Luomulaaksossa on vedetty tiukkaa harjoitusohjelmaa viimeiset kuukaudet ja pikku hiljaa alamme olla valmiita Luomupuuron maailmanennätyspäivään.

Luomupuuron ME- päivä on jo ihan nurkan takana ja kohta on harjoittelut sitten harjoiteltu ja on tosi kyseessä, sillä 6.9 syödään maailmanennätyksen verran luomupuuroa! Onneksi vielä ehtii ottaa kunnon puurotreenispurtin ennen maailmanennätyspäivää! Se taas tarkoittaa sitä, että tästä päivästä eteenpäin Luomulaakson Puuroperjantai onkin sitten joka päivä aina 6.9 saakka – paitsi viikonloppuna, koska rankka treeni vaatii myös palautumista ja viikonloppu on omiaan juuri siihen. Tosin silloinkin tehdään ainakin mielikuvaharjoituksia, sillä keskiviikkona 6.9 on Luomulaaksossa puuroa ihan uudessa muodossa ja ilmassa on enemmän ja vähemmän jännitystä. Jospa kaikki meneekin ihan pipariksi ja puuroreseptistä tuleekin pannukakku! No, onneksi keittiötapaturman varalle on jo hyvä liuta aiempia reseptejä, ettei ennätyspäivänä nyt ainakaan ilman luomupuuroa joudu olemaan! 😀 Tälle päivälle puuroksi valikoitui jostain 1900-luvun alkupuolen keittokirjasta aikanaan vihkoon poimittu pihlajanmarjapuuro. Pihlajat kantavat jo komeaa marjakuormaa oksillaan, joten onkin oiva aika alkaa maistella noitakin luonnon tarjoamia oranssinpunertavia helmiä. Lapsuudessani ammuimme näitä ystävieni kanssa vaateripustimista otetuilla muoviputkilla leikkiessämme kotimme lähellä kohoavilla suurilla metsäisillä kalliolla, jotka tarjosivat mitä parhaimmat paikat leikkiin kuin leikkiin. Muistan kuinka marjat lensivät komeasti maaliin saakka, mutta taitavat tulla parempaan käyttöön näin puurossa. Pihlajanmarjapuuroa isomummin tapaan n. 1,5 l vettä 5 dl pihlajanmarjoja 2 luomuomenaa tai luomuomenankuoria n.1,5 dl luomusokeria n. 3 dl luomuruisjauhoja (suolaa maun mukaan) 1. Huuhdo pihlajanmarjat ja kiehauta ne vedessä. Kaada vesi pois. 2. Keitä marjoja toisessa vedessä (n.1,5 litra vettä) huuhdottujen ja paloiteltujen omenoiden (tai kuorien) kanssa. Keittele puolisen tuntia pehmeällä lämmöllä. 3. Siivilöi liemi ja mausta se sokerilla. 4. Siivilöi joukkoon ruisjauhot hyvin vispaten. Lisää suola. 5. Anna puuron kiehua hiljalleen noin tunnin verran. Muista hämmentää usein. 6. Mikäli puuro ei ole sakeutunut riittävästi voit suurustaa sen parilla ruokalusikallisella perunajauhoja. (laita perunajauhot tilkkaan kylmää vettä ja lisää puuron joukkoon, kiehauta). Jos kaipaat löysempää, niin lisää hiukan vettä ja kiehauta uudelleen. 7. Kaada puuro laakealle vadille jäähtymään ja sokeroi pinta. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin eikä proteiinipuuroakaan ole unohdettu. Luomulaakso on monien muiden kanssa mukana tekemässä Luomupuuron maailmanennätystä! Tule sinäkin mukaan! Ohjeet Luomupuuron maailmanennätykseen osallistumisesta sivulta http://www.luomupuuro.fi/ Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Linssipata

Raparperipuskat jatkavat yhä herkullisten happamien varsien kasvatusta siihen malliin, että päätin vielä yhden raparperireseptin luomupuuroharjoituksiin keitellä ennen johonkin muuhun raaka-aineeseen siirtymistä. Satokausi on kyllä ihan kullanarvoinen asia. Raparperin satokausi on tänä vuonna ollut aivan erinomainen ja luulenpa, että pakastimeenkin tuota suloisen hapanta herkkua riittää vielä aimo annos, joten saamme sitten pitkin talveakin nauttia puutarhan antimista. Vaikka raparperia jo nytkin on meillä aika paljon saatavilla, kun pihamme varmasti jokusen kymmenen vuotta samalla paikalla nököttänyt kasvi jaksaa joka kesä pitää meidät raparperissa, niin maltan tuskin odottaa, millaisen saaliin saammekaan, kun viime kesänä istutetut 5 uutta tainta alkavat toden teolla tuottaa satoa. Sitten ei raparperi takuulla lopu koko talvena! Ja jos ei kaikkea ehditä syödä/saada annettua eteenpäin, niin onhan raparperi kaunis katseltavakin. Kukka on monen pölyttäjän suosiossa ja kerääpä se monesti luokseen ne puutarhan kauneimmat perhosetkin! Raparperia rosmariinilla ja mansikoilla Tämän viikon resepti on yksinkertainen ja kaikin puolin helppo. Keittelin raparperisoseen, jota kokeilimme monissa puuroissa – niin uunissa kuin kattilassa valmistetuissa ja toimipa sekoitus mainiosti tuorepuurossakin. Suosikiksi taisivat nousta niin manna, ohra, kaurahelmi kuin riisikin. Omat suosikkini taisivat ehkä olla iki-ihanat kaurahelmi ja mannaryyni, tosin riisi kirii ihan kannoilla. Annoksen kuin annoksen kruunasivat tuoreet mansikat (myös sulatetut mansikat sekä mansikkahillo toimivat hyvin), jotka loivat raparperin ja rosmariinin kanssa suloisen makuyhdistelmän, jossa kesäisen makea ja suloisen hapan hivelivät makuhermoja – tosin yksi perheenjäsenistä ei sekoitukselle lämmennyt sitten millään versiolla, mutta se taas johtui puhtaasti siitä, että kyseinen henkilö ei pidä rosmariinista oikeastaan missään muodossa. No, aina ei voi miellyttää kaikkia ja makuasioista on turha kiistellä. Onneksi puuro maistui mainiolta myös ilman rosmariinia, sillä mansikka ja raparperi sopivat tunnetusti paremmin kuin hyvin yhteen. Alla olevan soseen voikin keitellä myös siten, että korvaa rosmariinin vaikkapa vaniljasokerilla ja toimii muuten ohjeen mukaan. Mansikat on minusta mukavampi laitella puuron päälle, sillä en millään raaski mansikoita keitellä, etenkään niitä tuoreita. Jos oikein haluaa herkutella, niin annokseen voi paahtaa vielä lisäksi kuorittuja manteleita, jotka sitten rouhitaan puuron päälle. Tästä muuten piti meillä hänkin, jolle ei rosmariini maistunut. Raparperi-rosmariinisose: 1-2 tl luomurosmariinia 1-1,5 dl luomusokeria n. 50 g luomuvoita n. 500 g raparperia 1. Laita kattilaan pesty ja pilkottu raparperi sekä sokeri ja rasva. Jauha rosmariini morttelissa ja lisää joukkoon. Lisäile pienissä erissä ja maistele, jotta löydät itseäsi miellyttävän vahvuuden. Kiehauta ja anna hautua hiljalleen, kunnes raparperit ovat hajonneet. Jos haluat joukkoon sattumia, niin pilko osa raparpereista isommiksi tai hauduttele hiukan vähemmän aikaa. Tarkista maku/makeus. 2. Lisää keittämäsi sose, joko puuron joukkoon kattilaan tai annostele lautaselle. Uunipuuroa tehdessä sekoita sose normaalisti tekemäsi uunipuuron ainesten joukkoon ja paista, kunnes seos on ottanut kauniisti väriä tai puuro on sopivasti hyytynyt. Äläkä unohda niitä makoisa mansikoita tarjoillessa, sillä ne kruunaavat annoksen! Aikaisempiin Luomulaakson Puuroperjantai postauksiin pääset näppärästi tutustumaan täällä. Tähän mennessä on puuroissa maisteltu mm. nokkosta, valkosipulia, basilikaa, lakritsia sekä kahvia ja onpa matkanvarrella tullut puuroraaka-aineita savustettuakin! Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä! Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Oreganoleipä juureen. Hapanjuurella leivottu leipä on ehdoton herkku!

