kiviä tms. jokaiselle ryhmän jäsenelle kourallinen. Sen jälkeen esineet ryhmitellään siten, että ne on helppo laskea. Laivanupotus Jokainen oppilas piirtää itselleen maahan 3x3 ruudukon (nimetään A-C ja 1-3) ja keräävät 5 kiveä/käpyä. Oppilaat asettuvat selät vastatusten ja asettavat kivet ruudukkoonsa. Tavoitteena on tyhjentää parin ruudukko. ”Ammun A3:en.” ”Uppos”… Järjestyslukupoliisi Leikin perusidea on kuin hedelmäsalaatissa. Leikkijät seisovat rivissä ja ensin luetellaan jokaiselle oma järjestysluku. Järjestyslukupoliisi seisoo rivin edessä ja huutaa kaksi järjestyslukua, niiden kohdalla rivissä seisovat yrittävät vaihtaa paikkaa ennen kuin poliisi ehtii jommankumman paikalle. "Paikattomasta" tulee uusi poliisi. Pitää muistaa, että oma järjestysluku muuttuu kun vaihtaa paikkaa.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
Luukku kiinni-peli Luukku kiinni-peliä voidaan pelata sitä varten tehdyllä pelilaudalla tai numerokorteilla 1-9 yksin tai parin kanssa. Pelissä pelaajalla on edessään numerokortit 1-9 oikein päin. Heitettyään kahta noppaa pelaaja voi kääntää ympäri joko noppien summan tai molempien noppien lukumäärät erikseen, esim. kuvassa voi kääntää joko 2 ja 5 tai 7. Säännöistä riippuen molemmat on aina käytettävä tai sitten ei. Voidaan pelata siten, että peli loppu heti kun ei pysty kääntämään tai parin kanssa pelattaessa siihen kun toinen pelaajista saa kaikki käännettyä. Auki jääneet kortit lasketaan yhteen, halutessaan voi pelata esim. 50 pisteeseen asti. Lukukäsite ja lukujen opetteleminen Ensimmäisen luokan syksyllä opeteltavat luvut 1-10 käsitellään perusteellisesti ja yhden luvun opetteluun kuluu noin viikko, eli 3-4 oppituntia. Luvun käsittely alkaa kehollisilla harjoitteilla: Oppilaat liikkuvat musiikin tahdissa. Musiikin pysähtyessä oppilaat muodostavat tietyn kokoisia ryhmiä. Jos jokin ryhmä jää vajaaksi mietitään kuinka monta tarvittaisiin lisää, jotta olisi sovittu määrä jäseniä ryhmässä. Lopetetaan uuteen käsiteltävään lukuun. Mahdollisesti "ylijääneet" oppilaat toimivat tarkkailijoina ja open apulaisina. Opettajan ohjeen mukaan esim. ne, joilla on hame menevät kyykkyyn. Sanallistetaan "kaksi ja neljä on kuusi", tehdään useita erilaisia jaotteluita ja samalla käydään läpi luvun hajotelmia. Luokan edessä seisoo esimerkiksi kuusi lasta. Opettaja lajittelee oppilaat molemmille puolilleen ja oppilaiden tehtävänä on kertoa kuinka paljon kummallakin puolella on. Taas kerran käydään läpi kaikki opeteltavan luvun hajotelmat. Hajotelmia voidaan käydä myös läpi taputuksin. Esimerkiksi luku kuusi voisi olla tömps-tömps-tapu-tapu-tapu-tapu. Ja taas kielennetään "kaksi tömistystä ja neljä taputusta on yhteensä kuusi". Opettaja voi myös näyttää täpläkortteja ja luvan saatuaan kaikki oppilaat vastaavat yhtä aikaa sormilla tai taputtamalla. Muistiinpanot - vihkotyö Oppilaat tekevät jokaisesta oppimastaan luvusta aluksi opettajajohtoisesti, myöhemmin melko itsenäisesti muistiinpanot. Aluksi mietitään miten opeteltava luku näkyy itsessä: Minulla on kaksi kättä. Minulla on kaksi jalkaa. Sen jälkeen mietitään miten luku näkyy meidän luokassa: Meidän luokassa on kaksi ovea. Meidän luokassa on kaksi oppilasta, joilla on silmälasit. Lopuksi mietitään vielä mitä maailmassa on opeteltavan luvun verran: Maapallolla on kaksi napaa, etelä- ja