Tänäkin vuonna, yhä meneillään olevan appelsiinikauden ajan, olen kuivattanut hyötykasvikuivurissani aikamoisen annoksen luomuappelsiininkuoria. Vuoden mittaan niitä tulee käytetyksi niin leivonnassa, ruuanlaitossa kuin teetäkin maustamassa – ja joskus on mukava ihan vain avata purkki ja tuoksutella appelsiinin aromeja. Paras apuväline appelsiininkuoren raastamisessa on ehdottomasti kuvassa näkyvä raastin, mutta kyllä se toki muillakin välineillä onnistuu – joskin on ehkä hiukan työläämpää ja saa olla varovainen, ettei mukaan tule kitkerämää valkoista osaa. Appelsiinikuoriraasteen kuivaaminen onnistuu hyvin hyötykasvikuivurilla, mutta uunikin käy, jos ei satu hyötykasvikuivuria nurkissa olemaan. Ja kuivattavat jotkut raastetta huoneenlämmössäkin. Kuivattaa voi toki muidenkin sitrushedelmien kuorta ja itselläni on varastossa yleensä aina myös sitruunankuorta, sillä appelsiinin ohella sitäkin kuluu vuoden mittaan kohtalaisen paljon. Raastetun kuoren voit kuivattaa näin: Levittele raaste ohueksi kerrokseksi pellille tai muulle laakealle alustalle. Jos käytät uunia/hyötykasvikuivuria pidä huoli, että kuivaat miedoimmalla mahdollisella lämmöllä, jotta raaste säilyy mahdollisimman hyvänä. Jos kuivatat raasteen huoneen lämmössä ole erityisen tarkka, että raastekerros pysyy ohuena ja alkaa kuivua mahdollisimman nopeasti. Jääkaapin päällä pellillinen raastetta kuivuu kohtalaisen nopeasti. Saunaakin kannattaa kokeilla. Anna kuivua niin kauan, että raaste murenee rikki sormien välissä. Pieniä määriä kuivatettaessa kuivatus onnistuu ihan vaikka lautasella pöydällä. Halutessasi voit leikellä kuoresta myös ohuita suikaleita. Tässä tapauksessa kannattaa ensin veitsellä raaputtaa kuoren valkoinen osa mahdollisimman tarkkaan pois, sillä se ei maistu erityisen hyvältä. Tämän jälkeen voitkin suikaloida kuoret haluamasi kokoisiksi ja kuivattaa edellä mainittuun tapaan. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Kreikkalainen Fava. Fava on ollut meidän pöydässämme vakiovarusteena jo vuosia. Jokin aika sitten sai nuorimmaisemme tätä herkkua maistaa.

Maltainen Ruislimppu.

Paahdetut auringonkukan siemenet. Paahdetut auringonkukan siemenet ovat todella nopeat valmistaa.

Etenkin joulunaikaan sokeroituja appelsiinin kuoria (ja toki muidenkin sitrushedelmien kuoria) kuluisi melkein loputtomasti. Ne maistuvat herkullisilta niin kakuissa, pullissa, pikkuleivissä ja ihan sellaisenaankin. Toki näitä ihanuuksia myydään kaupassakin, mutta ainakaan Suomesta ei näitä ole kovinkaan helppo saada luomulaatuisena. Niinpä helpointa on tehdä ne itse. Sokeroitujen appelsiininkuorien tekeminen ei ole edes vaikeaa ja raaka-ainettakin tulee oikeastaan siinä samalla kun tulee hedelmiä syöneeksi. Valmista sokeroitua appelsiininkuorta voi tarvittaessa säilyttää pakastimessakin ja jääkaapissa ne säilyvät hyvänä useamman viikon ja pidempäänkin. Tein eilen kohtuu hyvän kokoisen satsin sokeroituja luomu appelsiininkuoria. Heitin joukkoon myös luomu sitruunaa sekä luomu greippiä. Joululeivonnan alkaessa sokeroituja kuoria tarvitaan aika paljon. Saattaa olla, että joudun tekemään aika pian toisenkin erän, sillä kuivumassa olevia kuoria on hävinnyt hälyttävän paljon. Ihan luvan perään kyllä, mutta määrä ei taida enää riittää kaikeen joululeivontaan. No, onneksi näiden tekeminen on helppoa ja kuoria keittäessä talon täyttää aivan ihana tuoksu. Sokeroidut appelsiininkuoret 5-6 luomu appelsiinia tai muita sitrushedelmiä suunilleen sama määrä)n. 400 g sokeria (1-2 luomu sitruunaa)n. 2,5 dl vettäsokeria pinnalle (tätä tarvitaan paljon) 1. Pese ja kuori sitrushedelmät (appelsiinien lisäksi tykkään itse laittaa joukkoon aina myös jonkin verran sitruunaa) ja leikkaa kuoret suikaleiksi. Voit ennen suikalointia halutessasi poistaa osan valkoisesta pehmeäastä osasta, mutta kaikkea ei kannata poistaa, sillä muuten paloista tulee hyvin ohuita ja nahkamaisia. 2. Keittele kuoria vedessä vartin verran, heitä vesi pois. Toista pari kertaa, niin kuorista lähtee pois kitkerää makua.3. Laita kattilaan noin 2,5 dl vettä, suikaloidut kuoret sekä sokeri ja keittele hiljakseen noin tunnin verran tai kunnes kuoret muuttuvat läpikuultaviksi ja neste muuttuu siirappiseksi. 4. Ota reikäkauhalla suikaleet nesteestä. 5. Kieritä lämpimät, hyvin valutetut suikaleet sokerissa ja nostele ne sitten alustalle/ritilälle kuivumaan. 6. Suikaleiden kuivumiseen menee 1-2 päivää. 7. Purkita kuivuneet suikaleet ilmatiiviseen rasiaan. Luomulaakson Joulu-sarjan muita reseptejä löydät täältä. Postaus on myös osa Luomulaakson Tee itse kotikeittiössä-sarjaa. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Jauhemaksapihvit

Valkopavut tomaatissa

Treenitaival on nyt kuljettu loppuun ja huomenna on varsinainen kisapäivä. Laitetaan siis padat ja pannut ojennukseen, kaivetaan vispilät esiin ja varmistetaan, että kaikki tarvittavat ainekset löytyvät kaapeista, jotta mikään mutka ei vaaranna Luomupuuron ME:n saavuttamista. Meillä on kisapäivän puuroa viilattu ihan viimeisen päälle ja huomenna kaiken pitäisi toimia kuin unelma. Hiukan jo jännittää, mitä mahdatte pitää Luomulaakson kisapäivän puurovalinnasta. Sen verran voi vinkata, että se sopii myös useimmille keliaakikoille, sillä se on valmistettu kaurasta (keliaakikkojen kohdalla pitää vain muistaa varmistaa, että kyseessä on puhdas kaura tuote ja että kyseiselle keliaakikolle puhdaskaura tuotteet sopivat.) Tänään kuitenkin vielä treenipuuroa syksyisissä tunnelmissa eli luvassa puolukkaa ja omenaa isomummin tapaan syysauringon hellässä huomassa. Syyspuuroa isomummin tapaan 1 l vettä 5 dl l puolukoita (tai 2,5 dl puolukkasosetta) 2-3 luomuomenaa luomukanelitanko 1-2 dl luomusokeria n. 3 dl luomukaurahiutaleita n. 1 tl suolaa 1. Pese ja paloittele omenat. 2 Laita kaikki ainekset kattilaan. 2. Kiehauta ja anna hautua 15-30 minuuttia. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin proteiinipuuroakaan unohtamatta. Luomulaakso on monien muiden kanssa mukana tekemässä Luomupuuron maailmanennätystä! Tule sinäkin mukaan! Ohjeet Maailmanennätykseen osallistumisesta sivulta http://www.luomupuuro.fi/ Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Minulta on kyselty vinkkejä perjantaipuuron proteiinimäärän lisäämiseen ja tässä tulisi nyt yksi hyväksi havaittu vinkki – luomua tietenkin! Hamppumaan luomuinen hampunsiemenproteiini Yksi ehkäpä kätevimpiä tapoja lisätä puuron proteiinipitoisuutta on lisätä joukkoon maan mainiota idätettyä hamppuproteiinia. Ostin Hamppumaalta sitä pari pussillista Kevätmessuilta ja se on tuntunut maistuvan vallan hyvin puurossa kuin puurossa ja sopii niin tuorepuuron kuin keitetyn puuronkin kaveriksi. Uunipuuroon en sitä ole halunnut lisätä, koska sen joukkoon hampunsiemenproteiini on hiukan hankala sekoittaa, sillä haluan lisätä sen vasta valmiiseen puuroon kuumentamisen jälkeen, mutta jos joku ei koe sitä ongelmaksi, niin miksipä se ei se ei sitten uunipuuroonkiin kävisi. Hampunsiemenproteiini pussin kyljessä sanotaan sen olevan ”herkullinen ja tehokas proteiinilisä pirtelöihin, välipaloihin, ruokiin ja leivontaan” Ja täytyy sanoa, että ihan oikeassa olivat! Lisäksi pussinkylki kertoo, että hampunsiemenproteiinissa on kaikki välttämättömät aminohapot ja löytyypä siitä vielä täydellinen 3- ja 6-rasvahappojen suhde. Varmasti tällä lisällä saa aamupuuronsa entistäkin ravinteikkaammaksi. Proteiinirikas kuningatartuorepuuro Tässä tuorepuurossa on joukossa suloisen palleroisia kaurasuurimoita, jotka ovat minusta varsin maistuvia niin marjojen kuin jogurtinkin kera. Maistuva hampunsiemenproteiini kruunaa jo ennestään terveellisen aamunaloituksen. Meillä sekoiteltiin tähän vain iki-ihanan Riihipuodin kaurasuurimoita, mutta halutessasi voit tehdä sekoituksen useista erilaisista suurimoista ja viljahelmistä ja saada siten erilaisen makuelämyksen. Resepti on noin kahdelle. n. 4-5 dl maustamatonta luomujogurttia n. 1 dl luomukaurasuurimoita n.1 dl metsämustikoita tai luomu pensasmustikoita n. 1 dl luomumansikoita n. 1 dl luomuvadelmia n. 2 rkl idätettyä luomu hampunsiemenproteiinijauhetta luomuhunajaa maun mukaan 1. Keitä kaurahelmet pussin ohjeen mukaan ja anna jäähtyä. 2. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nauti tai anna seistä yön yli kannellisessa purkissa jääkaapissa ja sinulla on valmiina näppärä ja nopea aamupala. Toimii mainiosti myös välipalana, iltapalana tai pieneen makeannälkään. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin. Luomulaakso on monien muiden kanssa mukana tekemässä Luomupuuron maailmanennätystä! Tule sinäkin mukaan! Ohjeet Maailmanennätykseen osallistumisesta sivulta http://www.luomupuuro.fi/ Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Sydämelliset Herrasväenpikkuleivät.

Sitruunaistakin sitruunaisempi sitruunapiirakka.

Banaaninkuorikakku. Hetken suunnittelun jälkeen reseptistä tuli tämä ja kakku maistuu todella hyvältä. Mieheni ollut uskoa, että kakussa oli banaaninkuoria!

Tämä viikko on ollut työntäyteinen monellakin saralla. Harjoitukset syyskuussa häämöttävää Luomupuuron maailmanennätystä varten ovat silti jatkuneet samalla kun olen lasten kanssa tehnyt parhaani, jotta pihamme vallanneet jättipalsamikasvustot saataisiin taltutetuksi. Tällä hetkellä ainakin saimme erävoiton ja hyvillä mielin pääsimme iltaisin maistelemaan isomummin aikaista rukiista taatelipuuroa ja syötäväksikin kelpaava jättipalsami jätettiin suosiolla puuroreseptien ulkopuolelle. Taatelipuuro hemmotteli meitä mukavasti pitkän, työntäyteisen päivän jälkeen. Väsyneet kitkijät rauhoittuvat syötyään ja uni tuli melkein heti, kun pää painui tyynyyn. Viikon aikana tein puuroa pääasiassa kahdella tapaa. Keitin sen perinteiseen tapaan ruisjauhoihin, mutta koska se vei aika paljon aikaa ja en oikeasti enää jaksanut asua reilua tuntia keittiössä, päätimme yhteistuumin hiukan oikaista reseptissä ja niinpä keitin taatelipuuroa myös ruishiutaleilla. Hyvin toimi sekin, joskin maku ja suutuntuma olivat vähän erilaiset. Molemmat vaihtoehdot kuitenkin upposivat hyvin nälkäisiin massuihin ja puurokattila tyhjeni alta aikayksikön. Rukiinen taatelipuuro isomummin tapaan Tämän puuron reseptin tulin poimineeksi itselleni jo vuosia sitten. Jos en ihan väärin muista, niin kyseessä taisi olla jokin 1920-luvun keittokirja. Kovin montaa kertaa en taatelipuuroa ole syystä tai toisesta tullut tehneeksi, joten olikin jo korkea aika kaivaa resepti esiin. 200-250 g luomutaateleita (tai maun mukaan) n. 3 dl luomuruisjauhoja 1 l vettä n. 1 tl suolaa 1. Laita kattilaan vesi. Lisää jauhoja varovasti huolella sekoittaen, jotta ei synny paakkuja. Muista suola. 2. Hauduttele puuroa reilun tunnin verran ja lisää sitten joukkoon taatelit ja hauduttele vielä noin 30 minuuttia lisää. Puuron valmistumista voi nopeuttaa, jos taateleita keittelee hiukan etukäteen ja/tai lisää ne puuron joukkoon aikaisemmin. Alkuperäisessä reseptissä näin ei kuitenkaan tehdä. 3. Nauti voisilmän ja kylmän maidon kera. Rukiinen taateliruishiutalepuuro Hiutaleista valmistettu taatelipuuro on reilusti nopeampi versio edellisestä reseptistä. Vaikka jauhopuuroilla onkin oma erityinen paikkansa sydämessäni, niin myönnettävä on, että hiutalepuurot puolustavat paikkaansa jo ihan vain nopeutensa puolesta. Aina ei jaksa haudutella vähintään tuntia – ei etenkään silloin, kun ruokapöydän tuoleilla notkuu jo kolme nälkäistä vesseliä. 200-250 g luomutaateleita (tai maun mukaan) n. 4-5 dl luomuruishiutaleita 1 l luomumaitoa tai vettä n. 1 tl suolaa 1. Pieni taateleita hiukan. Kiehauta kattilassa pienessä vesi tilkassa, niin, että taatelien rakenne rikkoontuu ja lisää sitten joukkoon puuron vesi ja hiutaleet sekä suola. 2. Keitä kypsäksi ja tarjoile sellaisenaan tai vaikkapa banaanisiivujen kera. Myös (paahdetut) pähkinät maistuvat makoisilta taatelipuuron kera – banaaneilla tai ilman. ——————- Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Saa nähdä, mitä silloin on keksitään. 🙂 Pääset näppärästi tutustumaan aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin täällä. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Perunankuorisipsit. Tässä yksi vaihtoehto käyttämättömille perunankuorille. Ja vallan herkullinen onkin!