pohjoisnapa. Tai jotain muuta, joka on lähempänä lasten omaa maailmaa, opettaja vain ei nyt juuri keksinyt muuta... :) Näitä asioita voidaan myös kirjata vihkoon alla olevien lisäksi. Vihon yläkulmaan piirretään käsiteltävä luku. Sen lisäksi sivulle tulee kello, joka osoittaa tasatuntia, kuvassa kello 3 (kelloa varten tarvitaan kellotaulu leima tai monistettuja kellopohjia, joihin oppilaat itse piirtävät viisarit). Sivulle piirretään myös noppa. Oppilaita pyydetään näyttämään sormilla opetettava luku -> piirretään käsi vihkoon. Aluksi tarvitaan open tai kaverin apua käden piirtämiseen ääriviivoja pitkin. Helminauha ja siihen opeteltava määrä helmiä on myös keskeinen asia sivulla. Opeteltava luku piirretään myös rahoina. Luvun hajotelmat piirretään dominokortteina. Kirjoitetaan mikä kuukausi on esim. kolmas. Luku ankkuroidaan myös lukusuoralle. Väritetään luvun naapuriluvut lukusuoralta. Lisäksi voidaan piirtää sivulle jotain, jossa luku esiintyy. Esimerkiksi kuvassa on piirretty liikennevalot, joita on kolme. Hajotelmat - harjoitteita välineillä Papuleikissä lapsilla on kädessään opeteltavan luvun verran papuja. Opettajan ohjeen mukaan pavut jaetaan käsiin, esim. kuvassa kolme ja kaksi. Yhteen ääneen todetaan "kolme ja kaksi on viisi". Sen jälkeen kädet asetetaan ristiin ja todetaan, että myös "kaksi ja kolme on viisi". Opitaan siis yhteenlaskun vaihdannaisuutta siinä sivussa. Opettaja tekee oppilaisiin nähden peilikuvana. Muista oikea lukusuunta vasemmalta oikealle!! Myöhemmin papuleikissä voidaan myös laittaa toinen käsi selän taakse ja miettiä kuinka monta papua meni selän taakse. Ja kun vastaus on keksitty, tuodaan kädet taas näkyville ja kielennetään hoksattu asia. Dublopalikoiden avulla tutkimme luvun 9 hajotelmia. Pöydällä oli 9 dublo-tornia, jotka lajiteltiin ominaisuuksien (lähinnä värien tai tornien korkeuksien mukaan) eri tavoilla. Samalla laskettiin säilyykö tornien lukumäärä samana, vaikka ne on lajiteltu eri tavoin. Kun hajotelmia oli tehty ensin konkreettisilla esineillä eli dubloilla, siirryttiin kuvalliseen vaiheeseen ja kuvissa olevat bublotornit lajiteltiin taululle ja laskettiin. Kuvassa tornit on lajiteltu ylimmän palikan värin mukaan. Samalla kuvaa kielennetään "kaksi ja neljä ja kolme on yhteensä yhdeksän". Myös hajotuskoneella voi harjoitella hajotelmien tekoa. Hajotuskone rakennetaan maitopurkista ja wc-paperin hylsystä. Pikkuoppilailla on tärkeää olla aina oikea kone käytössään, pelkkä monien kirjasarjojen mukana tuleva pahvinen alusta ei riitä!! Hajotuskoneeseen pudotetaan hajotettavana olevan luvun verran helmiä, timantteja tms. Tutkitaan millä eri tavoilla timantit voivat hajotuskoneeseen hajota. Pahviselle hajotuskone-pohjalle tehdään vastaava kuva sini-punakiekoilla. Samalla hajotelmat voidaan myös piirtää vihkoihin. Harjoittelun edetessä hajotuskoneeseen merkitään myös lukukorteilla hajotelman osat ja taas kielennetään toimintaa "Neljä ja kaksi on yhteensä kuusi". Jokainen oppilas tai oppilaspari tarvitsee oman hajotuskoneen! Lisäksi luokkaan voi rakentaa ison yhteisen hajotuskoneen monistepaperilaatikosta, josta on poistettu yksi seinä ja sen tilalle laitettu piirtoheitin kalvo. Tällaisella isolla hajotuskoneella voidaan satunnaisesti tehdä hajotelmia luokan edessä "opettajajohtoisesti". Hajotuskoneen