Tällä viikolla sukellettiin isoäidinaikaisten reseptien maailmaan ja päätimme kokeilla jotain, jota emme ole koskaan ennen kokeilleet. Mikäs olisikaan parempaa vaihtelua puurotreeneihin, kuin kokeilla jotain, jota ei ole koskaan ennen kokeillut. Niinpä tällä viikolla olemme popsineet voipuuroa ihan olan takaa. Voipuuro – nimensä mukaisesti – sisältää voita. Alkuperäisessä reseptissä, joka oli tehty meidänkin perhettämme suuremmalle joukolle, voita oli ”vain” 250 g, mutta olen nähnyt myös sellaisia, joissa voita käytetään rutkasti enemmän. Tarjolle tämä puuro kannattaa kuulemma laittaa maidon ja sokerin tai mehukeiton kera. Eikös tästä nyt ainakin melkein terveellistä tule, jos laittaa joukkoon vaikkapa mustikkasoppaa! Ajoittainen herkuttelu ei kuitenkaan maailmaa kaada ja satunnainen voipuuro tuskin pyöräyttää maapalloa suuntaan tai toiseen. Niinpä maistelimme hyvällä omallatunnolla voipuuroa ja tulimme siihen tulokseen, että se maistui hyvältä niin maidon ja sokerin kuin mehukeitonkin kera, mutta ensi viikolla voisi olla jokin kevyempi versio vuorossa tai meidän pitänee lisätä puurotreeniohjelmaamme myös jotain liikunnallisempaa kuin vain puurokattilan hämmentäminen. 😂 Voipuuroa isoäidin tapaan n. 150 g luomuvoita n. 175 g luomuvehnäjauhoja (n. 2,75 dl) 1 l luomumaitoa n.1 tl suolaa 1. Sulata kattilassa voi ja lisää siihen jauhot pienissä erissä hyvin sekoittaen. Tämä on kuin valkokastikkeen tekoa! 2. Lisää maitoa pienissä erissä ja anna kiehahtaa jokaisen jauholisäyksen jälkeen. Muistaa sekoittaa hyvin koko ajan. 3. Kiehauta vielä ja anna jauhojen kypsyä noin parikymmentä minuuttia. 4. Tarjoile lämpimänä maidon (ja sokerin) tai mehukeiton kera. Ja se himpun verran modernimpi versio…. Modernimman ja edes asteen verran terveellisemmän version tästä saat, jos tarjoilet puuron kauden marjojen kera. Kokeile mustikoita, mansikoita tai vaikkapa pian parhaan kautensa aloittavia herukoita! Mainitaanpa vielä vaniljasokerikin, sillä isoäiti ei tainnut voipuuroonsa laittaa vaniljasokeria, mutta vaniljasokerin (ja tuoreiden marjojen) kanssa tämä on aivan erityisen hyvää. Olisi ehkä kannattanut isoäidinkin kokeilla! 😉 Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Tule katsomaan, mitä silloin on tarjolla. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin. Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä! Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Treeniviikko kohti Luomupuuron maailman ennätystä sujui varsin rattoisasti, vaikka mutkiakin koettiin, kun keittiö täyttyi yhtenä aamuna savusta paistinpannun jäätyä liedelle hiukan liian pitkäksi aikaa. Onneksi riitti ihan omatoiminen savusukellus ja parin vuorokauden tuuletus ratkomaan nämä mutkat. Tuleviin treeniviikkoihin saattaa kuitenkin tuoda lisää ääntä keittiöön muuttanut palovaroitin. Loppujen lopuksi täytyy kuitenkin todeta, että takana on taas vallan mainio puurontäyteinenviikko, josta saatiin nauttia auringonpaisteisessa kevätsäässä. Hurjan viljaista luomupuuroa Viikon aikana meillä päätettiin kokeilla jotain, jota emme olleet ennen kokeilleet. Idea syntyi kesken sämpylöiden teon ja saattoi siinä niinkin käydä, että sämpylöiden leipominen hiukan lykkääntyi, koska ajatukset ”sämpyläpuurosta” eivät jättäneet rauhaan. Postauksen reseptit kulkevat meillä kotoisasti nimillä kanelisämpyläpuuro, porkkanasämpyläpuuro sekä kurkkusämpyläpuuro, koska pienimmäisemme ne niin nimesi. Tällä kertaa pöydällä nököttänyt Myllärin luomuinen hurjan viljainen sämpyläjauho ei siis päätynytkään tavanomaiseen tapaan taikinakulhoon vaan uiskentelemaan puurokattilaan erilaisten lisukkeiden kera. Turhaan muuten lukee hurjan viljaisen pussin kyljessä sämpyläjauho. Ne nimittäin käyvät vallan mainiosti myös puurojauhoiksi ja maku on hyvinkin erilainen kuin se, mihin olen jauhopuuroissa yleensä tottunut. Lisäksi mukavaa tuntumaa tuovat jauhoihin lisätyt luomuiset siemenet – pellava, auringonkukka ja hirssi. Makeutta taas tuovat luomusokeri sekä ohramallas. Taisi käydä nyt niin, että tästä eteenpäin näistä jauhoista tehdään useamminkin puuroa! Toimii systeemillä lisää vain vesi tai maito ja suola ja vähän erilainen puuro on valmis. Muutamilla lisäyksillä reseptiä on helppo muokata ihan toisenlaiseksi. Hurjan viljainen puuro kanelilla Hurjan viljaisiin sämpyläaineksiin tehty puuro maistuu varsin makoisalta ilmankin kaneliakin, mutta kanelin kera se saa ihanan makuvivahteen, joka helposti houkuttelee syömään vielä yhden lusikallisen lisää. n. 3 dl hurjan viljaisia sämpyläjauhoja 1 l luomumaitoa 50 g luomuvoita tai luomumargariinia suolaa 0,5-1 tl kanelia 1. Laita kattilaan voi ja sulata se. 2. Lisää kattilaan maito ja vispaa jauhot joukkoon huolella, jottei pääse syntymään paakkuja. 3. Lisää kaneli ja suola 4. Hauduttele tunnin verran, jotta jauhot kypsyvät ja siemenet pehmenevät mukavasti. Hurjan viljainen porkkana-inkivääri puuro Porkkana-inkivääri puuro on mukavan lämmittävä ja se sopiikin hyvin vaikkapa ulkoilun päätteeksi, mutta toki sekä aamuun ja iltaankin. Sen verran ruokaisan makuinen tämä puuro on, että se toimii vallan mainiosti myös ruokana. Meillä jopa pienimmäinen, joka ei porkkanan makuun tai tuntumaan ole vieläkään muun perheen tapaan ihastunut, sanoi tämän olevan hyvää ja se lienee riittävä suositus mille tahansa. 😀 Voit käyttää puuroon itse puristettua porkkanamehua tai kaupanmehua. Itse tapaan heittää porkkanamehua tarvitessani muutaman porkkanan mehulinkoon ja saan samalla sekä mehua, että ainekset leipätaikinaan tai juurespihveihin. En halua heittää kompostiin porkkanamassaa, joka mehulingosta oheistuotteena syntyy, joten miellelläni käytän sen taikinoihin tai pihveihin. n. 3 dl Myllärin luomuisia hurjan viljaisia sämpyläjauhoja n. 2,5 dl luomuporkkanamehua n. 7,5 dl vettä raastettua luomuinkivääriä 4-8 cm (50 g luomuvoita tai luomumargariinia) suolaa 1. Purista mehulingossa porkkanoista mehu ja käytä jäljellä jäävä porkkana massa vaikka sämpylätaikinaan tai kasvispihveihin. 2. Laita porkkanamehu ja vesi kattilaan ja lisää joukkoon jauhot hyvin sekoittaen. 3. Lisää joukkoon raastettu inkivääri ja suola. 4. Anna hautua hiljaisella lämmöllä noin 45 minuuttia. 5. Tarjoile luomuhunajan kera. Myös erilaiset siemenet sopivat hyvin joukkoon. Valkosipulinen kurkkupuuro sämpyläjauhoista Vihaan ruokahävikkiä ja noista tunnelmista tämä puuro lähtikin liikkeelle, sillä tzatzikia meillä syödään paljon ja joka kerta tuota herkkua tehdessä tulee ylijäämänä kurkkumehua. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Monesti teemme mehusta inkiväärisiä kurkkumehusämpylöitä, mutta ihan aina ei sämpylöitä ehdi tai halua tehdä. Siksipä onkin mukavaa, jos on vaihtoehtoja. Toki samaisen puuron voi tehdä niinkin, että puristaa kurkuista mehun ja käyttää jäljelle jääneen kurkkumassan leipätaikinassa. Puuro on testattu jo molemmin tavoin ja kumpikin toimii. Tzatzikiversiossa pitää vain muistaa puuroa suolatessa, että kurkkumehussa on jo suolaa, joten maistelu on tärkeä osa puuron keittämistä, jotta suolaa ei pääse holahtamaan liikaa. Puuroa kannattaa kokeilla maustaa myös erilaisilla yrteillä, kuten vaikkapa basilikalla tai tillillä. Myös minttu sekä persilja ovat kokeilemisen arvoisia. n. 3 dl Myllärin luomusämpyläjauhoja n. 6-6,5 dl luomu kurkkumehua n. 3,5-4 dl vettä (nesteen yhteismäärä 1 l) n. 50 g luomuvoita tai luomumargariinia 1-2 luomu valkosipulin kynsi n. 2-5 tl luomu sitruunamehua n. 4-6 tl luomusokeria suolaa hiukan mustapippuria 1. Laita kattilaan voi ja sulata se. 2. Lisää kattilaan maito ja vispaa jauhot joukkoon huolella, jottei pääse syntymään paakkuja. (Lisää myös suola.) 3. Lisää sitruunanmehu, murskattu valkosipuli, sokeri sekä pippuri. Tarkista maku ja lisäile mausteita, suolaa ja sokeria sen mukaan. 4. Tarjoile sellaisenaan tai siemenien kera. Ensi perjantaina taas jotain muuta. Saa nähdä, mitä silloin on vuorossa. 🙂 Aiempien viikkojen Luomulaakson Puuroperjantai-postauksiin voit tutustua täällä. Tähän mennessä on jo maisteltu kaappipuuroa sekä puuroa basilikalla ja kahvilla sekä montaa muuta versiota. Olethan jo mukana luomupuuron ME-tapahtumassa Facebookissa? Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Pasteijakuori

Kuituinen punajuurenvarsitäyte

Papupata kaikilla pavuilla. Resepti on siitä mukava, että se muuntuu helposti sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Kaikki pavut ja herneet toimivat hyvin.

Puolukkainen ruislimppu. Ruislimppu on kotoinen. Se on terveellinen ja herkPuolukkainen ruislimppu juureenullinen.

Viime viikolla Luomulaaksossa alkanut nokkosella herkuttelu uuden satokauden myötä ei ota laantuakseen. Niinpä tulin siihen tulokseen, että koska satokausi on nyt ehdottomasti parhaimmillaan täytyy treenausta Luomupuuron ME-tapahtumaan jatkaa vielä ainakin viikon verran samalla linjalla. Nokkonen on valtavan herkullinen raaka-aine ja tuo vaihtelua tavanomaisiinkin resepteihin pienellä vaivalla. Kokeile toki myös omaan lempipuuroosi! Satokausi on kullanarvoinen asia, niin kukkaron kuin ympäristönkin kannalta. Syödään siis sen mukaan! Nokkosperunapuuro nokkossipsien kera tai ilman (noin neljälle) Muutaman viikon takaisessa Puuroperjantaissa keiteltiin perunapuuroja. Tällä viikolla tuiki tavallinen perunapuuro sai kaverikseen nokkosia ja maku muuttui kertaheitolla joksikin ihan muuksi. 800 g keitettyjä ja kuorittuja luomuperunoita (noin 6-7 isohkoa perunaa) n. 8 dl perunoiden keitinvettä n. 3 dl luomuruisjauhoja n. 1 dl jauhettua kiehautettua nokkosta suolaa maun mukaan (hiukan sokeria tai muuta makeutusta) 1. Keitä perunat pehmeiksi suolatussa vedessä ja ota keitinvesi talteen. 2. Huuhdo poimitut nokkosenlehdet, laita kattilaan vettä ja kiehauta lehdet. Poimi lehdet kattilasta ja jauha ne sauvasekoittimella hienoksi. Lehtien mukana tulee hiukan keitinvettä mukana, mutta se ei haittaa. 3. Survo perunat muusiksi ja lisää joukkoon jauhot sekä osa nesteestä. 4. Sekoita kevyesti vispilällä, lisää keitinvettä pienissä erissä sekoittaen. 5. Hauduttele puuroa yhdestä tunnista puoleentoista tuntiin. Lisää loppuvaiheessa joukkoon jauhettu nokkonen. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa. 6. Tarjoile voisilmän ja kylmän maidon kera. Jos haluat oikein herkutella, voit viimeistellä maun lautasella teelusikallisella sokeria. Voit myös paahtaa puuron päälle nokkossipsejä, jotka tuovat puuron mukavaa rapsakkuutta. Nokkossipsit (Maistuvat myös elokuvaillan ohessa) 1. Huuhtele lehdet, kuivaa joko taputtelemalla paperilla tai pyyhkeellä tai kuivaa salaattilingossa. 2. Laita lehdet vieriviereen leivinpaperille, voitele ruokaöljyllä ja ripottele päälle vielä hiukan suolaa. 3. Paahda nokkosenlehtiä 150 asteessa noin 6-7 minuuttia. Lehdet ovat valmiit, kun ne ovat saaneet väriä ja ovat rapsakoita. Joskus menee hiukan enemmän tai vähemmän aikaa kuin tuo 6-7 minuuttia. Varo kuitenkin poltamasta. Nokkosraparperiuunipuuro kaurahiutaleista (noin neljälle) Raparperi ja nokkonen ovat valtavan herkulliset yhdessä ja täytyypä sanoa, että ihanan hapan ja makea yhdistyvät tässä puurossa kerrassaan taivaalliseksi kokonaisuudeksi. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, kun juuri nyt ovat sekä nokkonen että raparperi sesongissa. 4 dl luomukaurahiutaleita 1 l luomumaitoa 1 dl jauhettua hienonnettua nokkosta 2 luomuraparperin vartta (keskikokoisia) 1 luomuomenaa 2 tl luomuvaniljasokeria n. 1 tl suolaa (n. 1 dl luomu saksanpähkinöitä tai manteleita) 1. Huuhdo poimitut nokkosenlehdet, laita kattilaan vettä ja kiehauta lehdet. Poimi lehdet kattilasta ja jauha ne sauvasekoittimella hienoksi. Lehtien mukana tulee hiukan keitinvettä mukana, mutta se ei haittaa. 2. Huuhdo (ja siisti) raparperit ja omena. Pilppua raparperit ja omena haluamasi kokoisiksi paloiksi. Pehmennä niitä hetken ajan kattilassa voinokareen ja pienen sokerimäärän kera. 3. Voitele uunivuoka ja sekoita kaikki ainekset huolella hyvin sekaisin. 4. Paista 175 asteessa noin 60 minuuttia tai kunnes puuro on hyytynyt. Omenainen nokkosohrapuuro (neljälle) Nokkonen käy hyvin ohrankin kaveriksi ja tuo hiukan luonnetta pehmeälle ja makealle omenalle. 2 dl rikottuja luomuohraryynejä 1 l luomumaitoa 2-4 luomuomenaa n. 1 dl jauhettua hienonnettua nokkosta 1 dl luomusokeria 1-2 tl luomukanelia 1-2 tl luomuinkivääriä n. 1 tl suolaa (n. 2 tl luomuvaniljasokeria) 1. Huuhdo poimitut nokkosenlehdet, laita kattilaan vettä ja kiehauta lehdet. Poimi lehdet kattilasta ja jauha ne sauvasekoittimella hienoksi. Lehtien mukana tulee hiukan keitinvettä mukana, mutta se ei haittaa. 2. Pese ja paloittele omenat haluamasi kokoisiksi. Lisää pannulle nokare voita, mausteet, sokeri sekä omenanpalat ja anna niiden kypsyä ja karamellisoitua vartin verran. 3. Voitele uunivuoka ja kaada kaikki ainekset vuokaan ja sekoita. Lisää halutessasi muutama nokare voita pinnalle. 4. Paista 175 asteessa noin 2 tuntia tai kunnes puuro on hyytynyt. Vaniljainen nokkosriisiuunipuuro (neljälle) Riisi ja nokkonen sopivat yhteen risotoissa. Tavallisempaa lienee kuitenkin yhdistää kreikkalaiseen tapaan riisi ja pinaatti, mutta koska nokkosta on nyt tarjolla ja satokausi parhaimmillaan kannattaa ehdottomasti kokeilla risottoon, ohrattoon ja tietenkin myös puuroon makoista kotimaista villivihannesta, nokkosta. 2 dl luomupuuroriisiä 1 l luomumaitoa n. 1 dl luomusokeria 1 dl jauhettua hienonnettua nokkosta 1 tl luomuvaniljasokeria 1. Huuhdo poimitut nokkosenlehdet, laita kattilaan vettä ja kiehauta lehdet. Poimi lehdet kattilasta ja jauha ne sauvasekoittimella hienoksi. Lehtien mukana tulee hiukan keittinvettä mukana, mutta se ei haittaa. 2. Voitele uunivuoka ja kaada siihen kaikki ainekset. Sekoita. 3. Ripottele päälle voinokareita ja paista 175 asteessa noin pari tuntia. ———————————— Erilaisia villipuuroja löydät myös Villipuuron FB-sivulta. Villipuuro on osa Luomupuuron ME-tempausta. Aikaisempiin Luomulaakson Puuroperjantai postauksiin pääset näppärästi tutustumaan täällä. Ensi viikolla onkin vuorossa jotain muuta ja jos kaikki sujuu, niin kuin on suunniteltu tekee Puuroperjantai ihan uuden aluevaltauksen tutuilla raaka-aineilla, jotka saavat uuden ulottuvuuden. Olen nyt aikamoisen innoissani ja maltan tuskin odottaa, että pääsen keittiöön kokkailemaan ja uutta postausta kirjoittamaan! Pysykäähän kuulolla ja pitäkää peukut pystyssä, että kaikki sujuu suunnitellusti! Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Munakastike on yksi vanhanajan lempikastikkeitani. Varhaisimmat versiot siitä olen nähnyt kirjoitetun jo joskus 1920-luvulla.

Kreikkalainen tzatziki. Tzatzikia meillä syödään varmaan jokunen kilo vuodessa. En ole koskaan laskenut, mutta luku mahtaa olla melkoinen.

Rukiiset banaanimuffinit

Saskatoonit ovat kasvaneet pihallamme jo jokusen vuoden. Ne ovatkin onnekkaimmat pensaamme, (siis mikäli pensas nyt voi olla onnekas) sillä niitä ole istuttamisen jälkeen jouduttu kertaakaan siirtämään toisin kuin viinimarjapensaita, jotka ovat syystä tai toisesta aina päätyneet väärään paikkaan ja ovat olleet milloin minkäkin projektin tiellä. Ensi vuonna ne joudutaan taas kaivamaan ylös, sillä silloin alkaa jätevesiremontin viimeinen vaihe. Onneksi saskatoonit on istutettu etäälle myllättävästä alueesta ja ne saavat ensi kesänäkin olla rauhassa ja ilostuttaa meitä niin kaunilla valkoisilla kukillaan kuin herkullisilla marjoillaankin. Tällä viikolla saskatoonit, jotka tunnetaan myös marjatuomipihlajan nimellä, pääsivät osaksi Luomupuuron ME – harjoituksia, sillä iso osa marjoista oli suloisen kypsiä ja niinpä keittiössä valmistui pari erilaista puuroa näistä satokauden herkuista. Vispipuuro saskatoonilla Saskatoonia olemme saaneet syödäksemme jo aika tavalla ja tuntui enemmän kuin luonnolliselta liittää se myös osaksi puuroperjantaita. Onneksi marjaa vielä pensaista löytyi, sillä se tuppaa vain katoamaan aika kovalla vauhdilla, sillä kyseinen marja sattuu olemaan yksi nuorimmaisemme lempimarjoista. Onneksi nelivuotiaan pituus ei kuitenkaan riitä kovinkaan monelta oksalta poimimaan noita syvän sinisiä herkkupalloja ja niinpä saimme vielä sen verran kypsyneitä marjoja kasaan, että muutaman puuron saimme niistä valmistettua. 1 l vettä n. 4-5 dl saskatoonia tai maun mukaan 1, 5 dl luomumannasuurimoita (myös spelttimanna on tässä mainio) 1- 1, 5 dl luomusokeria n. 1 tl suolaa 1. Laita kattilaan pieni määrä vettä, sokeri ja marjat. Keitä, kunnes marjat hajoavat. 2. Voit siivilöidä marjojen kuoret pois tai antaa olla. Itse en kuoria siivilöi koskaan pois, sillä en halua haaskata hyvää raaka-ainetta ja minusta kuoret ovat puurossa ihan mukavat. 3. Lisää joukkoon loppu vesi, mannaryynit sekä suola. Hauduta puuroa noin 10 minuuttia. 4. Anna jäähtyä hetki ja vatkaa sitten huolella, kunnes puuro on muuttunut kuohkeaksi. Vatkatessa puuron määrä lisääntyy ihanasti ja vatkauksen lopputuloksena saadaan ihanan ilmava herkku, joka sopii niin välipalaksi kuin jälkiruuaksikin. 5. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä. Joukkoon sopii maito, marjat sekä ripaus sokeria. Vaniljainen saskatoontuorepuuro 2 dl maustamaton luomujogurttia n. 1 dl paahdettuja luomuspelttihiutaleita 1-2 dl saskatooneja 1-2 tl luomuvaniljasokeria tai n. 0,5 tl luomuvaniljauutetta 1-2 rkl luomukookoshiutaleita (sokeria, hunajaa tai muuta makeutusta maun mukaan) 1. Laita pannulle loraus ruokaöljyä sekä hunajaa ja paahda spelttihiutaleet kauniin värisiksi. 2. Sekoita vaniljasokeri (tai uute) ja kookoshiutale jogurtin joukkoon 3. Laita purkkiin kerroksittain jogurttia, marjoja ja hiutaleita tai jos on kiire niin sekoita vain kaikki keskenään. Lisää joukkoon haluamaasi makeutusta tai nauti sellaisenaan. Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Tule katsomaan, mitä silloin on tarjolla. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja basilikaan sekä taateliin. Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä! ——————————————————————————————— Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria paitsi Luomupuuron ME-logo Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Pähkinä-manteli-hunajakarkit. Hunajakarkit ovat meidän perheessä tosi suosittuja! Ja mikä parasta nämä herkut ovat terveellisiä ja lisäaineettomia.

Kaneliset Spelttipikkuleivät

Lammaspata jyvämakaronilla. Lammaspata jyvämakaronien kera on meillä ihan koko perheen herkku.