vasemmalle puolelle asetettu väripaperi auttaa lapsia muistamaan oikean lukusuunnan, eli aina kuljetaan vasemmalta oikealle. Hajotuskoneella voidaan myös pelata bingoa. Oppilaat merkitsevät harjoiteltavan luvun hajotelmia bingoruudukkoon haluamaansa järjestykseen. Bingotyttönä voi toimia vuorotellen joku oppilaista. Timantit pudotetaan hajotuskoneeseen ja hajotuskoneen antaman hajotelman voi vetää yli omasta bingoruudukostaan. Kolmen suoran saanut on voittaja. Hajotelma-karkit Harjoituksessa luokasta kaksi oppilasta saa lautaset ja heidän tehtävänään on jakaa saamansa karkit niin monella tavalla keskenään kuin mahdollista. Opettajan tekemät karkkilautaset asetetaan taululle näkyville sitä mukaa kun oppilaat löytävät eri tapoja jakaa karkit keskenään. Karkkien jaon jälkeen lautasten viereen asetetaan hajotelmia esittävät dominokortit ja viimeiseksi lautasten ja dominojen esittämät summamuodot. Hajotelmat värisauvoilla - maton kutominen Sovitaan oppilaiden kanssa mikä sauva on tänään ykkönen. Sen jälkeen oppilaiden tehtävänä on etsiä harjoitelvaa lukua vastaava värisauva. Kuvassa on harjoiteltu lukua 6 ja valkoinen sauva on ykkönen. Kun violetti värisauva on löytynyt, aloittavat oppilaat maton kutomisen. Oppilaiden tehtävänä on kutoa mattoon raitoja kahdestä värisauvasta siten, että ne ovat yhtä pitkät violetin värisauvan kanssa. Kun matto on kudottu ja erilaiset raidat tehty, luetaan mattoa. Aluksi lukeminen tapahtuu väreillä: "Valkoinen ja keltainen ovat yhtä pitkät kuin violetti. Vaaleanpunainen ja punainen ovat yhtä pitkät kuin violetti jne." Seuraavaksi jatketaan tutkimalla mitä lukuja mikäkin värisauva esittää ja luetaan matto lukuina: "Yksi ja viisi on yhteensä kuusi. Kaksi ja neljä on yhteensä kuusi jne." Lopuksi värisauvoista kudottu matto piirretään vihkoon. Mikäli käytössä on cm x cm-ruutuvihko on värisauvat helppo piirtää ruutuihin. Maton viereen kirjoitetaan hajotelmat numeroilla. Salaisuuspussin avulla voidaan myös harjoitella hajotelmia. Salaisuuspusseihin laitetaan sisälle opeteltavan luvun hajotelmia esim. 5 kiveä ja 2 käpyä. Pussia tutkivan oppilaan tehtävänä on tunnustella esineiden määrä ja kertoa mitä löysi. Lopuksi mietitään miten sama sanotaan matematiikan kielellä -> 5+2=7. Lopuksi hajotelmat tehtävät tehdään vielä sini-punakiekoilla ja väritetään ja kirjoitetaan saadut hajotelmat vihkoon/kirjaan. Luvun ankkuroiminen tapahtuu etsimällä luvulle naapuriluvut. Sen lisäksi voidaan leikkiä järjestyslukupoliisia: oppilaat seisovat rivissä (oppilaiden eteen kannattaa ainakin alussa laittaa lukukortit avustamaan). Järjestyslukupoliisi määrää ketkä vaihtavat paikkaa esim. toinen ja neljäs vaihtavat paikkoja. Järjestyslukupoliisin tehtävänä on päästä paikkaa vaihtavien paikalle. Luvun parillisuutta voidaan tutkia ottamalla luvun osoittama määrä lapsia luokan eteen ja tutkimalla löytyykö kaikille pari. Tai kokeilemalla voiko esim. kuusi karkkia jakaa tasan kahdelle lapselle. Rahan arvoa harjoitellaan kokoamalla kukkaropohjiin esim. 6 euroa eri tavoin. Luvun täydentämistä harjoitellaan esimerkiksi kuvien avulla. Näet kaksi koiraa, kuinka monta on piilossa, kun koiria on yhteensä kuusi? Oppilaiden osaamista voi testata domino-kortti monisteella. Oppilaat piirtävät domino-palojen oikealle puolelle tarvittavan määrän pisteitä, jotta dominopalassa on yhteensä määrätty määrä pisteitä.