Tällä viikolla tuntui siltä, että remonttiraivauksen keskellä kaivattiin erityistä hemmottelua. Puurotreenit jatkuivat hedelmäisissä tunnelmissa, kun kattilat täyttyivät niin omenoista kuin aprikooseistakin ja varsinaiseksi puuroainekseksi valikoitui lasten toiveesta riisi. Kyseiset reseptit muistuivat taas mieleeni selatessani viime viikolla reseptivihkoa, johon vuosien varrella on tullut kirjoitettua yhtä sun toista. Paljon vanhoja reseptejä 1920-luvun keittokirjoista ja toki muunkin ajan. Saattaapa hyvinkin olla, että molemmat mumminikin ovat näitä aikanaan keitelleet ensin lapsuudenkotinsa puuhelloilla ja sitten myöhemmin oman kotinsa valurautaliesillä perheen odottaessa vesikielellä tuoksuvan puuron valmistumista. Riisi-omenapuuro n. 3 dl vettä 1 l luomumaitoa n. 2 dl luomupuuroriisiä n. 1 tl suolaa n. 7 luomuomenaa kuorineen tai kuorittuna 1. Laita n. 3 dl vettä ja kiehauta. Lisää sitten riisit ja anna kiehua muutaman minuutin, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito ja anna hauduttele hissukseen kannen alla välillä sekoitellen vajaan tunnin verran. Lisää joukkoon paloitellut omenat ja kiehauta. Valmista, kun koostumus miellyttää omaa silmää ja makunystyröitä. Riisi-aprikoosipuuro n. 3 dl vettä 1 l luomumaitoa n. 2 dl luomupuuroriisiä n. 1 tl suolaa n. 200 g kuivattuja luomuaprikooseja (tai maun mukaan) 1. Laita n. 3 dl vettä ja kiehauta. Lisää sitten riisit ja anna kiehua muutaman minuutin, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito ja anna hauduttele hissukseen kannen alla välillä sekoitellen vajaan tunnin verran. Lisää joukkoon paloitellut kuivatut aprikoosit ja kiehauta, jotta aprikoosit pehmenevät hiukan. Mikäli omena tai aprikoosi eivät syystä tai toisesta maistu, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla jollain muulla hedelmällä. Ensi perjantaina taas erilaiset puurot. Saa nähdä, mitä silloin on keksitään. 🙂 Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin. Tule mukaan tekemään Luomupuuron maailmanennätystä! Kuvat: © Luomulaakson Maria Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Jogurttikastike.Itse tykkään tästä erityisesti pitaleivissä ja ihan ruisleivän päällä,mutta tarvittaessa se toimii myös salaatinkastikkeena tai lihan kanssa

Viime viikon valkosipuli-kurkkupuurosta sekä Instagrammissa käydystä keskustelusta inspiroituneena tämän viikon raakan-aineeksi päätyi kaksi suosikkiani. Valkosipuli sekä iki-ihanat Riihipuodin ohrahiutaleet, jotka jo vuosia sitten muuttivat pysyväksi osaksi ruokakaappiamme. Samaiset hiutaleet myös karkottivat aikanaan saadut huonot ohrahiutalemuistot, joiden vuoksi olin kartellut kaikenlaisia ohrahiutaleita. Sitten eräänä kauniina kevätpäivänä sain maistaa Riihipuodin juuri keitettyä ohrapuuroa, ”joka kypsyy keittämättä eikä pala pohjaan” ja loppu onkin historiaa. Rakkaus Riihipuodin ohrahiutaleita kohtaan on vuosien saatossa vain kasvanut ja ne ovatkin kaurahiutaleiden lisäksi ehkäpä ne eniten käytetyt puurohiutaleet, jotka sopivat toki myös leipätaikinoihin, lihapullataikinoihin ja moneen muuhunkin. Sanomattakin lienee selvää, että mennyt viikko on sujunut varsin rattoisasti (=keittiössä ei kärynnyt mikään ja välineet pysyivät ehjinä) ja olemme saaneet rutkasti lisäharjoitusta Luomupuuron ME-päivää varten. Tämän puuroperjantain molempiin resepteihin tarvitaan uunissa paahdettuja hunajaisia valkosipulinkynsiä. Paahdetut valkosipulit ovat pehmeämmän ja makeamman makuisia ja täydentävät oivallisesti puuroelämystä. Kannattaakin siis aloittaa pienellä valkosipuliprojektilla ja täyttää talo huumaavan hunajaisella tuoksulla. Uunissa paahdetut valkosipulit: muutama luomuvalkosipuli runsaus loraus luomuhunajaa vähän vähemmän runsas loraus luomuoliiviöljyä 1. Leikkaa ”kansipala” pois parin isohkon valkosipulin päästä ja laita valkosipulit folion päälle. Lorauta jokaisen päälle hiukan oliiviöljyä sekä hunajaa ja sulje folio huolella. 2. Paahda valkosipuleita uunissa 200 asteessa tunnista puoleen toista tuntiin. 3. Ota uunista ja anna jäähtyä sen verran, että voit käsitellä valkosipuleita. Itse teen näitä yleensä aina yli tarpeen, sillä ei taida olla maailmassa montaakaan herkullisempaa kuin uunissa hunajapaahdetut valkosipulit. Osa uunissa paahdetuista ihanuuksista siis puuron ja osan suoraan suuhun! Kanelinen valkosipuliohrapuuro (neljälle) n. 2,5 dl luomuohrahiutaleita (itse käytin Riihipuodin hiutaleita) 1 l luomutäysmaitoa 1 tl luomukanelia nokare voita n. 10 tl sokeria 1 tl suolaa n. 15- 22 paahdettua luomuvalkosipulinkynttä tai maun mukaan 1. Laita kattilaan pieni nokare voita ja kaneli. Sulata ja sekoittele muutama kerta ja lisää sitten maito ja suola. Ala lisäillä jo tässä vaiheessa huolella muussattua valkosipulimassaa ja maistele maitoseosta. Lisäilin tässä tapauksessa aina yksi tai kaksi muussattua kynttä kerralla ja maistelin. Tällä kertaa käyttämäni valkosipulit olivat hiukan miedompaa lajiketta, joten vahvemmanmakuista lajiketta tarvittaneen hiukan vähemmän. 2. Lisää joukkoon ohrahiutaleet. Kiehauta. 3. Hauduttele ja tarkista maku. Lisää valkosipulia tarpeen mukaan. 4. Tarjoile herkullisen hunajan kera, joka täydentää makuelämyksen. Valkosipulinen kahvi-suklaapuuro (neljälle) Kahvi ja suklaahan tunnetusti sopivat yhteen, mutta valkosipulin lisääminen yhtälöön onkin sitten hiukan eri juttu. Tässä tapauksessa makuelämys onkin kiinni enemmän ainesten määristä kuin koskaan ennen. Makujen on syytä olla hyvin tarkkaan tasapainossa tai lopputulos ei ole lainkaan toivotun kaltainen vaan oikeasti aivan kammottava. Liika valkosipuli nimittäin maistuu kahvin kanssa ärsyttävän kitkerältä ja hyvin hyökkäävältä, mutta kun tähän yhtälöön lisätään suklaista makua sopivassa suhteessa, onkin maku jotain ihan muuta. Reseptiin lisätty sokeri ja hunaja tuovat yhtälöön kaivattua makeutta. Kannattaa lähteä varovasti liikkeelle ja kokeilla, mikä on se paras valkosipulin määrä omille makunystyröille. Tässäkin reseptissä käyttämäni valkosipulilajike oli miedomman puoleinen. n. 2, 5 dl luomuohrahiutaleita (itse käytin Riihipuodin hiutaleita) 5 dl keitettyä luomukahvia 5 dl vettä n. 4 paahdettua luomuvalkosipulinkynttä tai maun mukaan 2 rkl luomukaakaojauhetta 0,5 dl – 1 dl luomusokeria 1 tl suolaa luomuhunajaa puuron päälle 1. Keitä kahvi (6 dl vettä ja 4 kahvimitallista kahvia, niin tarvittavan määrän valmista kahvia puuroon. Valmis kahvi on kohtalaisen laimeaa. ) 2. Laita kattilaan keitetty kahvi, kaakaojauhe ja vesi sekä suola. 3. Ala lisäillä huolella muussattua valkosipulia pikku hiljaa ja maistele seosta joka välissä. Lisää myös sokeria. Kun ole tyytyväinen makuihin lisää hiutaleet. Muista ottaa huomioon, että hiutaleet laimentavat seosta hiukan. 4. Kiehauta ja anna hautua n. 20 minuuttia. Tarkista makua ja säädä tarvittaessa lisäämällä makeutta tai valkosipulia. 5. Tarjoile hunajan kera, joka kruunaa makuelämyksen. Ensi perjantaina taas jotain ihan muuta. Ihan varma en ole vielä itsekään, millaisia puuroja keittiössämme tullaan tulevalla viikolla keittelemään. 😀 Aiempien viikkojen Luomulaakson Puuroperjantai-postauksiin voit tutustua täällä, puuroperjantain omalla sivulla, jonka kautta löydät helposti ja kätevästi etsimäsi (klik, klik 🙂 ) . Tähän mennessä on puuroissa maisteltu mm. basilikaa ja kurkkua sekä pohdittu, mitä ihmettä on kaappipuuro. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

”Ken keitetyn paistaa, se makean maistaa” tapasi Mummini aina sanoa. Tuota ajatusta mukaillen syntyi jo vuosia sitten idea paahtaa puurohiutaleet ja täytyy sanoa, että hyvin toimii myös systeemillä ”ken paistetun keittää, se makean maistaa” – vaikka riimittely sen myötä pahasti ontuukin. 😀 Oletko sinä koskaan kokeillut puurohiutaleidesi paahtamista? Hiutaleet voi paahtaa kasviöljyssä tai voissa, ihan sen mukaan, mikä itsestä tuntuu parhaalta ja toki voi laittaa voin ja öljyn sekoituksenkin, jos se miellyttää omia makuhermoja enemmän. Hiutaleiden paahtaminen tuo puuroon kuin puuroon sellaisen lisäelementin, että tavallistakin tavallisempi peruspuuro nousee ihan uusiin sfääreihin, vaikka keittiössä ei joudukaan huhkimaan tunti tolkulla eikä kaupan eksoottisimpia raaka-aineitakaan tarvitse kantaa selkävääränä kotiin. Toki paahdetun puuron joukkoon voi lisätä vaikka minkälaisia lisäherkkuja, mutta hyvää paahdetuista hiutaleista valmistettu puuro on ihan sellaisenaankin. Lisukkeilla se on jo todellista luksusta! Paahdetut hiutaleet (puuroainekset noin neljälle) 4 dl luomuhiutaleita (tai sen verran kun puuroreseptissä hiutaleita tarvitaan) loraus luomukasviöljyä tai nokare luomuvoita (hiukan luomusokeria tai luomuhunajaa) 1. Kaada pannulle loraus öljyä tai nokare voita. Kuumenna ja sekoita hiutaleista puolet. Lisää halutessasi hiukan sokeria tai hunajaa. Paahda hiutaleet rapeiksi. Ole tarkkana, sillä hiutaleet palavat herkästi. Toista sama lopuilla hiutaleilla. Voit paahtaa hiutaleet myös uunissa ja mikäli paahtaa suurempaa määrää niin uunissa se sujuu helpommin. Sekoita silloin hiutaleet, rasva (ja haluamasi makeutus) kulhossa ja kaada sitten uunipellille. Paahda parissa sadassa asteessa, sekoittele usein ja pidä tarkasti silmällä, että hiutaleet eivät pääse kärähtämään. Täydellisiä myös tuorepuuroissa Paahdetut hiutaleet ovat vallan mainioita myös tuorepuuroissa ja parhaimmillaan ne ovat minusta niissä ilman pidempiä seisotusaikoja, sillä silloin hiutaleissa on tallella myös rapsakkuus, joka antaa puurolle ihan uuden ulottuvuuden. Tuorepuuroversiossa kulkevatkin käsikädessä niin ihana rouske kuin taivaallinen maku! Oivana esimerkkinä tästä toimii viime viikon mämmituorepuuro, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä myös vaikkapa Kaappipuuroon, joka on yksi omiakin suosikkejani. Ja hyvä on myös muistaa, että paahdetut hiutaleet maistuvat mainiosti myös lisäkkeenä puuron päällä eli kannattaa paahtaa aina hiukan suurempi annos, jotta saa ripotella noita rapsakoita herkkuja vielä lautaselleenkin. Tähän löytyy oiva esimerkki Luomulaakson Puuroperjantain ensimmäisestä reseptipostauksesta Kaurapuuroa kuudella tavalla. Tämän viikon puurotreenit onkin vietetty edellisiltä viikoilta tuttujen puuroreseptien kimpussa ja maisteltu, miltä ne maistuvat paahdetuilla hiutaleilla. Ihan hetkessä muuttui arki juhlaksi ja taas mennään iloisin mielin kohti Luomupuuron syyskuista maailmanennätystä. Oletko sinä jo mukana? ——————————— Muihin Puuroperjantain postauksiin pääset helposti tutustumaan täällä. Tähän mennessä on maisteltu jo monenlaisia perinteisiä puuroja kuten vaikkapa perunapuuroa, mutta kokeiltu siitäkin hiukan erilaisia versioita. Entäpä maistuisiko sinulle kahvikaurapuuro, johon ihastuivat nekin, jotka eivät kahvia juo. Valkosipulin ystävillekin olisi tarjolla pari vaihtoehtoa piristämään muuten niin valkosipulittomia aamuja. 😀 Tule mukaan harjoittelemaan, tehdään yhdessä luomupuuron maailmanennätys! Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Punakaali on hyvää. Olen tehnyt siitä aiemmin myös hapankaalta (hapankaalin reseptin löydät täältä), mutta vähemmälle käytölle on jäänyt reseptieni kätköistä löytynyt haudutettu punakaali. Jäin oikeastaan miettimään, että miksi. Punakaali on kohtuu hyvin saatavilla oleva raaka-aine, vaikkakin luomuna punakaalta ei välttämättä ihan koko vuoden aina saa, toisin kuin keräkaalta. Punakaalin saatavuus on tosin vuosi vuodelta parantunut. Punakaali taipuu loistavasti niin salaatiksi kuin laatikkoruuaksikin, joten tuntuu oikeastaan aika hassulta, että tämä haudutettu punakaaliresepti oli jäänyt niin vähälle käytölle. Mietin, etten ole itse asiassa tainnut tehdä sitä kertaakaan nuorimmaisemme syntymän jälkeen, joten isommatkaan lapset eivät sitä varmaan enää muista. Olipa siis korkea aika upottaa punakaali kattilaan ja haudutella kirpeän talvipäivän höyryävä herkku. Onneksi niitä pakkasiakin saatiin jo edes vähän! Lisää Luomulaakson Mummilan Keittiössä-sarjan reseptejä löydät täältä. HAUDUTETTU PUNAKAALI punakaalikerävoitavettäsuolaa maun mukaanhiukan sokeria 1-2 sitruunan mehu (yksi riittää, jos kaali ei ole suurensuuri) 1. Poista huonot lehdet ja leikkaa kanta pois. Leikkaa kaali neljään osaan tai ohueksi suikaleeksi. Laita kattilaan.2. Anna hautua voissa, vedessä tai voin ja veden sekoituksessa, jonka sekaan laitat hiukan sokeria, suolaa ja sitruunamehua (kaikkia maun mukaan). Katso, että palat/suikaleet suunnilleen peittyvät. Kääntele välillä ja lisää nestettä, jos kaali uhkaa kuivua. Itse suosin suikaleiksi leikkaamista, vaikka muistelenkin alkuperäisreseptin ohjeistaneen leikkaamaan kaalin neljään osaan. Suikaleiksi leikkaamalla kaali kuitenkin valmistuu nopeammin ja valmistaminen on minusta kaikin puolin nopeampaa ja helpompaa. Kukin toki tavallaan. Suikaleita hauduttelen keskimäärin n. 30 – 45 minuuttia. Tämäkin hiukan vaihtelee sen mukaan millaisiksi paloiksi/suikaleiksi kaali on leikattu ja kuinka pehmeää kaalista haluan. Kokeilemalla oppii löytämään sen itselleen maistuvimman version. Ainesten määrän voi itse säätää juuri sellaiseksi kuin haluaa. Vanhojen reseptien hyvä puoli on se, että kiveen hakattuja sääntöjä ei juuri ole vaan jokainen teki omat ratkaisunsa sen mukaan, mitä aineksia kaapista liikeni käyttää. Saatavuus vaihteli ja mm. voi oli välillä kortilla. Raaka-aineita ei sopinut tuhlailla, joten tarkka emäntä saattoi hauduttaa kaalin pelkässä vedessäkin, jotta kallisarvoista voita säästyi paremmin vaikkapa kastikkeeseen, jonka kanssa haudutettu kaali tavattiin tarjoilla. Haudutetun kaalin kaveriksi kannattaa Isomummin jalanjäljissä valmistaa Isomummin herkullinen kananmunakastike ja makumatka 1900-luvun alkupuolelle on valmis. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Valkosipuliviinirypäleisiin tutustuin ensimmäisen kerran viettäessäni joulua mieheni lapsuudenkodissa noin 20 vuotta sitten. Appivanhempieni kodissa nämä ovat olleet joulupöydän herkkuina jo monen monituista vuotta ja avioliiton myötä ne päätyivät myös meidän joulupöytäämme ja satunnaisesti myös muiden juhlapäivien kattaukseen, koska lähes tulkoon jokainen perheessämme pitää näiden mausta. Ja kaiken lisäksi viinirypäleet ovat niitä harvoja hedelmiä, joita perheemme jokainen nepsylapsi syö. Satunnaisesti olemme valmistaneet tätä myös meze-pöydän herkkujen oheen, mutta pääasiassa valkosipuliviinirypäleet ovat tarjolla vain juhlapäivinä ja etenkin jouluna. Muutaman viime joulun aikana olemme saaneet huomata, että luomuviinirypäleet ovat olleet usein loppu kaupasta. Niinpä olemme hyvissä ajoin olleet liikkeellä niitä ostamassa, jotta tämä joulupöytämme herkku on saatu tehdyksi. Muita reseptin raaka-aineita löytyy onneksi luomunakin hyvin helposti ympäri vuoden. Eliina-mummon valkosipuliviinirypäleet n. 500 g viinirypäleitä200 g kermaviiliämuutama valkosipulinkynsi (maun mukaan) 1. Huuhdo viinirypäleet ja halkaise ne. Poista tarvittaessa siemenet. 2. Kuori ja pilppua pieneksi valkosipulinkynnet. 3. Sekoita halkaistut viinirypäleet, kermaviili ja pilputut valkosipulinkynnet keskenään. 