Yhteis- ja vähennyslaskussa on kolme erilaista tapausta, joissa niitä voidaan käyttää. Jotta lapsi osaa soveltaa yhteen- ja vähennyslaskua oikeissa yhteyksissä pitää kaikkia kolmea erilaista tapaa harjoitella. Helpoin yhteen- ja vähennyslaskun muoto on muutos, jotain tulee lisää tai lähtee pois. Harjoittelu aloitetaan, kuten aina, abstraktion tien alusta konkreettisilla tehtävillä. Luokan edessä on joukko lapsia, lapsia tulee lisää tai lapsia lähtee pois. Samaa voidaan jatkaa eläimillä ja lopulta piirtämällä. Varga-Nemenyi-menetelmässä käytetään paljon hyväksi muutosnuolia, kuten alla olevassa kuvassa. Muutosnuolien avulla estetään yhtäsuuruus-merkin väärinkäyttö, joka on aika tyypillinen virhe. Muutos-laskuja voidaan harjoitella myös kuvien avulla. VaNe-oppilaan kirjan takaa löytyy nappisivu, erilaisia kuvia nappiryhmistä. Jokaisella oppilaalla on myös omat 20 nappiaan matikkalaatikossa pussissa. Opettajan ohjeiden mukaan lapset lisäävät kuvaan nappeja oikean määrän. Yhteismäärän ja osayhteismäärän kirjoittaminen matematiikan kielelle on jo haastavampaa, näissä laskuissa mikään ei mene pois tai tule lisäksi kuten muutos-laskuissa. Osayhteismäärää itselleni havainnollisisti parhaiten kehollinen kahdella twist-nauhalla tehty harjoitus. Valittiin joukko, joka meni twist-nauhan sisään. Sen jälkeen valittiin jonkin ominaisuuden perusteella twist-nauhan sisällä olijoista vielä pienempi joukko, jotka menivät toisen twist-nauhan sisään. Isommasta joukosta pienempi ryhmä on osayhteismäärä ja se voidaan ratkaista vähennyslaskun avulla. Yhteismäärä on melko helppo tehtävä: isossa kipossa on viisi pientä kolmiota ja pienessä kipossa kaksi kuinka monta kolmioita on yhteensä. Mutta jos tehtävän ohje kuuluukin laita kaikki pienet kolmiot isoon mukiin ja vihreät kolmiot pieneen, pitää mukit asettaa sisäkkäin ja taas on kyse osayhteismäärästä. Kuinka monta kaikista pienistä kolmioista on vihreitä? Usein eniten vaikeuksia aiheuttavat vertailutehtävät. Vertailutehtävien keholliset harjoitukset onnistuvat tutulla portinvartijaleikillä, jossa muodostuu kaksi ryhmää. Vertaillaan kummassa ryhmässä on enemmän jäseniä. Vastaus voidaan tarkistaa asettamalla molemmat ryhmät vieretysten jonoon ja katsoa kumpi jono on pidempi (parittamalla). Samassa portinvartija leikissa voidaan toisen ryhmän jäsenille antaa punaiset lego-palikat käteen ja toiselle ryhmälle siniset. Oppilaat rakentavat palikoistaan tornin ja vertaillaan kumman ryhmän torni on korkeampi. Jos olis yhtä monta, mutta kun ei ole, niin täytyy vertailla: Kuinka monta molempia on? Mitä jos olis yhtä monta? Miten teet kolmesta kaksi, tai kahdesta kolme? Kuvallinen vaihe on vuorossa viimeisenä ja se on haastava. Kuinka paljon enemmän on luumuja kuin appelssiineja lautalle? Kuinka paljon vähemmän on omenoita kuin päärynöitä? Helpointa on lasten kanssa asettaa kuvat parijonoon, kuten banaanit kuvassa. Vertaillaan kuinka monta enemmän vasemmalla pitäisi olla banaaneja, jotta niitä olisi yhtä paljon kuin oikealla tai päin vastoin kuinka paljon vähemmän oikealla pitäisi olla, jotta olisi yhtä paljon kuin vasemalla. Kauppakori-tehtävä Opettaja tuo luokkaan kauppakorin täynnä tavaroita. Ostokset puretaan yhdessä pöydälle ja nimetään. Leikitään luokittelua ja opettaja tai joku