4. Laita viileään muutamaksi tunniksi, jotta maut ehtivät tasaantua. Valkosipuliviinirypäleet säilyvät hyvänä pari päivää viileässä, mutta parhaimmillaan ne ovat samana päivänä tehtyinä. Luomulaakson Joulu-sarjan muita reseptejä löydät täältä. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Viinilehtikääryleitä on mukava näperrellä keskellä talvea ja muistella kesän satoa ja aurinkoa. Ainakin minulle talvivarastot ovat pieniä viestejä kesästä ja ne auttavat jaksamaan pitkän talven yli, jolloin pihalla ei muuta vihreää näy kuin muutama kataja. Kesän makujen säilöminen onkin kuin laittaisi hymyjä talteen. Viininlehtiä säilöin jo enemmälti aiemmin kesällä, mutta en muistanut ottaa niistä kuvia. Muutamia säilöntään sopivia lehtiä oli taas ilmaantunut, joten päätin säilöä ne nyt ihan kuvien kera. Viininlehtiä voi varastoida monella tapaa. Suuremmissa marketeissa olen nähnyt suolaliemeen säilöttyjä viininlehtiä, mutta sinne ovat vielä jääneet. Omassa puutarhassani kasvaa muutama viinirypäleköynnös ja vaikka niistä ei ainakaan vielä ole tullut mitään päätähuimaavaa määrää viinirypäleitä niin lehtiä ne tekevät hyvin huononakin vuonna. Minulla on kahta lajiketta, joista toinen tekee mukavamman muotoisia lehtiä juuri viininlehtikääryleitä ajatellen. Toiset ovat kapeampia ja suurempi ”sormisia” ja niihin täytteen laittaminen on hankalampaa. Niinpä kerään yleensä niitä paremman muotoisia. Itse olen vain yhden kerran säilönyt viininlehtiä suolaliemessä. Tosin kohta on pakko alkaa harkita tuota suolaliemeen säilömistä, koska pakastimessa alkaa olla aikamoinen määrä ruokaa ja vain kovin vähän tilaa. Onneksi lehdet menevät pieneen tilaan niin ainakin toistaiseksi olen voinut säilöä ne talveksi äärimmäisen helposti. Viiniinlehtien pakastaminen ei nimittäin ole suurikaan työ! Kerään suunilleen kämmenen kokosia lehtiä. Niihin onnistuu käärimään mukavasti täytettä sisälle, mutta ne eivät ole vielä sitkeitä niin kuin suuremmat lehdet. Pieniäkin voi toki kerätä – niissä ei ole mitään vikaa sinänsä, mutta täytettä niihin ei paljon saa ja kääriminenkin on aika työlästä. Itse teen yleensä 12 syötävän lehden nippuja, koska se on meille sopiva määrä ja siihen päälle vielä lehdet, joilla vuoraan pannun, kun kääryleitä valmistan. Nämä pannun vuoraamiseen käytettävät lehdet voivat olla suuria ja sitkeitä – jopa rikkinäisiä, jos ei ehjiä löydy. Loppujen lopuksi rullassa lienee parisen kymmentä lehteä yhteensä, mutta enemmänkin sopii halutessaan laittaa. 1. Kerätyt lehdet huuhdellaan ja varsi leikataan mahdollisimman tyvestä pois. 2. Pinoa sopiva määrä lehtiä päällekäin. Itse kerään yleensä nippuun mahdollisimman samankoisia, mutta lehdet voivat olla erikokoisiakin. Laita silloin suurimmat alle. 3. Kääri lehtinippu sikariksi ja sido puuvillalangalla napakaksi paketiksi. 4. Kiehauta vettä ja upota jokainen rulla muutamaksi sekunniksi veteen ja nosta pois. 5. Anna jäähtyä ja pakkaa pakastuspusseihin. Pussit kannattaa pakata vielä rasioihin niin lehdet ovat paremmin suojassa pakastimessa. 6. Säilyvät hyvänä pakastimessa noin vuoden verran. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Nämä ovat herkkua meidän lastemme mielestä. Ehdoton ykkönen meze-pöydässä! Ja ruokana muutenkin. Niitä on saanut tehdä niin usein, että en edes tiedä kuinka monta kertaa olen näitä valmistanut. Lapset syövät näitä sekä lämpiminiä että kylminä, aikuiset mieluiten lämpiminä, joten vaatii hiukan suunnittelua, jos aikoo saada ne lämpiminä mezepöytään. Tomaattipallerot ovat ehdottomasti tarjoiltava tzatzikin kera! 1 kg tomaattimurskaa tai tuoreita tomaatteja n. 200 g sipulia pienenä silppuna (alkuperäisessä oli muistaakseni kevätsipulia) 2 tl persiljaa (tuore sopii myös erinomaisesti, mutta laita silloin runsaammin) 2 rkl minttua 390 g jauhoja 4 tl levinjauhetta 4 isoa hyppysellistä oreganoa 4 hyppysellistä suolaa 1-2 tl mustapippuria 1. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään kulhossa. Sekoita sitten muut ainekset keskenään. Lisää niiden joukkoon jauhoseos ja sekoita huolellisesti. 2. Kuumenna oliiviöljy kattilassa. Ota massaa kahdella ruokalusikalla ja plumpsauttele pallukat öljyyn. Odota kunnes ovat kauniin värisiä ja nostele talouspaperin päälle reikäkauhalla valumaan. Kun öljy on riittävän kuumaa pallot eivät ime itseensä suuria määriä rasvaa. Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Puurotreenit uhkaavat lähestyä loppuaan, mutta vielä ehtii jokusen puuron keitellä ja valmistautua kisapäivään. Keskiviikkona sitten on jo tosi kyseessä, mutta Luomulaakso alkaa olla jo paremmin kuin hyvin varustautunut, vaikka keskiviikoksi varattu puuroidea muutaman harmaan hiuksen saattoikin aiheuttaa. Treenit ja palautumiset ovat kuitenkin olleet niin kohdillaan, ettei muutama mutka ole oloa haitannut. Hyvillä mielin odotamme keskiviikkoa ja seuraamme innolla, miten muut Luomupuuron ME:hen osallistuvat. Terveelliset ja herkulliset lesepuurot Leseet sopivat hyvin kaikenlaisten puurojen joukkoon ja ne tuovat puuroihin kuidun lisäksi myös lisää makua. Tavalliseen kaurapuuron tapaan usein lisätä myös leseitä, välillä hyvin runsaastikin. Leseitä kannattaa kokeilla myös oman lempipuuronsa joukkoon. Leseinen kaurapuuro Tämä puuro sopii kiireisempäänkin aamun, sillä sen valmistaminen on helppoa ja nopeaa, mutta terveellisyydestä ei ole tingitty tippaakaan. n. 2 dl luomukaurahiutaleita n. 1 dl luomuleseitä (kaura tai vehnä) 1 l luomumaitoa tai vettä n. 1 tl suolaa 1. Laita kattilaan kaikki ainekset ja kiehauta. 2. Anna hautua n. 10 minuuttia. 3. Tarjoile vaikkapa kylmän maidon ja voisilmän kera. Voit lisätä puuroon myös marjoja tai hedelmiä sekä rouhittua mantelia. Leseinen suklaapuuro Tässäpä arkiaamujen suklainen pelastaja, mutta silti maukas ja terveellinen. n. 2 dl luomukaurahiutaleita n. 1 dl luomuleseitä n. 2 rkl tummaa luomukaakaojauhetta tai luomutummasuklaalevyn paloja maun mukaan 1 l luomumaitoa tai vettä n. 1 tl suolaa 1. Laita kattilaan kaikki ainekset ja kiehauta. 2. Anna hautua n. 10 minuuttia. 3. Tarjoile luomuisen puolukkahillon kera. Kokeile myös kookoshiutaleita tai pähkinöitä. Lesepuuro viinimarjoilla Terveellinen ja herkullinen puuro syntyy leseillä ja marjoilla. Voit käyttää pakastettuja tai tuoreita. Itse käytin reseptissä viinimarjoja, mutta ehkäpä haluaisitkin valmistaa puuron lempimarjoistasi? 1 l luomumaitoa tai vettä n. 2½ dl luomukauralesettä (tai vehnälesettä) n. 2 dl luomuviinimarjoja (tai maun mukaan) n. 1 tl suolaa 1. Laita kattilaan vesi, marjat ja sokeri. Kiehauta. 2. Lisää joukkoon leseet ja keitä välillä sekoittaen 10-15 minuuttia. Anna hautua vielä viitisen minuuttia 3. Tarjoile hunajan ja tuoreiden marjojen kera. Myös voisilmä maistuu tässä puurossa. Aiempien viikkojen Puuroperjantai-postauksiin pääset tutustumaan näppärästi täällä. Tähän mennessä on maisteltu monenmoisia makuja aina kahvista valkosipuliin ja kurkkuun sekä taateliin proteiinipuuroakaan unohtamatta. Luomulaakso on monien muiden kanssa mukana tekemässä Luomupuuron maailmanennätystä! Tule sinäkin mukaan! Ohjeet Maailmanennätykseen osallistumisesta sivulta http://www.luomupuuro.fi/ ———————————————————————————————— Kuvat: © Luomulaakson Maria paitsi Luomupuuron ME-logo Seuraatko jo Luomulaaksoa Facebookissa? Tai Instagramissa? Jos et, niin tule ihmeessä mukaan! Facebookissa jaan myös linkkejä kiinnostaviin uutisiin ja Instagramissa väläyksiä arjen touhuista, joista kaikki eivät milloinkaan päädy blogiin saakka. Molempien kautta voit tietenkin seurata blogipäivityksiä. Kuvat: © Luomulaakson Maria ellei toisin mainita.

Kauraisat Banaaninkuorikakkarat. Kauraiset banaaninkuori kakkarat saivat muotonsa, kun aloin miettiä reseptiä pehmeille suupalaksi sopiville palluroille.