oppilaista saa lajitella ostokset valitsemansa perusteen mukaan kahteen ryhmään, muiden tehtävänä on päätellä mikä on lajitteluperiaate. Tehtävä voidaan johdatella vaikkapa geometrian aiheisiin, jos opettaja viimeiseksi lajittelee ostokset muodon mukaan. Toki ne voi lajitella nestemäisiin ja kuiviin, makeisiin ja sulaisiin jne. Geometria Yleensä oppikirjoissa esitellään pääasiassa poikkeustapauksia: neliöitä, kuutioita, tasakylkisiä kolmioita jne. Geometristen tasokuvioiden tutkimista voidaan lähteä käsittelemään myös toisella tavalla. Jokainen lapsi saa monistuspaperin, joka rytistetään tolloksi. Sen jälkeen paperi avataan ja oppilaiden tehtävänä on lähteä etsimään paperista aluksi kolmioita, jotka väritetään punaisella.Sen jälkeen neliökulmioita, jotka väritetään jollakin toisella värillä ja lopuksi monikulmioita. Näin ei keskitytä vain poikkeustapauksiin, koska paperissa tuskin on montaa neliötä tms. Toinen harjoitus samasta aiheesta etenee siten, että lapset saavat jokainen paperinkeräyslaatikosta jonkin epämääräisen muotoisen paperinpalan. Tehtävänä on taitella paperista neliö tai kolmio, kumpaa sitten käsitelläänkään. Kuvion muoto voidaan todistaa asettamalla taiteltu kuvio vihkoon, värittämällä reunojen yli. Kun tasokuvio poistetaan, voidaan vielä ympyröidä kulmat, todeta että niitä on neljä, joten kuvio on neliökulmio. Ja tietenkin perinteinen pilleistä tasokuvioiden askartelu toimii aina. Maanvaltaus-peli Hauska, geolaudoilla pelattava peli on maanvaltaus. Pelaajilla on käytössään eriväriste kuminauhat ja sitä mukaa kun he noppaa heittävät saavat pelaajat vallata pelilaudalta itselleen maata nopan osoittaman määrän ruutuja. Kaverin valtaamaa maata saa vallata itselleen. Peliajan päättyessä lasketaan vallatut ruudut, jos aluella on molempien kuminauhoja päällimmäinen on vallassa. Nuolenpää-piirrustus Hauskoja keskittymistä vaativia tehtäviä ovat myös nuolipiirrustukset. Oppilas piirtää nuolirivin mukaisesti ruutuja ylös/alas ja vasemmalle ja oikealle. Samalla tulee harjoiteltua suhdekäsitteitä. Harjoitus on helpoin, jos joku sanelee nuoliriviä! Nuolirivin ohjeet voi kokeilla piirtää myös alusta loppuun, silloin tulee kuvio väärinpäin. Nämä harjoitukset sopivat hyvin myös esim. kummitoimintaan, kummi lukee komentosarjaa pikkuoppilaalle -> molemmille haastavaa. Myöhemmin oppilaat voivat myös itse keksiä komentosarjoja toisilleen. Hahmottamisen-harjoituksia Oppilaat istuvat ryhmissä ja luokan keskelle tuodaan esim. multilinkeistä rakennettu rakennelma. Yksi kustakin ryhmästä valitaan rakentajaksi. Muiden tehtävä on ohjata rakentajaa kokoamaan samanlainen rakennelma kuin luokan keskellä on. Omilta paikoiltaan ei saa liikkua, mutta naapuriryhmältä voi kysyä apua, mitä rakennelman takapuolella on. Ilman näköaistia rakentaminen on myös mielenkiintoista. Salaisuuspussissa oli kuvissa näyvä teipattua rakennelma. Tunnustelemalla sain tutkia rakennelmaa ja sen jälkeen tehtävänä oli rakentaa pöydällä olevista värisauvoista samanlainen. Muoto löytyi, mutta mittakaava heitti... Haastava harjoitus oli myös rakentaa esin valkoisista kuutioista rakennelma ja sen jälkeen samanlainen rakennelma muun värisistä sauvoista samassa mittasuhteessa.
Varga-Neményi-menetelmään, toiminnallisuuteen ja Liikkuva Koulu-ideologiaan hurahtaneen opettajan opetuskokeiluja.
